Uraohjausvalmennukset NOPSA-hankkeessa

unsplash-logoRyan Tauss


Uraohjaus on ammatillisen koulutuksen reformin myötä noussut yhä tärkeämmäksi osaksi opettajien ja opinto-ohjaajien osaamista ja työtehtäviä. Uraohjaustaitoja tulisi opetella ja niihin olisi hyvä saada valmennusta. NOPSA – Nopea ammatillisen väylä työelämään -hankkeen (ESR) (myöhemmin tekstissä NOPSA) aikana hanketoimijoille ja koulutusorganisaatioiden edustajille järjestettiin erilaisia uraohjausvalmennuksia jokaisen toimijan tarpeiden mukaisesti.

Opettaja ja ohjaaja valmentajana

Opettajan ja ohjaajan työ on muutoksessa. Ammatillisen koulutuksen reformin ja lainsäädännön uudistusten mukanaan tuomat muutokset asettivat opettajille ja ohjaajille uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Samalla opettajan työ muuttui opettajakeskeisestä oppimiskeskeiseksi. Opettajan työ on valmentamista, ohjaamista, mentorina ja tukijana olemista. Tavoitteena on toimia oppimaan oppimisen valmentajana tiedonjakamisen sijaan. (Pakkala & Ström, 2018, s. 8, 19) Opettajan tehtäviin kuuluu lisäksi opiskelijan elinikäisen oppimisen ja elämänhallinnan sekä itsensä johtamisen taitojen valmentaminen (Kallio, 2016, ss. 52–53).

Mitä valmentamisella sitten tarkoitetaan? Usein näkee valmentamista ja coaching-käsitettä käytettävän tarkoittamaan samaa asiaa. Käsitteiden merkitykset ovat myös sekoittuneet keskenään. Valmennuksen eli valmentavan opetuksen tavoitteena on siirtää tietoa ja konsultoida valmennettavaa siten, että tämän toimintatavat kehittyvät. Valmennuksesta vastaa asiantuntija, joka omalla kokemuksellaan ja osaamisellaan opettaa, tukee ja kannustaa valmennettavaa muutokseen. Valmentavalla ja osallistavalla otteella koulutettaessa valmennettavan on mahdollista työstää tietoa ja oppia soveltamaan sitä omaan työhönsä. Valmentaja tarjoaa myös valmiita tekniikoita ja työkaluja, joita valmennettava voi sitten työssään soveltaa. (Carlsson & Forssell, 2017, ss. 50–54)

Valmennus-käsitteeseen liitetään usein työtapaa kuvaavia sanoja. Valmentavalla otteella tai työotteella tarkoitetaan työskentelytapaa, jossa tavoitteena on löytää ja vahvistaa yksilön tai ryhmän kykyjä ja osaamista (Kallio, 2016, ss. 53–55). Ratkaisukeskeisellä valmennuksella tarkoitetaan asiakkaan ja valmentajan vuorovaikutustilannetta, missä asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Asiakas kohdataan valmennuksessa uniikkina yksilönä, sellaisena, mitä hän juuri sillä hetkellä on. Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa tunnusomaista on tehdä lisää sitä, mikä toimii ja tehdä toisella tapaa sitä, mikä ei sellaisenaan toimi. Siinä ei myöskään korjata mitään sellaista, mikä ei ole rikki. (Toikka, 2015)

Coaching-käsitteellä tarkoitetaan puolestaan asiakaslähtöistä prosessia, jossa coachattava asettaa itse omat tavoitteensa, joihin päästään hänen ajatteluprosessejaan tehostamalla. Coaching-menetelmä ei siirrä tietoa, vaan haastaa coachattavan omaa ajattelua. Ajattelua lisätään esittämällä vaikuttavia kysymyksiä (Ristikangas, Ristikangas & Alatalo, 2019). Coach pyrkii aktivoimaan ja auttamaan oppijaa oivaltamaan. Tavoitteena on saada oppija työstämään omia oivalluksiaan ja ideoitaan eteenpäin sekä sitoutumaan itsensä kehittämiseen coachin tukiessa oppijaa. (Carlsson & Forssell, 2017, s. 23, 50–54)

NOPSA-hankkeen valmennusten tavoitteet ja toteutusmallit

Uraohjaus on nostettu yhä vahvemmin osaksi opettajan työtä. Opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaaminen ja työelämään siirtymisen tukeminen edellyttävät uudenlaisia ajatusmalleja ja ohjaustaitoja etenkin opettajilta. NOPSA-hankkeen yhtenä tavoitteena oli tukea opettajien kehittymistä opinto- ja uraohjaajina sekä digitaalisten työkalujen tehokkaana käyttäjänä. Alun perin hankkeessa oli tarkoituksena rakentaa yksi, kaikille toimijoille yhteinen valmennusohjelma, mutta pian hankkeen aloittamisen jälkeen huomattiin, että hanketoimijoilla oli hyvin erilaisia tarpeita uraohjauksen osaamisen lisäämisen ja digitaalisten työvälineiden käytön opastuksen osalta. Niinpä valmennuksista päädyttiin räätälöimään kunkin hanketoimijan kanssa juuri heidän tarpeitaan palveleva valmennuskokonaisuus.

Uraohjauksen jäsentämisen malli ja uraohjausosaajan osaamismerkin osa-alueet olivat lähtökohtina NOPSA-valmennusten toteutusten suunnittelussa. Aiheesta voi lukea lisää Arjen arkin Menetelmäpankista (http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/1742 ).

Kaikki uraohjausvalmennukset toteutettiin ryhmämuotoisina. Ryhmänä valmentamisen etuna on yhteisen tietotaidon käyttöönotto (Kallio, 2016, s. 55). NOPSA-valmennusten ryhmäkoot vaihtelivat muutamasta osallistujasta aina satapäiseen seminaariyleisöön. Valmennuksien sisällöt räätälöitiin tarvelähtöisesti ja toteutettiin eri mittaisina. Kestoltaan valmennukset vaihtelivat lyhyistä tapaamisista pidempikestoisiin, prosessimaisiin kokonaisuuksiin. Koulutuksen järjestäjät saivat päättää NOPSA-valmennuksiin osallistujat, joten osallistujajoukkoon kuului niin koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstöä, koulutuspäälliköitä, johtoa kuin opiskelijatuutoreita. (Arjen arkki, 2019)

Toteutettujen NOPSA-valmennusten lisäksi hankkeen uraohjauskäytänteitä haluttiin benchmarkata useiden koulutuksenjärjestäjien toimesta. Nämä benchmarking-tapaamiset toteutettiin räätälöiden ja tarvelähtöisesti, kuten valmennukset. Tapaamiset vaihtelivat verkossa toteutetusta tapaamisista, isoissa tapahtumissa pidettyihin puheenvuoroihin sekä HAMKissa tapahtuneista vierailukäynneistä aina erillisiin, paikanpäälle vietyihin kohtaamisiin.

NOPSA-hankkeen aikana toteutettujen uraohjausvalmennusten erilaisia toimintatapoja (kuvio 1) olivat:

  • henkilökohtaiset tapaamiset
  • aamu- tai iltapäiväkahvit
  • aamu- tai iltapäivävalmennukset
  • seminaari/kehittämispäiväpuheenvuorot hankkeessa toimiville ja ulkopuolisille toimijoille
  • tilausvalmennukset hankkeen ulkopuolisille toimijoille
  • henkilöstön koulutustapahtumat
  • opiskelija- ja vertaistuutorikoulutukset
  • benchmarking-tapaamiset hankkeen ulkopuolisten koulutuksen järjestäjien edustajien kanssa
  • prosessimaiset, pidempikestoiset valmennukset.
Kuvio 1. Uraohjausvalmennusten toteuttamismallit NOPSA-hankkeessa.

Kuvio 1. Uraohjausvalmennusten toteuttamismallit NOPSA-hankkeessa.

Uraohjaus on kaikkien työtä

Koska uraohjaus kuuluu oppilaitoksessa jokaiselle työntekijälle, tulisi koulutuksenjärjestäjien varmistaa, että edellytykset laadukkaalle, systemaattiselle ja ajantasaiselle uraohjaukselle olisivat kunnossa. On merkityksellistä, että uraohjaus on määritelty osaksi oppilaitosten ohjausprosessia. Jotta laadukas ohjaus toteutuisi käytännössä, on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on uraohjauksesta yhteinen näkemys. Jokaisen toimijan tulisi ymmärtää oma roolinsa uraohjaajana. (Arjen arkki, 2019)

Henkilöstön yhteisen uraohjausnäkemyksen luomiseksi, uraohjausmyönteisyyden herättämiseksi ja uraohjaustaitojen vahvistamiseksi on hyvä järjestää erilaisia organisaation sisäisiä valmennuksia. Niiden avulla henkilöstön on mahdollista reflektoida omaa uraohjausosaamistaan ja -kehittymistarpeitaan, sekä vaihtaa näkemyksiä ja jakaa kokemuksia uraohjauskäytänteistä.

Yhtenä henkilöstön uraohjausosaamisen kehittämisen valmennusmetodina voidaan käyttää valmentavaa mentorointia, jossa mentoroitavien vahvuudet ja potentiaali otetaan käyttöön. Mentorointi perustuu luottamukseen ja sillä voidaan kehittää yhteistä ajattelua. Se on tavoitteellista yhteistyötä, josta on hyötyä niin valmentajalle kuin valmennettaville. Valmentavan mentoroinnin avulla voidaan vaikuttaa organisaation ajattelu- ja toimintatapoihin. Valmentajina voivat toimia organisaatiossa olevat uraohjausosaajat tai ulkopuoliset asiantuntijat. (Ristikangas, Ristikangas & Alatalo, 2019)

ESR-rahoittajalogot

NOPSA − Nopea ammatillinen väylä työelämään-hankkeen (ESR) päätoteuttajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Edupoli, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Turun kaupungin sivistystoimiala/Turun ammatti-instituutti sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Rahoittaja toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hankkeen toteutusaika oli 1.10.2016–31.10.2019.

Lähteet

Arjen arkki. (2019). Uraohjausvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Haettu 17.9.2019 osoitteesta http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/1742

Carlsson, M. & Forssell, C. (2017). Esimies ja coaching. Oivaltava coaching johtamisen työkaluna. Helsinki: Tietosanoma.

Kallio, J. (2016). Opettamisen vallankumous. Opettajasta elinikäisen oppimisen valmentajaksi. Helsinki: Tietosanoma.

Pakkala, K. & Ström, K. (2018). Ope valmentaa – onnistu ja valmenna muitakin onnistumaan. Kouvola: Rakkauskaravaani.

Ristikangas, V., Ristikangas, M.-R. & Alatalo, M. (2019). Valmentava mentorointi. Helsinki: KauppakamariTieto.

Toikka, K. (2015). Mitä ratkaisukeskeinen valmennus on? Haettu 15.9.2019 osoitteesta
https://www.linkedin.com/pulse/mit%C3%A4-ratkaisukeskeinen-valmennus-kati-toikka

Kirjoittajat

KM Anna Alftan työskentelee lehtorina HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla opettajan- ja opinto-ohjaajankoulutus- ja hanketehtävissä.

LitM Sanna Heino työskentelee lehtorina HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen opetus- ja hanketehtävissä.

Viittausohje:
Alftan, A. & Heino, S. (2019). Uraohjausvalmennukset NOPSA-hankkeessa. HAMK Unlimited Professional 25.11.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjausvalmennukset-nopsa-hankkeessa

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  uraohjaus uraohjausvalmennus valmennus

Bookmark and Share




Previous Post
Työelämäpainotteinen ohjaus perusopetuksessa – TEPPO-mallin tarkastelua
Next Post
Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä omasta uraohjausosaamisestaan




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Työelämäpainotteinen ohjaus perusopetuksessa – TEPPO-mallin tarkastelua
Vantaan perusopetuksessa joustavan perusopetuksen (JOPO) rinnalle on otettu käyttöön työelämäpainotteinen perusopetus...