Uraohjausmallista uraohjauksen osaamismerkkiin


Uraohjausosaaminen on osa opettajan ja opinto-ohjaajan ydinosaamista. Uraohjaustaitoja voi opetella ja osaamistaan voi myös osoittaa. NOPSA-hankkeen hanketoimijoille ja koulutusorganisaatioiden edustajille on järjestetty erilaisia uraohjausvalmennuksia hankkeen aikana. Valmennusten sisällöt räätälöintiin kunkin toimijan tarpeiden mukaan. Hankkeen aikana suunniteltiin ja pilotoitiin myös opettajille ja ohjaushenkilöstölle suunnattu uraohjauksen osaamismerkki, jonka avulla heillä on mahdollisuus osoittaa omaa uraohjausosaamistaan digitaalisin keinoin.

NOPSA – Nopea ammatillisen väylä työelämään -hankkeen (ESR) (myöhemmin tekstissä NOPSA) aikana on Hämeen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisten opettajakorkeakoulujen hanketoimijoiden kanssa kehitetty ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen uraohjauksen malleja ja käytänteitä. Hankkeen aluksi oli tärkeää löytää yhteinen ymmärrys uraohjauksen toimintakentästä ja määrittää käsitteellinen Uraohjauksen malli hanketoiminnan tueksi.

Uraohjaus

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistus on tuonut ohjauksen näkyvämmäksi osaksi koulutuksen järjestämistä ja erityisesti ura on käsitteenä noussut yhä näkyvämmin esille ohjauksen osa-alueista (Kukkonen, Rantanen & Jussila, 2018). Asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017 § 9) sisältää velvoitteen laatia opiskelijalle urasuunnitelma osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS). Opiskelijan urasuunnitelmalla tähdätään kohti opiskelun jälkeistä aikaa ja pohditaan tavoiteltavia vaihtoehtoja opintojen jälkeen. Urasuunnitelma mahdollistaa myös opiskelun aikaisten tavoitteita tukevien valintojen pohdinnan. (Kukkonen ym., 2018)

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN) määrittelee uraohjauksen ohjattavan ja ohjaajan väliseksi ohjattavan uran ja työelämän suunnitteluun liittyväksi yhteistyöprosessiksi koulutuksellisten ja ammatillisten valintojen ja päätösten selkiyttämiseksi. Tämä yhteistyöprosessi perustuu luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen ja tukee ohjattava itsetuntemuksen kehittymistä, uratoiveiden ja -mahdollisuuksien kartoitusta ja niiden sanoittamista. (ELGPN Glossary, 2012) Uraohjauksen perimmäisenä tavoitteena on siis tukea ohjattavaa hänelle itselleen merkityksellisen ja mielekkään uran rakentamisessa.

Urasuunnitteluvalmiuksilla tarkoitetaan yksilön tai ryhmän kompetenssia kerätä ja analysoida itseensä ja koulutukseen sekä ammattiin liittyvää tietoa samoin kuin kykyä tehdä ja toteuttaa päätöksiä ja muutoksia. Uutena valmiutena voidaan pitää digitaalisia urataitoja (Hooley, 2012). Nämä taidot ovat merkityksellisiä oman elämänprojektin rakentamisessa. Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN) on kirjannut “urasuunnitteluvalmiuksien jatkuvan kehittämisen olevan kaiken myöhemmin järjestettävän ohjauksen keskiössä”. Urasuunnitteluvalmiuksien vahvistamisen on todettu olevan tarpeellista myös ammatillisen koulutuksen aikana. On virheellistä olettaa, että kaikki ammatilliseen koulutukseen osallistuvat olisivat jo tehneet uravalintansa ja kehittäneet urasuunnitteluvalmiuksiaan riittävästi peruskoulun puolella. Monet tarvitsevat ohjausta urasuunnitteluunsa erilaisissa siirtymissä koulun ja työelämän välillä. (European Lifelong Guidance Policy Network, 2013a, ss. 17–19; European Lifelong Guidance Policy Network, 2013b, ss. 21–27) Tähän urasuunnitteluvalmiuksien vahvistamisen vaateeseen vastaa osaltaan uudistunut ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö.

Ammatillisen koulutuksen muutosten myötä uraohjauksen huomioiminen osana opettajien ja ohjaajien työtä korostuu entisestään. Jatko-opintoihin ohjaaminen tai työelämään siirtymisen tukeminen vaativat omien uraohjaustaitojen tunnistamista ja näiden taitojen kehittämistä. Oman uraohjausosaamisen kartuttamisen lisäksi uraohjauksessa tulee huomioida opiskelijan henkilökohtaiset urataidot ja niiden vahvistaminen. (Arjen arkki, 2018)

Uraohjauksen jäsentämisen malli

NOPSA-hankkeen uraohjauksen valmennusohjelman suunnittelun lähtökohdaksi rakennettiin teoreettinen viitekehys (Alftan, Levo-Aaltonen, Rantanen, Raudasoja & Salo, 2018). Ammatillisen koulutuksen muutokset heijastuivat myös uraohjauksen mallin jäsennykseen. Urasuunnittelun lisääminen yhteisiin tutkinnon osiin on tuonut uraohjauksen ja urasuunnittelun vahvemmin osaksi koulutuksen järjestäjän opetuksen suunnittelua ja järjestämistä.

Koulutuksen järjestäjien on hyvä tarkistaa organisaatioidensa uraohjauksen prosessit ja varmistaa, että uraohjaus on määritelty osaksi oppilaitoksen ohjausprosessia. Jokaisen opetus-, ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän tulisi ymmärtää uraohjaus osaksi työtään. “Mitä uraohjaus omalla kohdalla tarkoittaa ja kenelle tai missä vaiheessa sitä tarjotaan, ovat kysymyksiä, joihin tulisi löytyä vastaukset.” (Arjen arkki, 2018).

NOPSA-hankkeen aikana pilotoitiin uraohjausvalmennuksia ammatillisella toisella asteella ja soveltaen ammattikorkeakoulussa. Kokemuksien ja jatkokehityksen perusteella päädyttiin nimeämään luotu uraohjauksen malli uudelleen uraohjauksen jäsentäminen malliksi (kuvio 1), joka soveltuu yleisesti niin ammatilliseen koulutukseen kuin ammattikorkeakouluillekin. Se soveltuu erinomaisesti koulutuksen järjestäjien opetuksen ja ohjauksen suunnitteluprosessin avuksi. Uudelleen nimetyllä mallilla pyritään kuvaamaan uraohjauksen jatkumisen tärkeyttä koulutusasteelta toiselle tai työelämään siirryttäessä. Uraohjaus tulee nähdä osana opiskelijan opintopolkua opintojen alusta niiden päättymiseen saakka. Luodulla mallilla pyritään myös kannustamaan koulutuksen järjestäjiä näkemään uraohjaus opiskelijaa tukevana toimintana ja erittäin tarpeellisena osana oppilaitoksen arkea. (Arjen arkki, 2018)

Kuvio 1. Uraohjauksen jäsentämisen malli (NOPSA-hanke, 2019).

Ohjaajan rooli

Kukkonen ym. (2018) ovat pohtineet ohjausta ja sen jäsentymistä ammatillisen koulutuksen muutoksessa. Ohjauksen näkökulmasta opiskelijan polulla on mukana monta toimijaa ja laadukkaasti toteutettu ohjaus opintojen eri vaiheissa vähentää keskeyttämisiä ja syrjäytymistä, vahvistaa työelämän valmiuksia ja parantaa urasuunnittelutaitoja.

Kukkosen ym. (2018) mukaan ohjauksen näkökulmasta rooleja voi hahmottaa seuraavasti:

  • Opettajan ohjaus laajenee yksittäisten oppimistilanteiden ja oppimisen prosessien ohjauksesta kohti tutkinnon suorittamisen tukemista.
  • Opinto-ohjaajan ohjauksen lähtökohtana on laajempien kokonaisuuksien hallinta. Esimerkkinä näistä opiskelun suunnittelun ja urasuunnittelun sekä opiskeluprosessin tukeminen tai hakuvaiheen ohjaus, jossa on tärkeää löytää sopiva ja tavoiteltava tutkinto tai tutkinnon osa sekä pohtia, millä tavalla kohti tavoitetta lähdetään opintopolkuja rakentamaan.

Kun opettajan ohjauksen alue laajenee ja ohjauksessa tarvittavien taitojen ja tiedon tarve kasvaa, saattaa opettaja tuntea ohjausosaamisensa puutteelliseksi. Opinto-ohjaaja saattaa puolestaan kokea osaamisensa joutuvan koetukselle opintojen sisältöihin liittyvissä asioissa. Kummallekin toimijalle on kuitenkin löydettävissä omin työskentelyalue. Opiskelijan ohjauksen ja hänen polkunsa tukemisen ohjausroolien selventäminen vaatii yhteistä keskustelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. (Kukkonen ym., 2018)

Jokaisen ohjaustoimijan tulisi ymmärtää oma roolinsa ja tehtävänsä uraohjauksen kentällä. Henkilökunnan uraohjausosaaminen tulisi varmistaa ja sitä tulisi vahvistaa muun muassa uraohjausvalmennusten avulla. Valmennusten avulla voidaan edesauttaa yhteisen näkemyksen ja tahtotilan löytämistä ja yhteisten toimintatapojen muodostamista. Valmennusten kautta on mahdollista tarkastella omaa uraohjausajatteluaan ja ohjaustapojaan.

Uraohjaajan osaaminen

Osana NOPSA-hanketta Hämeen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisten opettajakorkeakoulujen hanketoimijat määrittelivät yhdessä uraohjausosaajan osaamismerkin osa-alueet ja niiden sisällöt. Osaamismerkin osa-alueiden avulla pystyttiin määrittämään tarkemmin, minkälaista uraohjausosaamista ammatillisella opettajalla tai ohjaajalla tulisi olla. Uraohjausosaajan osaamismerkin (kuvio 2) osa-alueet ovat

  • ohjaus opintojen alussa
  • ohjaus työelämään siirtymiseksi ja työuralla etenemiseksi
  • ohjaus jatko-opintoihin
  • opiskelijan urataitojen vahvistaminen. (Arjen arkki, 2018)

Kuvio 2. Uraohjausosaajan osaamismerkin osa-alueet ja osaamisen kuvaukset (NOPSA-hanke, 2019).

Ohjaus opintojen alussa pitää sisällään oman alan tutkinnon perusteiden ja osaamisalojen tuntemuksen, lähtötilanteen kartoituksen ja opiskeluvalmiuksien selvittämisen osana HOKS-prosessia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osana tavoitteiden täsmentämistä. Näkökulmana tässä osa-alueessa tulisi olla tavoitteiden tarkentaminen kohti tulevaisuutta työllistymiseen ja/tai jatko-opintoihin liittyen.

Ohjaus työelämään siirtymiseksi ja työuralla etenemiseksi -kokonaisuudessa näkökulmana on työelämä- ja työnhakuvalmiuksien vahvistaminen ja yrittäjyyden huomioiminen osana urasuunnittelua. Opettajan tai ohjaajan osaamisina tämä tarkoittaa omalla koulutusalalla mahdollisimman laajaa työelämän tuntemusta niin, että hän tuntee työpaikalla järjestettävän koulutuksen vaihtoehdot ja työmahdollisuudet laajasti työllistymisen ja jatko-opintojen näkökulmasta.

Ohjaus jatko-opintoihin -kokonaisuudessa opettajan tai ohjaajan tulisi olla tietoinen oman oppilaitoksen koulutustarjonnasta ja henkilöistä, jotka voivat olla opiskelijan tukena näissä kysymyksissä oman oppilaitoksen sisällä (oppilaitoksen ohjaussuunnitelma). Samoin opettajalla/ohjaajalla tulisi olla osaamista koulutustarjonnasta laajemminkin, erityisesti työelämän ja koulutusmahdollisuuksien tuntemusta toisen asteen opintojen jälkeen edustamansa koulutusalan näkökulmasta. Lisäksi on tärkeää osata hyödyntää jatko-opintoja tukevia opintoja ja tehdä henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan opintojen loppuvaiheessa jatko-opintosuunnitelma, suunnitelma työelämään siirtymiseksi tai työuralla etenemiseksi.

Opiskelijan urataitojen vahvistamisessa keskeisiä asioita ovat opiskelijan itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden vahvistaminen, ammatti-identiteetin vahvistaminen, opiskelijan osallisuuden vahvistaminen ja rohkaiseminen ennakkoluulottomiin uravalintoihin. Lisäksi on tärkeää tukea opiskelijaa omien vaihtoehtojen tuntemuksessa sekä suunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittämisessä. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta myös verkostoitumiseen ja digitaalisiin urataitoihin.

Uraohjausosaajan osaamismerkki osaaminen osoittamisen välineenä

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien on oltava muutoskykyisiä oppilaitoksia ja vastattava digitalisaation aikakauden haasteisiin lisäämällä ja ylläpitämällä opettajien monipuolista osaamista. Nykypäivän työelämästä nousseiden monipuolisten ja uudenlaisten osaamistarpeiden saavuttamiseksi on oltava työvälineitä ja uudenlaisia ajattelua osaamisen lisäämiseksi. Yksi tärkeä elementti tässä on digitaalisten oppimisratkaisujen kehittäminen. (Brauer, 2019)

Omaa osaamistaan on voinut todentaa ja tuoda näkyväksi jo kauan erilaisilla merkkisuorituksilla, kuten uintimerkeillä tai partion taitomerkeillä. Digitaaliset osaamismerkit toimivat samalla periaatteella; tunnistavat, tunnustavat ja tekevät näkyväksi, millaista osaamista merkin omistajalla on.

Digitaalisen osaamismerkin rakenne muodostuu osaamistavoitteista ja osaamiskriteereistä, joiden perusteella merkin hakijan osaamista on tunnistettu. Osaamismerkin hakijan tehtävä on osoittaa oma osaamisensa osaamismerkin vaatimusten mukaisesti. Merkin tavoitteena on tukea merkin suorittajan osaamisen kehittymistä ja tehdä näkyväksi jo olemassa oleva osaaminen. (Brauer & Ruhalahti, 2014)

Digitaalisia osaamismerkkejä myönnetään hakemukseen perustuen, jolloin hakijalla on mahdollisuus arvioida omaa osaamistaan kokonaisuutena sekä omaa suoritustaan tämän hakuprosessin aikana (Brauer, Siklander & Ruhalahti, 2017). Merkin omistaja kerryttää osaamismerkkejä omaan merkkipassiinsa. Sen, miten merkkejä tuo esille ja millaisessa tilanteessa, päättää osaamismerkkien haltija itse.

NOPSA-hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää ja pilotoida ammatillisen toisen asteen ohjaustyötä tekeville henkilöille suunnattu uraohjauksen digitaalinen osaamismerkki. Uraohjauksen osaamismerkki suunniteltiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun ohjausosaajien yhteistyönä. NOPSA-hankkeen aikana merkkihakemukset arvioidaan, myönnetään ja niistä annetaan palautetta, josta vastaa HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulu. Arvioinnissa ja palautteen antamisessa hyödynnetään arvioijien erityisosaamista ohjauksen, uraohjauksen, työelämäosaamisen sekä yrittäjyyskasvatuksen osa-alueilta. Hakemusten arviointi ja palautteen anto tehdään parityönä.

Uraohjausosaajan osaamismerkin voivat suorittaa ammatillisen koulutuksen opettajat, ohjaajat ja opinto-ohjaajat sekä muut ohjauksessa mukana olevat henkilöt (Kuvio 3). Osaamismerkin avulla voi osoittaa työn kautta kertynyttä uraohjausosaamista, vaikka muodollinen ohjausalan koulutus puuttuisi. (Arjen arkki, 2018) Uraohjaajan osaamismerkin hakija kuvaa ja reflektoi omaa toimintaansa ja laatii osaamiskuvauksen merkin osa-alueiden pohjalta peilaten osaamistaan arviointikriteereihin. Osaamiskuvaukseen voi liittää myös dokumentteja todentamaan uraohjausosaamista.

Kuvio 3. Uraohjausosaajan osaamismerkin suorittaminen (NOPSA-hanke, 2019).

Uraohjausosaajan osaamismerkkiä on suunniteltu, pilotoitu, siitä on kerätty palautetta ja merkkiä on uudistettu palautteiden pohjalta. Merkkiä on esitelty monissa eri opetus- ja ohjausalan verkostoissa. Uraohjausosaajan osaamismerkille näyttäisi olevan kysyntää myös ammatillisessa erityisoppilaitoksessa sekä ammattikorkeakouluissa koulutuksen järjestäjiltä sekä ohjausalan osaajilta saadun palautteen perusteella.

NOPSA-hankkeen tavoitteena on saada uraohjaus pysyväksi osaksi opettajien ja ohjaajien osaamisen todentamista hankkeen päättymisen jälkeen. Alustavat keskustelut merkin saamiseksi valtakunnalliseen levitykseen on aloitettu Open merkit -hankkeen kanssa. Open merkit -hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen ammatillisen opettajan uran ja opettajaopintojen aikaisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen digitaalinen osaamismerkistö opettajan työn kehittämisen tueksi.

Artikkelin pääkuva digital designer, Pixabay

Lähteet

Alftan, A., Levo-Aaltonen, S., Rantanen, O., Raudasoja, A. & Salo, A. (2018). Uraohjauksen valmennusohjelma. HAMK Unlimited Journal 11.1.2018. Haettu 7.3.2019 osoitteesta
https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjauksen-valmennusohjelma

Arjen arkki. (2018). Menetelmäpankki – NOPSA-hankkeen hyvät käytänteet. Haettu 20.3.2019 osoitteesta http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/1711

Asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017. Haettu 30.3.2019 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673

Brauer, S. & Ruhalahti, S. (2014). Osoita osaamisesi osaamismerkein. Teoksessa A.-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit. HAMKin e-julkaisuja 40/2014, ss. 87–92. Haettu 4.6.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-703-2

Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. (2017). Motivation in digital open badge-driven learning in vocational teacher education. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja 19(3), ss. 7–23.

Brauer, S. (2019). Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 380. Haettu 3.4.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1

ELGPN Glossary. (2012). Glossary. Haettu 2.4.2019 osoitteesta http://www.elgpn.eu/glossary

European Lifelong Guidance Policy Network. (2013a). Elinikäisen ohjauksen järjestelyjen keskeiset osatekijät. Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. ELGPN Tools No. 1, ss. 17–19. Haettu 2.4.2019 osoitteesta http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/FI_Resource_kit_web.pdf

European Lifelong Guidance Policy Network. (2013b). Urasuunnitteluvalmiudet. Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. ELGPN Tools No. 1, ss. 21–27. Haettu 2.4.2019 osoitteesta http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/FI_Resource_kit_web.pdf

Hooley, T. (2012). How the internet changed career: framing the relationship between career development and online technologies. Journal of the National Institute for Career Education and Counselling (NISEC) 29.

Kukkonen, H., Rantanen, O. & Jussila, A. (2018). Ohjaus osana ammatillista koulutusta Teoksessa A., Raudasoja, A., Norontaus, A., Tapani & R., Ylitervo (toim.) Innokkaasti edelläkävijänä!: Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. Hämeen ammattikorkeakoulu, ss. 71–79. Haettu 2.4.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-807-7

Kirjoittajat

KM Anna Alftan työskentelee lehtorina HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla opettajan- ja opinto-ohjaajankoulutus- ja hanketehtävissä.

LitM Sanna Heino työskentelee lehtorina HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen opetus- ja hanketehtävissä.

TkL, KTM, KM Sirpa Levo-Aaltonen toimii yliopettajana TAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Lisäksi hän toimii mm. hankevastaavana NOPSA-hankkeessa.

YTM Outi Rantanen työskentelee TAMKin ammatillisella opettajakorkeakoululla ammattipedagogisissa TKI-tehtävissä ja opinto-ohjaajakoulutuksen opetustehtävissä.

KT Anu Raudasoja työskentelee yliopettajana ammatillisessa erityisopettajien ja opinto-ohjaajien koulutuksessa HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lehtori Anja Salo työskentelee TAMKissa opetus- ja ohjaustehtävissä.

Viittausohje:
Alftan, A., Heino, S., Levo-Aaltonen, S., Rantanen, O., Raudasoja, A. & Salo, A. (2019). Uraohjausmallista uraohjauksen osaamismerkkiin. HAMK Unlimited Journal 20.6.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjausmallista-uraohjauksen-osaamismerkkiin

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Nopsa – nopea ammatillinen väylä työelämään »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  osaaminen osaamisen osoittaminen osaamismerkki uraohjaus urasuunnittelu

Bookmark and Share




Previous Post
Oppimisanalytiikkaa opettajille ja opiskelijoille korkeakouluissa
Next Post
Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa




You might also like






More Story
Oppimisanalytiikkaa opettajille ja opiskelijoille korkeakouluissa
Oppimista ja opiskelua tutkittaessa on kehitetty erilaisia tietokoneavusteisia työkaluja sekä uudenlaisia menetelmiä,...