Uraohjauksen valmennusohjelma


Nopea ammatillinen väylä työelämään -hankkeessa (myöhemmin tekstissä NOPSA) työstetään uraohjauksen valmennusohjelmaa, jossa haetaan ratkaisua ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen ja työelämään johtavan opintopolun nopeuttamiseen. Hankkeen ja valmennusohjelman tavoitteena on opettajien ja ohjaajien valmentaminen uraohjausajatteluun, osaamisperusteisuuteen ja digitaalisten työkalujen tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi tavoitteena on kehittää huippuosaamisen pedagogiikkaa ja eri tavoin lahjakkaiden, nopeiden oppijoiden ja potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien erityistä huomioimista sekä hyödyntää opiskelijoiden epätyypillisiä opintopolkuja tässä kehitystyössä. (NOPSA-hanke 2017.)

Uraohjaus reformin ja tutkimustiedon valossa

Ammatillisen koulutuksen uutta lakia säädettäessä maan hallituksen linjausten mukaan ammatillisen koulutuksen reformi tulee haastamaan opiskelijoiden oikea-aikaiseen ohjaukseen ja siten uraohjauksen merkitys korostuu (HE 39/2017 vp). Yritysten ja julkisen sektorin työpaikkojen näkökulmasta uudistuksilla tavoitellaan tilaa, jossa “ammatillinen koulutus vastaa oikea-aikaisesti, osuvasti, ketterästi ja vaikuttavasti työelämän osaamistarpeisiin. Yksilöiden näkökulmasta ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen tavoitteena on tuottaa ammattiosaamista sekä geneerisiä taitoja, joita tarvitaan sekä työelämään siirtymiseksi että siellä pysymiseksi työelämän muuttuessa.” (HE 39/2017 vp.)

Tavoitteena on myös ottaa entistä enemmän huomioon yksilöiden erilaiset tarpeet, tavoitteet, lähtökohdat ja edellytykset osaamisen kehittämiselle. Lisäksi tehtävänä on antaa valmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen palvelee sekä nuoria että aikuisia. “Tavoitteena on, että ammatillinen koulutus mahdollistaa osaamisen hankkimisen osaamistarpeiden, oppimisvalmiuksien, elämäntilanteen ja urasuunnitelmien suhteen erilaisille asiakkaille kullekin parhaiten soveltuvalla tavalla.” (HE 39/2017 vp.)

Yhteiskunnan näkökulmasta ammatillisen “koulutuksen tarkoituksena on työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavan ammatillisen osaamisen kehittämisen ohella turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa […]. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnan eheyttä sekä kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia.” (HE 39/2017 vp.)

Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan ammatillisen koulutuksen reformissa on nimenomaan kyse toiminnan uudistamisesta. Uudistusten valmisteluun on osallistunut tuhansia ihmisiä ja reformin tavoitteita pidetään yleisesti hyvinä ja järkevinä. (Yleisradio 2017.)

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen uudistamistarpeita voidaan perustella myös tutkimustiedon varassa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemässä tutkimuksessa ja siihen liittyvässä julkaisussa (Hintsanen ym. 2016) nousi esiin erityisesti ohjauspalveluihin liittyviä asioita, joissa on korostunut uraohjaus. Näitä huomioita olivat:

  • varhainen informointi jatko-opintojen mahdollisuuksista ja niissä opinnoissa tarvittavista valmiuksista sekä opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyvien tiedontarpeiden selvittämistä
  • ohjauksen muotojen ja menetelmien kehittäminen vastaamaan paremmin opiskelijoiden tiedontarpeita ja jatko-opintoihin ohjauksen saatavuuden varmistaminen
  • kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla opintojen ohjauksen suunnitelma, johon on sisällytetty myös jatko-opintoihin ohjauksen prosessi
  • ammatillisen koulutuksen henkilöstön sitouttaminen uraohjaukseen täydennyskoulutuksen avulla ja
  • nivelvaiheyhteistyön kehittäminen ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen kanssa. (Hintsanen ym. 2016, 105–106.)

Ammatilliset opettajat nähdään NICEn (Network for Innovation in Career Guidance & Councelling in Europe) eurooppalaisen viitekehyksen mukaan ammatillisina uraohjaajina (Career Educator), jotka opettavat ja valmentavat opiskelijoita kehittymään ja saavuttamaan päämääränsä heidän vahvuuksiaan tukemalla. Uraohjaajat tukevat opiskelijoita valintojen ja päätösten tekemisessä, uran suunnittelussa ja työllistymisessä. Uraohjaajat edistävät opiskelijoiden oppimista kehittämällä opetussuunnitelmia, suunnittelemalla opetusta, valmentamalla opiskelijoita erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä sekä tukemalla elinikäisen oppimisen valmiuksia. Uraohjaajat ovat oppimisprosessin asiantuntijoita sekä oppimisvalmiuksien ja henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien kehittäjiä. (Schiersmann, Ertelt, Katsarov, Mulvey, Reid & Weber 2012, 45–56.)

Uraohjaus on kehittynyt perinteisestä ammatinvalinnanohjauksesta vuorovaikutteiseksi ohjausprosessiksi, jossa huomioidaan tutkinnon suorittajan kokonaisvaltainen elämänsuunnittelu, itsetuntemuksen kehittäminen, ohjattu päätöksenteko ja urasuunnittelu (vrt. Poutainen 2014, 52). Keskeisessä roolissa ammatillisen toisen asteen uraohjauksen prosessissa ovat ryhmänohjaaja sekä ammatillinen opettaja ja työpaikkaohjaajat koulutussopimukseen liittyvän osaamisen hankkimisessa ja ohjaamisessa opiskelijan itsensä lisäksi. Tarvittaessa tukena ovat muut opettajat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, opiskelijahuollon työntekijät sekä muut yhteistyöverkostot.

Opiskelijan ammatillinen kasvu

Vuoden 2018 alusta voimaan tulevassa laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) todetaan, että ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on “kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua… Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.” (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 § 2.)

Ammatillisen kasvun tukeminen jatkuu edelleen korkeakouluasteella. Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävä on antaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin tähtäävää korkeakouluopetusta ja tukea yksilön ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

Ammatillista kasvua voidaan pitää läpi elämän jatkuvana oppimisprosessina, jonka aikana omaksutaan ammattialaan liittyvät tiedot, taidot ja ammattiin liittyvät arvot. Kasvuun kuuluu tiedollinen, taidollinen ja persoonallinen kehittyminen kohti oman alan asiantuntijuutta.

Ammatillinen kasvu pohjautuu tietouteen omasta osaamisesta ja tulevaisuuden tavoitteista unohtamatta niitä mahdollisuuksia, joita kullakin hetkellä on olemassa. Ammatillisen kasvun ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa muodostamaan omaa toimintaansa tukevia käsityksiä omasta kyvykkyydestään ja osaamisestaan. Itsetuntemuksen lisäksi opiskelijan pitää olla tietoinen eri vaihtoehdoista ja reunaehdoista. Itse ratkaisun tekemiseen tarvitaan valmiutta ymmärtää valintojen seurauksia (Kuvio 1). Ammatillisen kasvun ohjauksessa ammattiopettajilla, työelämällä ja muilla opiskelijoilla on keskeinen rooli. Näiden lisäksi opettajatuutorit ja opinto-ohjaajat tukevat myös ammatillisen kasvun haasteissa. (Opetushallitus 2014.)

Kuvio 1. Valinnan ratkaisu tai päätöksen tekeminen (Opetushallitus 2014, 18).

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muutoksessa

Lainsäädännöllisesti ammatillisen toisen asteen opiskelijan ohjaukseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) määrittää selkeästi ohjauksen osaksi opiskelijan oikeuksia. “Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi, sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.” (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 § 61.)

Koulutuksen järjestäjän ohjausvelvollisuus alkaa jo koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja jatkuu läpi opintojen aina valmistumiseen saakka. Hakeutumisvaiheessa “koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää yhdessä jatkuvan haun hakeutujan kanssa tämän suoritettavaksi soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai koulutus, jos hakija ei ole hakeutunut suoraan tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen. Tarvittaessa hakeutuja on ohjattava toisen koulutuksen järjestäjän tai palvelun piiriin, jos koulutuksen” järjestäjällä itsellään ei ole tarjota sopivaa opiskelupaikkaa. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 § 42.)

Varsinainen henkilökohtaistamisen prosessi alkaa opiskelijan otettua opiskelupaikan vastaan. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella yhdessä opiskelijan kanssa hänen tavoitteiden sekä tunnistetun aiemmin hankitun osaamisen perusteella, suorittaako opiskelija koko tutkinnon vai tutkinnon osan tai osia.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laaditaan ja päivitetään yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksen edustaja. Myös työnantaja tai työnantajan edustaja osallistuvat suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen, jos kyseessä on oppisopimus tai koulutussopimukseen perustuva koulutus tai osaaminen tullaan osoittamaan työpaikalla. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 § 44, § 45.)

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma antaa jatkossa hyvät mahdollisuudet rakentaa opiskelijan ja työelämän edustajien kanssa yksilöllisiä opintopolkuja kullekin opiskelijalle. Myös sivistysvaliokunta korostaa omassa lausunnossaan, että henkilökohtaistaminen ja opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma ovat keskeisimpiä asioista ammatillisen koulutuksen reformissa. “Suunnitelma määrittää opiskelijan saaman opetuksen, opinto-ohjauksen, muun ohjauksen ja tuen kaikissa opiskeluympäristöissä. Valiokunta yhtyy asiantuntijalausunnoissa todettuun, että opettajat ja opinto-ohjaajat ovat ammatillisen koulutuksen reformin avainhenkilöitä, sillä opetuksen henkilökohtaistaminen ja osaamisen kehittymisen seuranta tulevat haastamaan opettajien ja opinto-ohjaajien osaamisen aivan uudella tavalla.” (SiVM 7/2017.)

Opetusministeri Grahn-Laasonen korostaa myös puheissaan ammatillisen koulutuksen opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen ja tarpeiden huomioimisen sekä riittävän tuen saamisen tärkeyttä. Hän toteaa, ettei opiskelijaa saa jättää yksin opinnoissaan tai liian vähäisen tuen varaan. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017.) Valtioneuvoston 5.10.2017 hyväksymä asetus ammatillisesta koulutuksesta vahvistaa entisestään ohjauksen asemaa osana opiskelijan henkilökohtaistamista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Asetusehdotuksen pykälässä 9 luetellaan tarkasti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjattavat tiedot (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017 § 9). Ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä asetustekstiin on sisällytetty myös maininta opiskelijalle laadittavasta urasuunnitelmasta.

Uraohjauksen malli

NOPSA-hankkeen uraohjauksen valmennusohjelman suunnittelun lähtökohdaksi on rakennettu teoreettinen viitekehys. Uraohjauksen mallin kehittämisestä ovat vastanneet HAMK ja TAMK ammatilliset opettajakorkeakoulut ja kehittämiseen ovat osallistuneet myös alueelliset NOPSA-tiimit mallia kommentoimalla.

Uraohjauksen mallin lähtökohtana on toiminut Erja Kärnän ja Anu Raudasojan Mahis työhön -hankkeessa laatima KEUDAn uraohjauksen malli (Raudasoja 2010). Mallin kehittämisessä on hyödynnetty NOPSA-hankkeessa tehtyjä esiselvityksiä ohjauksen tarpeista ja käytänteistä. Esiselvitysten kyselyt suunnattiin ammatillisen toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä tekniikan alan amk-opiskelijoille. (Raudasoja 2017a, 2017b.) Uraohjauksen mallissa huomioidaan koko opiskelijan ohjausprosessin kulku ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta valmistumiseen ja työelämään/jatko-opintoihin siirtymiseen asti (Kuvio 2).

Kuvio 2. Uraohjauksen malli (NOPSA-hanke 2017).

Ennen opintojen alkua

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan opintoihin tai koulutukseen hakeutuminen voi tapahtua yhteishaun ja jatkuvan haun kautta. Tähän hakeutumisvaiheeseen liittyy myös koulutuksen järjestäjän lainsäädännöllinen ohjausvelvollisuus, joten jo ennen opintojen alkua on tärkeää huolehtia oppilaitoksen yhteistyöstä peruskoulujen, lukioiden, muiden oppilaitosten, nuorten työpajojen, ohjaamoiden, TE-palveluiden ja muiden koulutukseen lähettävien tahojen kanssa.

Uraohjauksen mallin opintoihin tai koulutukseen hakeutumisvaiheessa avainasemassa ovat opinto-ohjaajat sekä oppilaitoksen muu henkilöstö, jotka vastaavat hakijoiden sekä heitä ohjaavien tahojen kysymyksiin ja toimivat isäntinä tutustumiskäynneillä, koulutuskokeiluissa ja avoimilla ovilla. Heillä tulee olla ajantasaiset tiedot ammatillisista tutkinnoista, henkilökohtaistamisen mahdollisuuksista sekä yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamisesta.

Tavoitteena on tarjota potentiaaliselle opiskelijalle mahdollisuus tutustu siihen koulutusalaan ja yksikköön, jonne hän on mahdollisesti hakemassa. Tutustumiskäyntien tai erilaisten digitaalisten sovellusten avulla potentiaaliselle opiskelijalle voidaan esitellä koulutusta, osaamisen hankkimisen tapoja, erilaisia oppimisympäristöjä ja valinnaisia opintoja, jotta hän voi tehdä päätöksensä opiskelupaikan valinnasta tiedon pohjalta. Tämä lisää opintoihin sitoutumista ja vähentää turhia keskeyttämisiä.

Opintojen alkaessa

Opintojen alkaessa painopiste on opiskelijan lähtötilanteen kartoittamisessa sekä kokonaisvaltaisessa tutkintoon, opiskeluun ja osaamisen hankkimiseen perehdyttämisessä. Opettaja käy opiskelijan kanssa opintojen alkuvaiheessa ohjauskeskustelun, jonka aikana laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, opiskeluvalmiudet, aiemmin hankittu osaaminen, tarvittavan osaamisen hankkiminen sekä siihen liittyvät oppimisympäristöt ja opiskelutavat.

HOKS-keskustelun aikana perehdytetään suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, siihen sisältyviin valinnaisiin opintoihin ja opiskelijan mahdollisuuteen rakentaa yksilöllinen opintopolku esimerkiksi painottamalla sellaisia opintoja, jotka tukevat jatkokoulutukseen hakeutumista. Keskustelun yhteydessä arvioidaan myös mahdollista erityisen tuen tarvetta. Opettajan tehtävänä on seurata opiskelijan opintojen etenemistä aktiivisesti ja puuttua heti tilanteeseen, mikäli opinnot eivät etene suunnitellusti.

Opintojen alkuvaiheessa on hyvä kartoittaa myös alustavasti tulevaisuuden suunnitelmia; millaisia ajatuksia ja näkemyksiä opiskelijalla on tulevaisuuden työelämästä ja mahdollisista jatko-opinnoista. Kun nämä asiat otetaan esille jo opintojen alkuvaiheessa, mahdollistaa se opiskelijan joustavien opintopolkujen suunnittelun ja opintojen suuntaamisen opintojen aikana uravalinnat huomioiden.

Opintojen aikana

Opintojen aikainen uraohjaus alkaa heti opintojen alettua. Ammatinopettajat valmentavat opiskelijoita alan ammattikäytäntöihin, ammatti-identiteettiin muodostamiseen ja alakohtaisiin työelämän pelisääntöihin heti opintojen alusta lähtien. Työelämän pelisääntöjä on hyvä selvittää alakohtaisesti, sillä ohjeet vaihtelevat eri aloilla toisistaan. Tällaisia ovat esimerkiksi työsopimukset, työnteon muodot, työnantajien määräykset ja ohjeet, työturvallisuusmääräykset tai työterveyteen liittyvät ohjeet. (Taloudellinen tiedotustoimisto n.d.) Ohjauksella tulee siis varmistaa, että opiskelija saa haltuunsa ammattialan perusvalmiudet työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista varten.

Opintojen aikaisessa uraohjauksessa tärkeää on opiskelijan omien työelämäverkostojen kehittäminen ja työnhakuvalmiuksien vahvistaminen, jotta opiskelija osaa esimerkiksi laatia oikeanlaisen hakemuksen ja ansioluettelo (CV) sekä valmistautua asianmukaisesti työpaikkahaastatteluihin. Uraohjauksessa korostuvat

• HOKS osana ura- ja jatkosuunnitelmia
• joustavien opintopolkujen rakentaminen
• ammatti-identiteetin vahvistaminen.

Opintojen aikana opiskelija pohtii kiinnostavia työtehtäviä ja työllistymismahdollisuuksia. Ammatillisen itsearvioinnin pohjalta opiskelija pystyy tekemään tulevaisuuden suunnitelmia ja arvioimaan ammatillisen osaamisensa tasoa ja taitoa toimia erilaisissa tilanteissa.

Opintojen aikaisten HOKS-keskustelujen painopisteenä ovat opintojen etenemisen seuranta, tavoitteiden asettaminen ammatillisen osaamisen kehittymiselle sekä urasuunnitelmien täsmentäminen. Opiskelijan yksilöllisiä tavoitteita ja urasuunnitelmia voidaan tukea muun muassa valinnaisten opintojen tai osaamisen hankkimisen erilaisten tapojen avulla.

Opintojen loppuvaiheessa

Opintojen päättyessä uraohjauksen painopiste on työelämään siirtymisessä tai jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Lisäksi on merkityksellistä, että opiskelija saa palautetta koulutuksensa aikana tapahtuneesta osaamisensa kehittymisestä niin opettajilta kuin työpaikoilta työpaikkaohjaajilta. Opintojen päättymisvaiheessa on tärkeää käydä palautetta kootusti läpi, jolloin se tukee myös seuraavien vaiheiden suunnittelua, ohjaa ja tukee tavoitteiden saavuttamista ja kehittää edellytyksiä itsearviointiin. Mikäli opiskelija on hakeutumassa jatkokoulutukseen, häntä tuetaan muun muassa koulutuspaikan valinnassa ja sinne hakeutumisessa.

Opintojen loppuvaiheen uraohjauksessa painopisteinä tulee olla siirtymien suunnittelu ja tukeminen ohjauksen avulla huomioiden opiskelijan koulutuksen aikainen osaamisen kehittyminen. Tavoitteena on, että siirtyminen työelämään tai jatko-opintoihin toteutuu opiskelijoilla sujuvasti. Uraohjauksessa korostuvat:

  • HOKS (osana ura- ja jatkosuunnitelma)
  • työnhakuvalmiuksien vahvistaminen
  • työelämävalmiuksien vahvistaminen
  • työllistymisen tukeminen
  • jatkokoulutukseen ohjaaminen ja
  • muihin palveluihin ohjaaminen.

Valmistumisen jälkeen ohjauksen tehtävänä on varmistaa henkilön ammatillisen kasvun jatkuminen, jakaa työmarkkinatietoutta, kertoa työllisyystilanteesta ja erilaisista työllistymismahdollisuuksista. Yhteistyö yritysten ja ammattijärjestöjen sekä työvoimahallinnon kanssa on tärkeää. Oppilaitokset seuraavat opiskelijoiden sijoittumista työhön tai jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen.

Loppuyhteenveto

Uraohjauksen malli ja siihen liittyvä uraohjauksen valmennusohjelma on suunniteltu NOPSA-hankkeessa suomalaisen ammatillisen koulutuksen lähtökohdista opettajille ja ohjaajille. Uraohjauksen valmennusohjelman tavoitteena on uraohjaustaitojen kehittäminen valmentamalla ohjaajia uraohjausajatteluun ja osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen asiakaslähtöisesti. Jotta opiskelijat voivat siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin mahdollisimman joustavilla ratkaisuilla, tulee uraohjaus huomioida osana opintoja heti opintojen alusta alkaen.

Uraohjauksen malliin sisältyy lähtökohtaisesti ajatus digitaalisuuden integroinnista mukaan ohjaustoimintaan, kuten opiskelijan oman osaamisen osoittamiseen ja esittämiseen työnantajille esimerkiksi digitaalisen portfolion avulla. Digitaaliset työvälineet ja sovellukset mahdollistavat ohjauksen joustavasti erilaisissa oppimisympäristöissä, joten ne ovat kiinteä osa uraohjausprosessia.

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on ottaa entistä enemmän huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Nämä voivat liittyä opintojen suoritustapaan koulutus- tai oppisopimuksen kautta tai opintojen ohella tapahtuvan työskentelyn opinnollistamiseen. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta opiskelijaa tuetaan myös hänelle sopivien valintojen tekemisessä. Opettajat ja ohjaajat tukevat opiskelijoita uraohjausprosessissa valmentamalla ja tukemalla heitä omien vahvuuksien löytämisessä ja kehittämisessä.

NOPSA-hankkeen aikana pilotoidaan uraohjauksen valmennusohjelmaa alueellisten NOPSA-tiimien ammatillisissa oppilaitoksissa ja soveltuvin osin ammattikorkeakouluissa. Pilottien pohjalta valmennusohjelmaa kehitetään edelleen kohti valtakunnallista mallia.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Haettu 6.10.2017 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932

Asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017. Haettu 30.10.2017 osoitteesta www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673

Hallituksen esitys HE 39/2017 vp. Haettu 6.10.2017 osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_39+2017.aspx

Hintsanen, V., Juntunen, K., Kukkonen, A., Lamppu, V-M., Lempinen, P., Niinistö-Sivuranta, S., Nordlund-Spiby, R., Paloniemi, J., Rode, J-P., Goman, J., Hietala, R., Pirinen, T. & Seppälä, H. (2016). Liikettä niveliin – Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI).

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Haettu 6.10.2017 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531

NOPSA-hanke (2017). NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään. Haettu 25.3.2017 osoitteesta http://www.hamk.fi/verkostot/nopsa/Sivut/default.aspx

Opetushallitus (2014). Näkökulmia henkilökohtaistamiseen. Oppaat ja käsikirjat 2014:7. Haettu 6.10.2017 osoitteesta http://www.oph.fi/download/165193_161129_nakokulmia_henkilokohtaistamiseen.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017). Ammatillisen koulutuksen asetus vahvistaa opiskelijan yksilöllistä opintopolkua. Tiedote 5.10.2017. Haettu 6.10.2017 osoitteesta http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammatillisen-koulutuksen-asetus-vahvistaa-opiskelijan-yksilollista-opintopolkua

Poutanen, T. (2014). Muuttuva ohjauskäsitys ja uraohjaus. Teoksessa Haataja, S., Lehti, M., Metsävuori, L., Poutanen, T., Ritvanen, J-M. & Viitaniemi, S. (toim.) Tulevaisuuden urapolut. Korkeakoulutettujen ohjaus muuttuvassa työelämässä. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 88. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 52–58. Haettu 6.10.2017 osoitteesta http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164483.pdf

Raudasoja, A. (2017a). Ammattikorkeakouluopiskelijat NOPSAlla opintopolulla. HAMK Unlimited Journal 21.11.2017. Haettu 15.12.2017 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/nopsa-opintopolku

Raudasoja, A. (2017b). Nopsasti ja ohjatusti ammattioppilaitoksesta korkeakouluun. HAMK Unlimited Journal 3.10.2017. Haettu 15.12.2017 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ammattioppilaitoksesta-korkeakouluun

Raudasoja, A. (2010). Keski-uudenmaan ammattiopisto, Keudan uraohjauksen malli. Teoksessa Aalto, A., Eskola, S., Ihalainen, A-K., Winqvist, S. (toim.) Sain töitä! – Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan uraohjauksen hyviä käytänteitä. Invalidiliiton julkaisuja R 26. Helsinki: Invalidiliitto, 80–87. Haettu 15.12.2017 osoitteesta http://www.validia-ammattiopisto.fi/asiantuntijapalvelut/julkaisut-ja-materiaalit/

Schiersmann, C., Ertelt, B-J., Katsarov, J., Mulvey, R., Reid, H. & Weber, P. (2012). NICE handbook for the Academic Training of Career Guidance and Counselling Professionals. Haettu 27.3.2017 osoitteesta http://www.nice-network.eu/wp-content/uploads/2016/11/NICE_Handbook_full_version_online.pdf

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2017 – vp HE 39/2017 vp. Haettu 6.10.2017 osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/SiVM_7+2017.aspx

Taloudellinen tiedotustoimisto (n.d.). Työelämän pelisäännöt. Haettu 6.10.2017 osoitteesta https://www.opetin.fi/materiaalit/tyoelama-pelisaannot/

Yleisradio (2017). Opettajilla synkkä näkemys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta – “Vahvat voivatkin selvitä, heikot jäävät vaille tarvitsemaansa tukea”. Uutinen 30.10.2017. Haettu 30.10.2017 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-9902348

Kirjoittajat

KM Anna Alftan työskentelee lehtorina HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla opettajankoulutus- ja hanketehtävissä.

TkL, KTM Sirpa Levo-Aaltonen toimii yliopettajana TAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Lisäksi hän toimii mm. hankevastaavana NOPSA-hankkeessa.

YTM Outi Rantanen työskentelee TAMKin ammatillisella opettajakorkeakoululla ammattipedagogisissa TKI-tehtävissä.

KT Anu Raudasoja työskentelee koulutuspäällikkönä ammatillisessa erityisopettajien ja opinto-ohjaajien koulutuksessa HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lehtori Anja Salo työskentelee TAMKissa.

Viittausohje:
Alftan, A., Levo-Aaltonen, S., Rantanen, O., Raudasoja, A. & Salo, A. (2018). Uraohjauksen valmennusohjelma. HAMK Unlimited Journal 11.1.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjauksen-valmennusohjelma

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu »

 

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen koulutus opinto-ohjaus uraohjaus

Bookmark and Share




Previous Post
Yrittäjyyskasvatusta siirtymää tukevissa oppimisympäristöissä
Next Post
Väitöslektio: Yrittäjyyskasvatus ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Yrittäjyyskasvatusta siirtymää tukevissa oppimisympäristöissä
Tämän artikkelin tarkoituksena on toimia keskustelunavaajana erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja korkeakoulutuksen...