Ammattikorkeakouluopiskelijat NOPSAlla opintopolulla


Artikkelissa kuvataan ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta tekniikan aloille ammattikorkeakouluun siirtyneiden opiskelijoiden urapolkuja sekä heidän kokemaansa uraohjauksen jatkumoa omalla opintopolullaan. Toinen artikkelin keskeisistä näkökulmista on osaamisperustaisuus ja siihen liittyvä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen sekä tunnistaminen ammattikorkeakoulussa.

Uraohjaus opintojen tukena

Kuurilan (2014, 28) mukaan johdonmukainen uralle ohjaaminen jo toisella asteella olisi kestävä ratkaisu kunkin oikean opintopolun löytämiseksi. Opiskelijan urahallintataitoihin kuuluvat koulutusalan ja ammatin valitsemisen taidot, urasuunnittelutaidot, työnhakutaidot, elinikäisen oppimisen taidot sekä organisaatioihin sitoutumisen taidot. Kuurila kiteyttää uraohjauksen tavoitteeksi sen, että opiskelija saa keinoja oman uransa hallintaan. (Kuurila 2014, 49.)

Opiskelijoita ohjataan katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen kuin vain ensimmäisen työpaikan löytymiseen tai jatko-opiskelupaikkaan saakka. Opiskelijoita opastetaan pohtimaan ammatillisia kehittymistarpeitaan myös tulevaisuudessa, koska oppimisen ja ammatillisen kasvun tulee jatkua valmistumisen jälkeenkin. Tätä tavoitetta tuetaan informoimalla opiskelijoita erilaisista jatko-opintomahdollisuuksista. (Kuurila 2014, 122−123.)

Uraohjauksesta on tarkoitus muodostua opiskelijan ammatillista kasvua kokonaisvaltaisesti tukeva prosessi, jonka aikana opiskelija rakentaa omaa työelämäidentiteettiään oman polkunsa kautta (Kunnari & Niinistö-Sivuranta 2014, 12). Uraohjausta ei siis ajatella erillisenä palveluna, vaan opinnoissa jatkuvasti ja keskeisesti mukana olevana kehittyvänä elementtinä. (Kunnari & Niinistö-Sivuranta 2014, 15)

Weckin tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoille tekemässä selvityksessä opiskelijat toivoivat enemmän yksilöön kohdennettuja ja hyvin koordinoituja tukitoimia. Tärkeimmäksi tukitoimeksi nousi opiskelijalähtöinen mentorointi, johon sisältyvät henkilökohtaiset ohjauskeskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden käsittely sekä suuntautumisvaihtoehtojen esittely ja valinnoissa tukeminen. (Weck 2015, 41−42.)

Käytännössä uraohjaus toteutuu esim. opiskelijan osaamisen arviointina ja palautteen varmistamisena oppimisessa (Kunnari & Niinistö-Sivuranta 2014, 15). Täten myös opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) nousevat keskeiseen rooliin, jotta opintoja voidaan nopeuttaa ja näin välttää myös saman asian opiskelua moneen kertaan.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) tulee olemaan keskeinen uraohjauksen väline, jonne kirjataan opiskelijan henkilökohtainen opintopolku osaamisen hankkimiseksi.

Aineistonhankinta ja menetelmät

NOPSA-selvityksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka toimitettiin Hämeen, Satakunnan, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen tekniikan alojen opiskelijoille paikallisten NOPSA-yhdyshenkilöiden kautta. Vastauksia saatiin yhteensä 168. Vastausten määrää voidaan pitää kohtuullisen hyvänä, koska kyselyn ajankohta myöhään keväällä oli vastaajille hankala. Osa opiskelijoista oli harjoittelussa, joka laski vastaajien määrää. Kerätty aineisto on kuitenkin tarpeeksi suuri ja edustava, jotta siitä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää NOPSA-hankkeen kehittämistyön lähtökohtana.

Selvityksessä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä analysointiin taustamuuttujat sekä pohjakoulutus.

Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia strukturoimattoman aineiston analyysiin. Strukturoimattoman aineiston muodostavat opiskelijoilta saadut avoimet vastaukset, joiden avulla kuvataan sisältöä ja ilmiötä. Kvalitatiivinen aineisto luokiteltiin vastausten perusteella, jolloin aineistoa pelkistettiin ja ryhmiteltiin teemoittain havaintoja yhdistelmällä. Teemoittelu on aineiston jakoa samankaltaisuuden eli yhteisen piirteen mukaisiin alustaviin sisältöluokkiin. Laadullisessa analyysissa on tärkeää pyrkiä pelkistämään havainnot mahdollisimman pieneksi sisältöluokkien määräksi. (Tuomi & Sarajärvi 2004.)

Vastaajien taustatiedot

NOPSA-hankkeessa ovat mukana Hämeen, Satakunnan, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut, joiden tekniikan alan opiskelijoille kysely suunnattiin. Kokonaisvastaajamääräksi saatiin 168.

Taulukko 1. Vastaajat ammattikorkeakouluittain.

Ammattikorkeakoulu n=168 %
Hämeen ammattikorkeakoulu 17 10
Satakunnan ammattikorkeakoulu 58 35
Tampereen ammattikorkeakoulu 52 31
Turun ammattikorkeakoulu 41 24

NOPSA-kysely suunnattiin tekniikan alan opiskelijoille. Kyselyyn vastasi yhteensä 168 opiskelijaa, joista miehiä 133 (79 %) ja naisia 35 (21 %).

NOPSA -kyselyyn vastanneiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden pohjakoulutukset on kerätty taulukkoon 2.

Taulukko 2. Vastaajien pohjakoulutus.

Pohjakoulutus n=168 %
Lukio 59 35
Ammatillinen perustutkinto (pk) 75 45
Ammatillinen perustutkinto (yo) 9 5
Kaksoistutkinto 7 4
Kolmoistutkinto 1 1
Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 11 67
Teknikko 1 1
Insinööri (opisto) 1 1
Amk-tutkinto 4 2

Opintopolut ammattikorkeakouluun

Opiskelijoiden opintopolut ammattikorkeakoulun opiskelijoiksi olivat moninaisia ja hyvin yksilöllisiä valintoja. NOPSA-kyselyssä tyypillisimmät polut olivat peruskoulusta ammatillisen oppilaitoksen kautta ammattikorkeakouluun tai vastaavasti peruskoulusta lukion kautta ammattikorkeakouluun. Näiden kahden polun lisäksi monet opiskelijat olivat käyneet välillä työelämässä esim. ammatillisesta oppilaitoksesta tai lukiosta valmistumisen jälkeen ja palanneet myöhemmin opiskelemaan.

Yleistä tilannetta ammattikorkeakouluun hakeutuneiden koulutuspoluista vuosina 2012−2014 kuvaa Tilastokeskuksen tilasto. Siitä voidaan myös havaita, että toisen asteen ammatillisella tutkinnolla ammattikorkeakouluun hakeneiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. (Suomen virallinen tilasto: Koulutukseen hakeutuminen)

Taulukko 3. Ammattikorkeakouluun hakeneet koulutustaustan mukaan (Suomen virallinen tilasto: Koulutukseen hakeutuminen).

Koulutustausta 2012 2013 2014
Toisen asteen ammatillinen tutkinto 25 660 29 724 32 441
Ylioppilastutkinto 47 444 49 103 45 648
Ylioppilastutkinto ja toisen asteen ammatillinen tutkinto 10 588 12 455 12 829
Ylioppilastutkinto ja opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto 2 007 2 081 2 062

Kiinnostus oman alan AMK-opintoja kohtaan oli joillakin opiskelijoista syntynyt jo ammatillisen koulutuksen aikana tai jopa ennen sitä. He kuvaavat omia ajatuksiaan seuraavasti:

  • Ajatus AMK:sta oli olemassa jo ennen kuin menin ammattikouluun.
  • Halusin jatkaa oman amis-linjan koulutusta ja saada siihen lisäpätevyyksiä työllisyyttä ajatellen. Sähkö- ja automaatioalan tuoma koulutus antaa minulle paljon työllisyysmahdollisuuksia eri työpaikkoihin.
  • Ammattikoulusta lähtien tiesin jo, että aion pyrkiä AMK-opiskelijaksi. Oli hyvä päätös aloittaa ammatillisella tutkinnolla. Siitä sai hyvät perusteet ammattikorkeakouluun.
  • Monella opiskelijalla oli tavoitteena ammatillisen perustutkinnon jälkeen työllistyminen.
  • Jotkut ovat lähteneet tarkoituksellisesti töihin hakemaan työkokemusta ja hakeutuneet opiskelemaan uudelleen muutaman työvuoden jälkeen. Joillakin työtehtävät eivät ole vastanneet heidän toiveitaan ja se oli motivoinut hakemaan opiskelupaikkaa.
  • En päässyt etenemään omassa työssäni. Uudet haasteet työelämässä kiinnostavat. Niitä on luvassa kyllä.
  • Valmistuin ammattikoulusta vailla minkäänlaista motivaatiota jatkaa opintoja, joten hakeuduin töihin. Tein erilaisia töitä lyhyemmissä ja pidemmissä työsuhteissa kolme vuotta, jolloin ajatus jatkokouluttautumisesta nousi pintaan. Kaivoin ammattikoulun todistuksen ja laskin keskiarvon, joka oli sen verran hyvä, että rupesin lukemaan pääsykokeisiin, jotka olisivat noin vuoden päästä. Ammattikorkeakouluun pääsin lopulta heittämällä sisään.
  • Ammattikoulun aikana sain kuulla, että on mahdollista hakea korkeakoulupaikkaa myös ilman ylioppilastodistusta. Idea lähti siitä. Armeijan käytyäni ja muutaman vuoden työskenneltyäni menin ensin iltalukioon opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa, jonka jälkeen koin olevani valmis aloittamaan korkeakouluopiskelun.

Joillakin opiskelijoilla ammattikorkeakouluun hakeutumisen motiivit johtuivat henkilökohtaisesta elämäntilanteesta. Päätökseen vaikuttava elämäntilanne johtui yleensä perhesuhteista tai työhön / työttömyyteen liittyvistä seikoista, joista kaksi esimerkkiä:

  • Tyttöystävä haki kouluun Tampereelle, niin hain minäkin. Minä pääsin kouluun, tyttöystävä ei.
  • Valmistuminen ammattikoulusta työttömäksi ja jatko-opiskelu jäi ainoaksi vaihtoehdoksi.

AHOT-prosessi ammattikorkeakoulussa

Opiskelijoilla on paljon osaamista ammattikorkeakouluun tullessaan, joten selvitimme aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana NOPSA-kyselyä, koska yhtenä koulutuksen päämääränä on päällekkäisen koulutuksen vähentäminen ja opiskeluaikojen nopeuttaminen.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuvat hyvin kyselyyn vastanneiden osalta. Opiskelijoista (n=168) 88 prosenttia oli saanut osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen jostain osasta opintojaan joko yhdellä tai useammalla tunnistamisen perusteella. Vastanneista opiskelijoista 12 prosentille ei oltu tehty opintojen tunnistamista ja tunnustamista. Osa heistä ei edes tiennyt koko käytännöstä, joten tiedottamisessa ja ohjauksessa on selkeästi myös kehittämisen tarvetta.

Yleisimmin osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan erilaisten aikaisempien opintojen (54 %), työkokemuksen (22 %) sekä varusmies- tai siviilipalveluksen perusteella (13 %). Joidenkin opiskelijoiden kohdalla (3 %) myös harrastusten kautta hankittua osaamista on hyödynnetty osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

Taulukko 4. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen perusteita.

Vastauksia yht. 272 %
Lukio-opinnot 44 16
Ammatillinen perustutkinto 62 23
Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 4 1
Ulkomailla suoritetut tutkinnot 0 0
Avoimen AMK:n opinnot 10 4
AMK-tutkinto 7 3
Avoimen YO:n opinnot 6 2
Yliopisto 4 1
Erilaiset sertifikaatit 9 3
Työkokemuksella hankittu osaaminen 60 22
Varusmies- tai siviilipalvelus 35 13
Harrastukset 9 3
Yrittäjänä toimiminen 2 1
Ei ole tunnistettu 20 7

Osaamisen tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä suosituimmiksi nousevat kirjalliset tehtävät ja tentit (64 %). Seuraavaksi eniten käytetään näyttöjä joko ammattikorkeakoululla tai työelämässä (28 %). Lisäksi arvioinnissa on käytetty tukena portfolioa ja arviointikeskusteluja. Kokonaisuutena voidaan todeta, että osaamisen arviointiin käytettyjen menetelmien kirjo on sangen kapea-alainen ja se näyttää painottuvan liian paljon kirjalliseen tuottamiseen osaamisen näyttämisen sijaan.

Taulukko 5. Osaamisen tunnistamisessa käytettyjä arviointimenetelmiä.

Vastauksia yht. 165 %
Näyttö ammattikorkeakoulussa 36 22
Näyttö työpaikalla 10 6
Tentti 52 32
Kirjalliset tehtävät 53 32
Portfolio 11 7
Arviointikeskustelu 3 2

Opiskelijoiden toivoma ohjaus opintopolkujen rakentamisen tueksi

Opiskelijoiden vastausten perusteella he kaipaisivat selkeää ja yksiselitteistä opinto-opasta, jossa näkyy jaoteltuna kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot sekä valinnainen kurssitarjonta. Heidän toiveissaan on HOPSien suunnittelu heti AMK-opintojen alussa opinto-ohjaajan tai tutor-opettajan avulla, jolloin käydään läpi yksinkertaisen peruspolun esittely ja erittely.

Yksilöllisen ja joustavan opintopolun mahdollisuutta kaipasivat erityisesti työkokemusta omaavat opiskelijat. He painottivat osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yhtenäisiä linjoja, jotta ”kursseja” ei tarvitsisi käydä moneen kertaan. Suuntautumiseen liittyvät valinnat nousivat esiin monen opiskelijan vastauksissa, joten siinä kohtaa tarvitaan selkeästi lisää ennakoivaa ja oikea-aikaista yksilöllistä ohjausta.

Opiskeluun liittyen opiskelijat toivoivat matematiikan ja fysiikan tukikursseja, jotta opinnot etenisivät suunnitelmien mukaisesti. Tätä tukee myös Jatkoväylä-hankkeen tekemä selvitys, jossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla esiintyi puutteita kirjallisessa viestinnässä ja raportointitaidoissa, ruotsin ja englannin kielessä, matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa (Tamlader & Hohenthal 2017, 32).

Hylätyn kurssin osalta opiskelijat tarvitsevat lisätietoa siitä, miten heillä on mahdollisuus suorittaa kurssi uudestaan. Lisäksi opiskelijat toivoivat enemmän työhön valmentavaa ohjausta, koska kaikilla ei ole kokemusta työpaikan hakemisesta eikä töissä olemisesta.

Suurin osa opiskelijoiden toiveista kosketti yleistä opinto-ohjausta. Jotkut opiskelijat kokivat, että heidät on jätetty yksin opintojensa kanssa ja ohjausta ei ole saatavilla, koska opolla on aina kiire. Muutamat opiskelijat nostivat esiin myös sen, että he eivät edes tiedä kenen heitä pitäisi ohjata, koska opinto-ohjaajaa ei ole käytettävissä. Opettajilta saatu ohjaus oli ollut välillä ristiriitaista, kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Lavikaisen tutkimuksessa (2010, 69) 30 prosenttia opiskelijoista oli tyytyväisiä opinto-ohjaukseen, joten tämän selvityksen tulokset ovat samassa linjassa.

Opiskelijoiden vinkit ammattikorkeakouluun hakeutuville

NOPSA-kyselyssä vastaajia pyydettiin antamaan vinkkejä niille potentiaalisille opiskelijoille, jotka miettivät ammattikorkeakouluun hakemista. Seuraavat esimerkit kuvaavat keskeisiä neuvoja:

  • Rohkeasti hakemaan. Jos on pieninkään epäilys, että mitä jollain alalla opiskellaan, niin suosittelen soittamaan tai lähettämään sähköpostia kouluun. Kaikki ei välttämättä selviä netistä. Kannattaa myös asennoitua siihen, että joutuu enemmän itsenäisesti opiskelemaan, kun toisella asteella. Mutta ei kannata jättää hakematta, vaikka epäilyttäisi!
  • Harjoittele pääsykokeeseen!
  • Mikäli opiskeluun on mahdollisuus kannattaa siihen tarttua. Opiskelun voi tehdä myös työn ohessa, joten taloudellinen tilannekaan ei ole välttämättä opiskelun esteenä.
  • Älä huoli, vaikka matematiikka tai fysiikka ei olekaan ykkösaineitasi. Tällä alalla tarvitaan myös maalaisjärkeä ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka eivät ajattele perinteisellä tavalla. Uudet ideat harvoin keksitään ajattelemalla samalla tavalla kuin millä ongelma luotiinkin.
  • Kannattaa suhtautua opiskeluun siinä mielessä vakavasti, että ottaa toisen asteen opetuksesta kaiken hyödyn irti. Käytännön harjoituksia on amk:ssa enää niukasti, joten oman ammattipätevyyden kannalta ammattiopiston opit ovat arvokkaita, vaikka aina ei ehkä opiskeluaikana sitä ymmärräkään. Lisäksi kaikki vapaa-aikana tehtävä puuhastelu teknisten asioiden parissa on vain hyödyksi.
  • Opiskele matematiikan ja fysiikan perusteet sekä englantia, niin pääset pitkälle
  • Kannattaa opetella läksyjen tekemisen ja tenttiin lukemisen rutiinit kuntoon heti!
  • Opettele ilmaisemaan itseäsi, jotta saisit insinöörin töitä hyvällä CV:llä ja hyvällä työhakemuksella.

Opiskelijoilta saadut vinkit antavat hyviä eväitä myös ohjauksen kehittämiseen. Keskeisiksi asioiksi kaikkien vastausten perusteella nousivat oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen, ammattitaidon hankkiminen ammatillisen peruskoulutuksen kautta, matemaattis-luonnontieteellinen sekä kieli- ja viestintäosaaminen, pääsykokeisiin valmentautuminen sekä työkokemuksen hankkiminen ammattikorkeakouluopintojen tueksi.

Johtopäätökset

NOPSA-selvityksessä painottui ammatillisen koulutuksen aikainen opinto-ohjaus, jotta kaikilla opiskelijoilla on riittävästi tietoa korkeakouluihin hakeutumisen mahdollisuuksista sekä oman mielenkiinnon kohteena olevan tutkinnon sisällöstä vaatimuksineen. Korkeakouluopintoja voidaan tukea sekä ammatillisten valinnaisten tutkinnon osien, että yhteisten tutkinnon osien avulla, jolloin opiskelija voi valita esim. väyläopinnoista tutkinnon osan ammattikorkeakoulusta tai yhteisissä tutkinnon osissa esim. kursseja lukiosta. Kaksoistutkinnon suorittamista pidetään hyvänä pohjakoulutuksena jatko-opintoihin. Ammattikorkeakouluun siirtymistä voidaan tukea myös opinnoilla, jotka valmentavat pääsykokeisiin ja madaltavat näin hakeutumisen kynnystä.

Ammattikorkeakoululta toivotaan selkeää opinto-opasta, josta selviää tutkinnon rakenne ja sen sisältöjen jakaantuminen koko opintojen ajalle. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sujuvat pääsääntöisesti hyvin ammattikorkeakouluissa, mutta laatu saattaa vaihdella ala- ja opettajakohtaisesti. Tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmissä on monipuolistamisen varaa siten, etteivät pelkästään kirjalliset osaamisen osoittamisen menetelmät painotu liiaksi. Opintojen tueksi toivotaan matematiikan, fysiikan, kemian, ruotsin ja englannin ylimääräisiä valmennuskursseja opintojen tueksi ennen varsinaisten opintojen alkua tai opintojen aikana.

NOPSA-selvityksen mukaan opettajien opinto- ja uraohjauksen osaamisessa on suuria eroja, jotka näkyvät opiskelijan saaman ohjauksen laadussa. Opiskelijat kiinnittivät huomiota yleisesti siihen, että ohjausta ei ole tarjolla riittävästi tai se ei ole oikea-aikaista. Täten uraohjaus tulee suunnitella opintopolulla keskeisesti mukana olevaksi kehittyväksi elementiksi, joka ei ole irrallinen palvelu. Tätä päämäärää tukee opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinta ja päivittäminen opiskelijan ja opettajien yhteistyönä.

Lähteet:

Kuurila, E. (2014). Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakouluissa. Turun yliopiston julkaisusarja C 384. Scripta Lingua Fennica Edita. Turku: Turun yliopisto. Haettu 3.6.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5771-2

Kunnari, I. & Niinistö-Sivuranta, S. (2013).Uraohjauksen uusi sanoitus. Teoksessa toim. Kunnari, I. & Niinistö-Sivuranta, S. Tekoja, tunnetta ja toimintaa urapolulle. HAMKin julkaisuja 10/2013. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 9.8.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-636-3

Lavikainen, E. (2010). Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010: tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus. Haettu 8.6.2017 osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2613

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen. ISNN=1799-4500. Tilastokeskus. Haettu 9.8.2017 osoitteesta http://www.stat.fi/til/khak/index.html

Tamlander, T. & Hohenthal, T. (2017). Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun : tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta. XAMK kehittää 6. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Haettu 8.6.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-012-8

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Weck, M. (2015). Uraohjaus osana tekniikan alan koulutusta. Teoksessa Tenhunen, L. & Niittymäki, S. & Kaisvuo, T. (toim.) Nuorisotakuun parhaat käytänteet Kanta-Hämeessä. HAMKin e-julkaisuja 6/2015. Haettu 5.8.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-725-4

Kirjoittaja

Anu Raudasoja, KT, koulutuspäällikkö, ammatillinen erityisopettajien ja opinto-ohjaajien koulutus, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Viittausohje:
Raudasoja, A. (2017). Ammattikorkeakouluopiskelijat NOPSAlla opintopolulla. HAMK Unlimited Journal 21.11.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/nopsa-opintopolku

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  opinto-ohjaus opintopolku uraohjaus




Previous Post
Kestävän liikkumisen selvitys opiskelijaprojektina
Next Post
Katoaako työ teknologiamurrokseen?




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Kestävän liikkumisen selvitys opiskelijaprojektina
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) liikennealan opiskelijat toteuttivat maalis-huhtikuussa 2017 suunnittelutyönään selvityksen...