Suunnanottoja uraohjauksen kentillä ‒ uraohjauksen ajankohtaisteemat

Ohjauksen tarve on elinikäistä. Tavoitteena pitäisikin olla uraohjauksen jatkumo, jossa ohjausta on tarjolla kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä, ovatko he koulutuksen piirissä, työelämässä tai työelämän ulkopuolella. Uraohjauksen kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Tässä artikkelissa käsitellään uraohjauksen ajankohtaisimpia kysymyksiä ja teemoja sekä sitä, mihin uraohjauksessa tulisi keskittyä ja mitä kehittää lähitulevaisuudessa.

Johdanto

Uraohjaukseen (career guidance, career counselling) kohdistuu runsaasti yhteiskunnallisia, koulutus- ja työllisyyspoliittisia sekä yksilön tarpeista juontuvia odotuksia. Ura-, ammatinvalinnan- ja opinto-ohjauksen odotetaan auttavan yksilöä tekemään mielekkäitä ja onnistuneita valintoja, päätöksiä ja ratkaisuja urallaan sekä koulutusvalinnoissaan (Vanhalakka-Ruoho 2015, 39–54).

Uraohjaus – ja ohjaus laajemminkin – eivät ole määriteltävissä selvärajaisesti. Monesti on helpompaa tehdä poissulkevia rajauksia siitä, mitä uraohjaus ei ole. (Onnismaa 2003, 7–10.) Laajimmillaan uraohjaus on nähty kokonaisvaltaisena itsetuntemuksen ja toimijuuden kehittymisen sekä elämänsuunnittelun tilana (McLeod 2013; Vehviläinen 2014, 12–30). Tässä näkökulmassa korostuvat ohjauksen yksilö- ja asiakaslähtöisyys sekä riippumattomuus toimintaympäristöstä tai kontekstista.

Yksi tapa tarkastella uraohjausta on tarkastella sitä akselilla kontekstisidonnaisesta kontekstivapaaseen. Ensimmäisellä voidaan viitata tietyssä toimintaympäristössä, esimerkiksi oppilaitoksessa tai TE-toimistossa tehtävään uraohjaukseen. Sitä kehystävät tietyt institutionalisoituneet tavoitteet, tulosodotukset ja toimintatavat. Ne määrittävät, suuntaavat tai rajaavat uraohjauksen näkökulmaa. Kontekstivapaampaa toiminta on silloin, kun se lähtee puhtaasti ohjattavan asettamista tavoitteista ja tunnistamista tarpeista esimerkiksi yksityisen palveluntuottajan tai hankkeen tuottamana.

Toinen mahdollinen tarkastelu-ulottuvuus on uraohjauksen aikajänne: tavoitellaanko asiakkaan kanssa pitkän aikavälin mahdollisten ja vaihtoehtoisten urapolkujen tutkimista vai pyritäänkö löytämään seuraava siirtymä elämänkulussa. Näiden väliin sijoittuu runsaasti variaatioita.

Eurooppalaisia ja kansallisia uraohjauksen linjanvetoja

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN) on nostanut keskiöön näyttöön perustuvan uraohjausta koskevan päätöksenteon ja ammattikäytännön (Hooley 2014, 9–20). Samalla se korostaa keskustelua uraohjausta koskevan toimintapolitiikan vaikutusten tarkastelusta yksilön, uraohjausyhteisön, alueen ja valtakunnan tasoilla; ohjausjärjestelmää tulisi kehittää ja tarkastella kokonaisuutena (Hooley 2014, 18, 21–24).

Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta tavoitteena on varmistaa uraohjauksen jatkumo kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä, ovatko he koulutuksen piirissä, työelämässä tai työelämän ulkopuolella (European Lifelong Guidance Policies 2015, 17–20). Suomessa tätä koordinoivaa työtä tekevät opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen ELO-ryhmä ja alueelliset ELO-ryhmät. Viimemainituissa ryhmissä on monialainen edustus eri uraohjauksen toimijoita.

Käytännössä on tunnistettavissa ainakin viiden tyyppisiä uraohjauksen toimijoita: koulutuksen järjestäjät (oppilaitokset) tuottavat uraohjauspalveluita omille oppilailleen ja opiskelijoilleen sekä opintoja edeltävässä hakeutumisvaiheessa että opintojen jälkeiseen urasuunnitteluun. Työ- ja elinkeinotoimistot palvelevat työttömiä työnhakijoita ja uranvaihtoa harkitsevia työntekijöitä. Työnantajat tarjoavat työntekijöilleen omia palvelujaan. Viime vuosina on syntynyt enenevässä määrin myös uraohjauspalveluita suoraan asiakkaille tai ostopalveluina tuottavia yrityksiä. Viidenneksi ryhmäksi voidaan nimetä ammatti- ja muu järjestökenttä, joka tarjoaa jäsenilleen uraohjausta ja erikoistuneempia palveluja, kuten esimerkiksi kuntoutusohjausta.

Uraohjauksen toimijat ovat tehneet verkostomaista yhteistyötä kansallisissa hankkeissa ja projekteissa. Tällöin on kohdennettu uraohjauksellisia palveluja esimerkiksi tietylle ikä- tai muulle kohderyhmälle (yhteenvetona ks. Helander 2016). Osa verkostoista on jäänyt toimimaan hanketyön päätyttyä. Tuorein hankelähtöinen uraohjauksen toimija, matalan kynnyksen palvelu Ohjaamo, on vastikään vakinaistettu vastaamaan monialaisesti alle 30-vuotiaiden koulutuksen, työllisyyden ja arjen hallinnan tarpeisiin.

Uraohjauksen kenttä on jatkuvassa muutoksessa: koulutuksessa on otettu käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma (opetushallitus n.d.), ja ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan vuoden 2018 alusta (Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531). Lisäksi lukiokoulutuksen uudistustyö on alkanut (opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.a), korkeakouluissa on käynnissä visiotyö (opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.b) ja TE-palveluita uudistetaan (työ- ja elinkeinoministeriö n.d.).

Seuraavassa tarkastellaan uraohjauksen ajankohtaisimpia kysymyksiä ja teemoja sekä pohditaan, mihin uraohjauksessa tulisi keskittyä ja mitä kehittää lähitulevaisuudessa.

Tutkimustehtävä

Uraohjauksen kentässä tapahtuvat muutokset ja osin myös epävarmuuden aika herättävät keskustelua siitä, miten uraohjausta nyt ja lähitulevaisuudessa tulisi hahmottaa.

Tutkimuskysymyksiä on kaksi:

1. Mitkä ovat uraohjausta koskevat asiantuntijoiden nimeämät ajankohtaisimmat teemat?
2. Mihin uraohjauksen kehittämisessä tulisi asiantuntijoiden mukaan kiinnittää huomiota lähitulevaisuudessa?

Aineisto ja sen analyysi                 

Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö järjesti elinikäisen uraohjauksen verkostotapaamisen huhtikuussa 2017 Hämeenlinnassa. Tapaamisen tarkoituksena oli keskustella vapaamuotoisesti uraohjauksen ajankohtaisista teemoista. Kutsu tapaamiseen lähetettiin 20:lle valtakunnalliselle ja alueelliselle asiantuntijalle. Tapaamiseen osallistui 13 asiantuntijaa sekä seitsemän tutkimusyksikön henkilöstön edustajaa. Osallistujat ja taustaorganisaatiot on eritelty taulukossa 1.

Taulukko 1. Verkostotapaamiseen osallistuneet asiantuntijat organisaatiotyypeittäin

Organisaatiotyyppi	Osallistujia
Ministeriöt (OKM/TEM)	2
ELY-keskus / ELO-ryhmä	1
Aluehallintovirasto	1
TE-toimisto	1
Koulutuksen järjestäjä	6
Yliopisto / ohjausala	1
Ammattijärjestö (OAJ)	1
Tutkimusyksikkö	7
Yhteensä	20

Tutkimusaineisto kerättiin tapaamisen aikana pidetystä kaksituntisesta ryhmähaastattelusta. Se sopii tutkimusmenetelmänä tilanteisiin, joissa henkilöt voivat innostaa toinen toisiaan puhumaan ja aiheiden käsittelyä voidaan jatkaa myöhemmin. (Eskola & Suoranta 2005, 94–97).

Kirjoittaja toimi keskustelun puheenjohtajana. Alussa käytiin esittelykierros, jonka jälkeen osallistujat saivat käyttää puheenvuoroja tutkimuskysymysten teemoista. Puheenjohtaja varmisti, että jokainen osallistuja sai tasapuolisesti aikaa ja huomiota.

Tutkimusyksikön projektikoordinaattori kirjasi kaikki käytetyt puheenvuorot tekstitiedostoksi. Lisäksi tutkimusyksikön henkilöstö teki omia vapaamuotoisia muistiinpanoja. Tilaisuuden luonteen vuoksi keskustelua ei tallennettu kuva- tai äänimuodossa. Tämän voi nähdä osin luotettavuutta rajoittavana tekijänä. Toisaalta tutkimuskysymykset koskivat teemoja ja sisältöjä, eikä tavoitteena ollut keskustelunanalyysi. (Eskola & Suoranta 2005, 97–98.)

Ennen aineiston analyysivaihetta kirjoittaja keskusteli kolmen muun ryhmähaastatteluun osallistuneen tutkimusyksikön työntekijän kanssa ja vertasi työmuistiinpanoja. Lopullisena aineistona olivat keskustelumuistio ja kirjoittajan kollegoidensa kanssa täydentämät työmuistiinpanot. Tutkimusaineisto on analysoitu teemojen tasolla eikä tuloksiin sisältyvistä aineistonäytteistä ole tunnistettavissa yksittäinen puheenvuoron esittäjä.

Aineisto on analysoitu laadullisella sisällönanalyysilla (Dey 1995), jossa on päädytty teemoittelemaan aineistosta nousevat ajankohtaiset uraohjauksen teemat ja lähitulevaisuuden kehittämishaasteet (Eskola & Suoranta 2005, 159–161).

Koko aineisto analysoitiin kahteen otteeseen toukokuussa ja syyskuussa 2017. Ensimmäisellä analyysikerralla oli löydettävissä kahdeksan teemaa, joiden alle puheenvuorot sijoittuivat. Toisella analyysikerralla teemoja löytyi kuusi. Ero selittyy teemoilla, jotka ryhmittyivät kategorisesti toisella kerralla alateemoiksi.

Tulokset

Seuraavassa tulososiossa eritellään ryhmähaastattelusta löydetyt teemat, joita avataan aineistonäyttein. Teemat on esitetty kuviossa 1. Teemoja ja kehittämishaasteita tarkastellaan rinnakkain.

Monimuotoisuus

Monimuotoisuus-teemaan ryhmittyi saatavuutta, monikanavaisuutta ja digitalisaatiota käsitteleviä puheenvuoroja.

Uraohjauksen saatavuus herätti huolta erityisesti niiden kohderyhmien osalta, jotka eivät ole koulutuksen piirissä.

Ohjauksen saatavuus hankalaa. Tutkimus, laatu ja seuranta uupuvat.

Mikä on tällä hetkellä tilanne 40-vuotiaalla ihmisellä, joka haluaa vaihtaa alaa? Miten tulevaisuudessa huolehditaan ko. ihmisten palvelut?

Löytävätkö työssäkäyvät ihmiset TNO-palvelut?

Toisaalta uraohjauspalvelujärjestelmä nähtiin kaikille avoimena, vaikka alueellisia eroja esiintyy.

TE-palvelut ovat avoinna kaikille. Resursseja tosin tarvitaan aina enemmän, palvelut ruuhkautuvat aika pahoin. Alueellisia eroja ruuhkissa paljon. Asialle on tutkimustarvetta.

Valtakunnallisesta näkökulmasta uraohjauksen monimuotoisuuden suuntana on myös kansainvälisten yhteyksien syveneminen.

Valtakunnallinen ELO-ryhmä: toiminta valtakunnallista ja hyvässä ”jamassa”. Maakuntauudistus tuo muutoksia. Kansainvälistä yhteistyötä enemmän. Alueellinen ”käpertyminen” ei saa olla suuntana.

Uraohjauspalvelujen monikanavaisuus ja digitalisaatio herättivät keskustelua. Teema näyttäytyi eri tavoin koulutuksen järjestäjien ja TE-toimistojen arjessa.

Verkko-ohjaukseen on meillä [oppilaitos] herätty. On alue, joka herättää paljon tunteita. Miten lähdetään kohti verkko-ohjausta? Miten se rakennetaan?

Onko meillä hyvää käsitystä siitä, mihin ja miten verkko-ohjausta kannattaa käyttää? Ja mihin taas ei? Pitäisi olla vahva olo siihen, mihin käyttää ajan verkossa tai kasvokkain.

Monimuotoisuus ohjauksen eri kanavissa tätä päivää TE-hallinnossa. Lähtökohtana on se, että asiakas ja ohjaaja ovat siihen valmiita. Ohjauskanavaa voi vaihtaa tilanteen ja tarpeen mukaan.

Pakotetaanko kaikki käyttämään kaikkia välineitä? Tämä pitää ottaa huomioon.

Ihminen tarvitsee ihmistä. Nuorten toive kasvokkain ohjauksesta — mutta kaikki kanavat samassa prosessissa on hyvä.

 Neuvontaa voi antaa missä vaan. Ohjaus perustuu luottamukseen, tarvitaan myös kasvokkain.

 Digitaalisaatiosta kun puhutaan, niin ovatko usko ja tunne estäviä tekijöitä? Mikä merkitys on ohjaajan taidoilla?

Monialaisuus

Monialaisuuden teemaan sisältyivät verkostomainen työote, moniammatillisuus ja poikkihallinnollisuus.

Voimien yhdistäminen tärkeää. Kehitetään valtakunnallisesti ja verkostomaisesti … alueellisia räätälöintejä voidaan tehdä. Maakuntauudistus vaikuttaa.

Aikuisten ohjaamoille (yli 30-v.) on tarvetta tosi paljon. Verkostoyhteistyö on todella tärkeää.

Yhteiskunnan muuttuminen huomioitava. Työllistyvyys ja uraohjaus muuttuvat. Ohjaus hajoaa eri toimijoihin.

Edellisissä aineistonäytteissä voi nähdä yhteyden Nykäsen ym. (2007) tutkimukseen ohjauksen alueellisen verkoston kehittämisestä. Erityisinä näkökulmina olivat poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana. Projektin tuloksena syntyi muun muassa verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen palvelujärjestelyjen malli (VOP-malli), jota on sovellettu muun muassa aikuisten ohjauksen kehittämistyössä.

Monialaisen uraohjauksen etuja mainittiin useampia. Sekä saatavuus että toiselta oppiminen voidaan liittää monialaista yhteistyö- ja ohjausosaamista edistäviin tekijöihin (Pukkila, Helander & Laitila 2015; Pukkila & Helander 2016).

Monialaisuus lisää saatavuutta, alentaa kynnystä.

Opitaan toisilta, uudenlaiset prosessit eri vaiheisiin.

Monialaisuuden yhtenä riskinä nähtiin uraohjausosaamisen tason lasku. Samalla nousi esille konkreettinen toive uudesta ohjauksen koulutuksesta.

Kun homma hajoaa monille toimijoille, riskinä on kuitenkin osaamisen lasku. Tässä olisi opokoulutuksen ja psykologien koulutusten rinnalla todella tarpeen [uraohjauksen] erikoistumiskoulutus.

Saavutettavuus

Saavutettavuuden teema kohdentui uraohjauspalveluiden kieleen ja digitaalisiin ohjauspalveluihin.

Digitaalisen ohjauksen — iso haaste ovat monikieliset oppijat. Käsitteet aukeavat huonosti. Tiedon saavutettavuus haastavaa.

 Iso haaste palveluiden kehittämisessä, monimuotoisuuden kehittäminen.

 Ammatillisen koulutuksen käsitteet ovat hyvin hankalasti avautuvia.

Urasuunnittelutaidot

Urasuunnittelutaidot nousivat esiin muutamissa puheenvuoroissa. Modernissa uraohjauksessa yksilöiden uraohjaustaidot ja niiden vahvistaminen ohjauksessa nähdään keskeisenä taitona ja ohjaustyön kohteena (esimerkiksi ELGPN 2016).

Tulevaisuus siintää. Työelämä on erilainen kuin ennen. Ihminen tarvitsee paljon erilaisia taitoja. Uran vaihtaminen ja työelämässä jaksaminen tulevat olemaan tulevaisuudessa tärkeitä, huomioon otettavia asioita.

Ei riitä, että tarjotaan pelkkiä ratkaisuja asiakkaiden nykyhetken pulmiin tai valinnanpaikkoihin. On opetettava heille valintojen ja päätöksenteon taitoja.

Oppilaitokset

Oppilaitokset-teemaan sisältyvät kaikki oppilaitosten ja niiden henkilöstön uraohjaukseen liittyvät puheenvuorot siltä osin, kuin niitä ei ole ryhmitelty aikaisempien teemojen alle. Opettajien uraohjausosaaminen sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön yhteistyö nousevat keskeisiksi kehittämiskohteiksi tässä teemassa.

Opettajien rooli ohjaajien rinnalla muuttuu. Ohjausosaaminen ja uraohjausosaaminen korostuvat entisestään.

Avainasemassa on opettajien ja ohjaajien uraohjaustaitojen vahvistaminen. Ammatillisen oppilaitoksen rooli vahva toimijoiden suhteessa.

Koulumaailmassa entistä tärkeämpää ohjauksen toimijoiden välinen yhteistyö. Opettajien rooli vahvasti mukana koko opiskelun ajan: miten opiskelu liittyy tuleviin ammattivalintoihin?

Tarvitaan nousemista pois omasta oppilaitoksesta. Enemmän rohkeaa ajattelua. Suomi nousee työllä ja osaamisella. Ihmisen täytyy tuntea, että jaksaa ja osaa.

Yritykset

Kuudenneksi teemaksi nousi se, miten yritykset ovat mukana uraohjauksessa yhtäältä omien työntekijöidensä urapolkuja tukemassa ja toisaalta tuottamassa uraohjauspalveluja.

Ohjauksen toimijat julkisella puolella versus yritysten HR-osastot? Mikä yhteys? Millaista yhteistyötä tarvitsisimme?

 Mikä on rekrytointifirmojen rooli?

 Millaisia yritysten tuottamia uraohjauspalveluja meillä on näköpiirissä?

Johtopäätökset

Asiantuntijaryhmän identifioimat uraohjauksen ajankohtaiset teemat ja lähitulevaisuuden kehittämistarpeet kohdentuvat pääosin hyvin samansuuntaisesti alun teoreettisessa osiossa esitettyihin eurooppalaisiin ja kansallisiin suuntaviivoihin. Erityisesti palvelujärjestelyjen osalta monimuotoisuus ja monialaisuus sekä tavoitteiden osalta urasuunnittelutaidot näyttäytyivät asiantuntijoiden puheessa toimintapoliittisia asiakirjoja vastaavina.

Monimuotoisuuden ja saavutettavuuden teemojen alle ryhmittyi useita puheenvuoroja uraohjauksen digitalisaatiosta. Asiantuntijapuheenvuoroissa esiintyi suurta variaatiota suhtautumisessa digitaalisiin ohjauspalveluihin ja niiden ammattikäytön osaamisessa. Kettunen (2017) on jäsentänyt väitöskirjassaan digitaalisia ohjauspalveluita suhteessa uraohjauksen yleisiin viitekehyksiin. Hän tarkastelee ohjaajien käsityksiä sosiaalisesta mediasta ja sen käyttöön tarvittavasta osaamisesta ohjauspalveluissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietämystä ja keskustelua tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ohjauspalveluissa. Kettunen (2017, 10) toteaa, että uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista.

Oppilaitos-teeman puheenvuoroissa nousi esiin vahvasti aiemmin mainittu koko koulutuskentän muutos, murros ja uudistus. Onnismaa (2003) on tarkastellut teemaa epävarmuuden paluun näkökulmasta; ohjaus ja ohjausasiantuntijuus ovat jatkuvassa muutoksessa ja vuoropuhelussa yhteiskunnan, työelämän, instituutioiden ja järjestelmien muuttuessa.

Kiintoisa ja toistaiseksi muita vähemmän keskustelussa esiintynyt teema oli yritykset. Ne näyttäytyivät tässä aineistossa kaksoisroolissa: Yritykset tuottavat uraohjausta sisäisenä palveluna työntekijöilleen. Lisäksi on yrityksiä, joiden toimiala on tuottaa uraohjauksen asiantuntijapalveluita joko suoraan yksilöasiakkaille tai ostopalveluna. Molemmat näkökulmat olisi tärkeää pitää esillä uraohjauksen koko toimijakentän vuoropuhelussa.

Artikkelissa on keskitytty identifioimaan uraohjauksen ajankohtaisia teemoja ja lähitulevaisuuden kehittämistarpeita teemojen tasolla. Aineisto ja metodi eivät oikeuta tekemään tulkintoja teemojen ja niiden sisältämien puheenvuorojen painoarvoista. Teemat tarjoavat yhtäältä vahvistusta jo tehtyihin uraohjauksen tutkimus- ja kehittämistyön avauksiin ja toisaalta osoittavat teema-alueita, joihin olisi perusteltua jatkossa pureutua syvemmin.