Roolipeleihin perustuva kielikoulutusmalli korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille


Mikä vauhdittaisi olennaisesti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien suomen kielen oppimista ja antaisi kohderyhmälle motivaatiota sekä paremmat mahdollisuudet saada opiskelupaikkoja tai koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa? Näistä kysymyksistä lähdettiin liikkeelle, ja tuloksena oli Uraohjukset-kielikoulutusmalli, jossa järjestetään säännöllisesti roolipelipäiviä ja jossa opiskelijat ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa suomenkielisten ihmisten ja työelämän edustajien kanssa.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien motivaatio kielenoppijoina

Monet Suomeen muuttaneet ovat aikaisemmin suorittaneet korkeakouluopintoja omissa kotimaissaan, mutta he osallistuvat yleensä samoihin kotoutumiskoulutuksiin ja suomen kielen koulutuksiin kuin ne, joilla on vähemmän tai ei ollenkaan koulutusta omasta maastaan. Korkeasti koulutettujen oppimisvalmiudet ovat kuitenkin yleensä paremmat kuin vähemmän koulutettujen, sillä koulutustausta ja kokemus kielten opiskelusta vaikuttavat vieraan kielen oppimisprosessin kulkuun (Vaasan yliopisto 2013).

Myös motivaation merkitys oppimisessa on tärkeä (Salovaara 2004), ja nimenomaan yksilön oma motivaatio on tärkein maahanmuuttajien kotoutumiseen ja suomen kielen omaksumiseen vaikuttavista tekijöistä (Vaasan yliopisto 2013). Suomen kielen taito helpottaa maahanmuuttajan integroitumista yhteiskuntaan ja hänen jokapäiväistä elämäänsä. Siksi voidaan olettaa, että maahan muuttaneen motivaatio oppia suomen kieltä on korkea. Jotta motivaatio myös pysyisi korkeana ja maahanmuuttaja oppisi suomen kieltä mahdollisimman tehokkaasti ja optimoiden mahdollisuutensa saada oman alansa työtä tai koulutusta Suomessa, korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille kannattaa räätälöidä omia kielikoulutuksia.

Kielenopetuksen pelillistäminen

Pelillisiä elementtejä on hyödynnetty luokkahuoneopetuksessa jo kauan, ja on todettu, että vieras kieli omaksutaan pelitilanteessa helpommin ja tehokkaammin kuin perinteisessä opetuksessa. Kielenopetuksessa onkin käytetty esim. korttipelejä, sananselitys- ja assosiaatiopelejä, tietovisoja, lautapelejä sekä roolipelejä. Kielipelien pelaajat ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja vuorovaikutus voi olla joko ennalta suunniteltua ja käsikirjoitettua tai avointa ja vapaamuotoista. Kielipelit tarjoavat mahdollisuuden myös ammattialakohtaisiin simulaatioihin, ja niiden kautta voidaan oppia ymmärtämään myös työelämän kulttuuria. (Lehtonen & Vaarala 2015.)

Kielenoppiminen voidaan nähdä myös prosessina, jossa pyritään kieliyhteisön jäseneksi kieltä jo osaavien kautta. Tällöin on olennaista, että käytettävät materiaalit ja harjoitukset perustuvat ns. autenttisiin kielenkäyttötilanteisiin ja että ne auttavat oppijaa sisäistämään uuden kieliympäristönsä. (Lehtonen, Lakkala, Eloranta & Rasila 2015.)

Uraohjukset-kielikoulutusmalli

Centria-ammattikorkeakoulu ja Sedu Aikuiskoulutus kehittivät Urareitti-hankkeessa Uraohjukset-nimisen kielikoulutusmallin, jonka tavoitteena oli avata opiskelijalle suomalaista työyhteisökulttuuria ja vahvistaa opiskelijan verkostoitumisosaamista. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi liiketalouden alan korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattua viiden opintopisteen laajuista pilottikoulutusta, joissa hyödynnettiin pelillisyyttä ja jotka rakentuivat eriaiheisten roolipelien ympärille. Koulutuksessa pidettiin tärkeänä myös läheistä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa.

Koulutuksen kohderyhmäksi määriteltiin maahanmuuttajat, jotka ovat suorittaneet kotimaassaan korkeakouluopintoja tai joilla on muuta kokemusta liiketalouden alalta, ja joiden motivaatio kehittää suomen kielen taitoaan on keskimääräistä korkeampi. Motivaatio nähtiin tärkeänä, koska koulutuksen toteuttamistapa vaati opiskelijoilta paljon itsenäistä työskentelyä, aloitekykyä ja itseohjautuvuutta. Vaikka kyseessä olikin kielikoulutus, osallistujiksi pyrittiin saamaan henkilöitä, jotka selvästi pyrkivät muutenkin eteenpäin urallaan. Tähän tavoitteeseen viitaten koulutuksen nimeksi valittiin ”Uraohjukset”.

Ensimmäinen pilottikoulutus

Ensimmäinen Uraohjukset-koulutus toteutettiin Seinäjoella syksyllä 2016. Koulutukseen osallistui kymmenen opiskelijaa, joista kaikilla oli liiketalouden alan koulutustausta omasta kotimaastaan. Alakohtaisen lähtötasotestin ja koulutuksen infotilaisuuden jälkeen opiskelijat aloittivat koulutuksen, joka koostui kahdeksasta teemasta: kirpputori, työnhaku, tulkkaus, kiinteistönvälitys, lainaneuvottelu/pankki, opastus, radiohaastattelu ja näytelmä.

Koulutukselle laadittiin verkkosivut (www.uraohjukset.fi), joiden kautta opiskelijat saivat seuraavan teeman tehtävät kaksi viikkoa ennen roolipelipäivää. Jokainen teema siis huipentui roolipeliin, joka pidettiin kahden viikon välein. Arvioiduissa roolipelitilanteissa opiskelijat saivat näyttää, mitä olivat ennakkomateriaalien ja -tehtävien avulla oppineet. Roolipeleissä yritettiin luoda mahdollisimman autenttinen tilanne käyttämällä esim. erilaista rekvisiittaa ja erilaisia tiloja. Opiskelijat saivat roolipelien yhteydessä yksilöllistä ohjausta ja kasvokkaista palautetta opettajilta, minkä lisäksi opiskelijoita ohjattiin ja palautetta annettiin pääasiassa digitaalisesti.

Kaikkiin teemoihin kuuluivat seuraavat ennakkotehtävät: opintokäynti kirjallisine raportteineen (opettajat valitsisivat paikan, mutta opiskelijat olivat vuorotellen itse vastuussa käytännön järjestelyistä), käytännön tehtävä (esim. oman ilmoituksen tai videon tekeminen), teoreettinen tehtävä (esim. tekstinymmärtämis- tai kirjoittamistehtävä), yhteydenotto (aito viestintätitilanne suomenkielisen ammattilaisen kanssa) sekä sanasto- ja kielioppitehtävä. Lisäksi jokaiseen teemaan kuului 50 opittavaa alaan liittyvää sanaa, jotka piti hallita sekä suullisesti roolipelitilanteissa että kirjallisesti sanasto- ja kielioppitehtävissä.

Jo koulutuksen alkuvaiheessa puolet ryhmästä keskeytti opiskelun, koska koulutuksen asettamat vaatimukset olivat melko kovat esim. perheellisille osallistujille, jotka osallistuivat samaan aikaan toisiin koulutuksiin tai olivat töissä. Ennakkotehtävät tuli palauttaa neljä päivää ennen roolipeliä. Jos opiskelija ei palauttanut tehtäviä ajoissa, hän ei saanut osallistua kyseisen teeman roolipeliin, ja jos kaksi teemaa jäi suorittamatta, opiskelija ei saanut enää jatkaa koulutuksessa. (Åhman-Nylund 2017.)

Koulutuksen lopussa tehtiin loppukoe, jonka tulosten perusteella kaikki koulutuksen suorittaneet opiskelijat olivat kartuttaneet kielitaitoaan oleellisesti. Lisäksi osallistujilta kerättiin palautetta eri muodoissa, sekä suullisesti että kirjallisesti. Koulutuksen suorittaneet opiskelijat olivat kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä koulutuksen sisältöön, vaikka tehtävien suorittaminen vaatikin paljon itsenäistä työskentelyä ja oma-aloitteisuutta. He arvostivat mm. opettajilta saamaansa palautetta, koulutuksen käytännönläheisyyttä sekä mahdollisuutta kartuttaa alaan liittyvää sanavarastoa, tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua. Yhteydenottotehtävien kautta opiskelijat kokivat saaneensa enemmän rohkeutta ottaa yhteyttä vieraisiin suomenkielisiin ihmisiin, koska koulutuksen aikana he olivat esim. joutuneet kysymään puhelimitse neuvoja tai pyytämään lisätietoja lehti-ilmoituksista ja käymään pankissa tai matkatoimistossa. Roolipelit koettiin autenttisiksi ja realistisiksi tilanteiksi ja niitä pidettiin sekä hauskoina että haasteellisina. (Åhman-Nylund 2017.)

Koulutuksen suorittaneiden palautteissa oli myös muutama toteutuskelpoinen kehitysidea. Palautteissa toivottiin enemmän kanssakäymistä ryhmän muiden opiskelijoiden kesken esimerkiksi siten, että opiskelijat olisivat saaneet nähdä toistensa roolipelejä tai lukea muiden tehtäviä. Yksi opiskelija olisi toivonut jonkin verran lähiopetusta roolipelipäivien lisäksi, vaikka olikin tyytyväinen koulutuksen tarjoamaan vapauteen päättää itse, milloin opiskelee ja miten suorittaa tehtävänsä. Näihin kehitysideoihin kiinnitettiin huomiota toisessa, syksyllä 2017 toteutetussa pilottikoulutuksessa. (Åhman-Nylund 2017.)

Toinen pilottikoulutus

Syksyllä 2017 toteutettu Uraohjukset-koulutus perustui syksyllä 2016 kehitettyyn malliin, mutta toisessa koulutukseen lisättiin monta uutta elementtiä, jotka olivat nousseet esiin edellisenä vuonna annetussa palautteessa ja joiden toimivuutta haluttiin kokeilla käytännössä. Merkittävin ero koulutusten välillä oli, että toisessa pilottikoulutuksessa ryhmäaktiviteettien määrää lisättiin olennaisesti, koska ryhmään kuulumisen tunne voi lisätä myös motivaatiota kielen oppimiseen.

Toiseen pilottikoulutukseen valittiin käytännön syistä opiskelijaryhmä, joka osallistui samaan aikaan kotoutumiskoulutukseen Sedu Aikuiskoulutuksessa. Tämän ryhmän koulutuksen tavoitteena oli B1-taitotason saavuttaminen. Ryhmässä oli yhdeksän opiskelijaa, joista kuusi oli korkeasti koulutettuja mutta vain kaksi liiketalouden alalta. Roolipelipäivät pidettiin ryhmän lähiopetuspäivinä, joten kaikkien opiskelijoiden oletettiin olevan aina paikalla koko päivän ajan. Opiskelijoille annettiin vapaus päättää, tekevätkö he kaikki ennakkotehtävät vai ei. Vain osa tehtävistä oli kaikille pakollisia, ja opintopisteitä annettiin koulutuksen lopussa opiskelijoille sen mukaan, kuinka paljon tehtäviä he olivat tehneet. Kaikkiin roolipelipäiviin osallistuneet sekä kaikki tehtävät suorittaneet opiskelijat saivat koulutuksesta viisi opintopistettä.

Lähtötasotestin ja infotilaisuuden jälkeen pidettiin seitsemän roolipelipäivää, joiden teemat olivat kirpputori, työnhaku, väittely, kiinteistönvälitys, lainaneuvottelu/pankki, radiohaastattelu sekä joulujuhlat. Roolipelipäivät pidettiin aikaisempaa pilottikoulutusta tiheämmin, usein yhden viikon välein. Jokainen roolipelipäivä aloitettiin bingopelillä, jossa opiskelijat saivat kerrata teemaan liittyviä sanoja. Sen jälkeen opiskelijat jaettiin pienryhmiin, joissa oli noin kolme opiskelijaa. Ryhmät tekivät erilaisia teemaan liittyviä ryhmäaktiviteetteja ja osallistuivat vuorotellen roolipeleihin ryhminä. Roolipelien ja ryhmäaktiviteettien jälkeen koko ryhmälle annettiin luokassa yhteistä ohjausta seuraavaan teemaan. Vaikka verkkosivuilla oli aina myös johdantovideo, jossa selitettiin kaikki kyseiseen teemaan kuuluvat tehtävät, samojen asioiden läpikäynti myös luokassa auttoi kielellisesti heikompia opiskelijoita, joille ohjeiden ymmärtäminen vain verkkosivujen kautta olisi ollut liian haasteellista. Näin he saivat mahdollisuuden selvittää heille mahdollisesti epäselvät asiat heti. Tämän jälkeen ryhmä teki yhteisen seuraavaan teemaan kuuluvan opintokäynnin.

Koulutuksen lopussa suoritetun loppukokeen perusteella voidaan todeta, että opiskelijat olivat koulutuksen ansiosta oppineet paljon uutta sanastoa ja parantaneet kielitaitotasoaan. Luonnollisesti myös kotoutumiskoulutus, johon he samanaikaisesti osallistuivat Sedu Aikuiskoulutuksessa, oli parantanut opiskelijoiden kielitaitoa.

Syksyn 2017 opiskelijaryhmä antoi palautetta Uraohjukset-koulutuksesta niin radiohaastatteluissa, kirjallisessa tehtävässä kuin sähköisen kyselylomakkeenkin kautta. Tälläkin kerralla opiskelijat olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöön, jota pidettiin hauskana ja käytännönläheisenä. Palautteissa mainittiin samoja positiivisia asioita kuin edellisen koulutuksen päättyessä, mutta esiin nousi myös erilaisia asioita. Palautteista kävi ilmi, että osa opiskelijoista piti tehtäviä liian vaikeina tai koki, että niiden tekemiseen ei ollut riittävästi aikaa. Teemojen ennakkotehtävät kannattaa siis antaa opiskelijoille vähintään kaksi viikkoa ennen kutakin roolipelipäivää. Yksi opiskelija myös toivoi, että Uraohjukset-koulutuksen teemat olisivat edenneet samantahtisesti kotoutumiskoulutuksen sisältöjen kanssa. Kaikki opiskelijat eivät pitäneet yhteydenottotehtäviä yhtä hyödyllisinä harjoituksina kuin syksyn 2016 koulutukseen osallistuneet opiskelijat.

Uraohjukset-pilottikoulutuksissa sisältö oli räätälöity liiketalouden alan opiskelijoille, mutta teemojen sisällöt sopivat muidenkin alojen opiskelijoille. On kuitenkin ymmärrettävää, että syksyllä 2017 opiskelijat, jotka osallistuivat samaan aikaan kotoutumiskoulutukseen, kokivat Uraohjukset-koulutuksen sisällöt osittain irrallisiksi omasta pääasiallisesta koulutuksestaan. Heidän ei ollut pakko tehdä kaikkia yksilötehtäviä, mutta kaikki ryhmän opiskelijat osallistuivat koko koulutukseen. Syksyn 2016 koulutuksessa taas vain ne opiskelijat, joilla oli eniten motivaatiota ja halua hyötyä koulutuksen sisällöstä, suorittivat sen loppuun ja antoivat siitä palautetta. Tämä selittänee sen, että toisen pilottikoulutuksen opiskelijat eivät kokeneet kaikkia tehtäviä yhtä hyödyllisiksi kuin ensimmäisen koulutuksen liiketalouden alan opiskelijat, joiden motivaatio oli erittäin korkea.

Linkistä avautuvassa videossa on esimerkkejä eri teemojen johdantovideoista, luokkahuoneessa toteutetuista aktiviteetista sekä eri roolipelitilanteista: https://www.youtube.com/watch?v=fdVGoroEFts.

Lopuksi

Kahden pilottikoulutuksen jälkeen voidaan todeta, että Uraohjukset-malli sopii varsinkin motivoituneille maahanmuuttajille, joiden suomen kielen lähtötaitotaso on vähintään A2.2. Ihanteellinen lähtötaitotaso on kuitenkin B1.1, koska opiskelijoilta edellytetään, että he pystyvät ymmärtämään tehtävien ohjeet kohdekielellä ja kommunikoimaan suomeksi myös tuntemattomien ihmisten kanssa ammatillisessa ympäristössä. Itsenäiseen työskentelyyn kykenevät opiskelijat onnistuivat parantamaan merkittävästi kielitaitoaan koulutuksen tarjoamien harjoitusten avulla. Koulutusmallin tärkeimpinä hyötyinä voitaneen pitää ammattisanaston oppimista ja kommunikoimista aidoissa viestintätilanteissa suomalaisen työelämän edustajien kanssa.

Uraohjukset-koulutuksen sisältö on suunniteltu korkeasti koulutetuille liiketalouden alan opiskelijoille ja siksi se sopi paremmin ensimmäisen pilottikoulutuksen ryhmälle. Toisen pilottikoulutuksen ryhmäaktiviteetit ja ryhmänä suoritetut roolipelit olivat kuitenkin parannus ensimmäisen koulutuksen toteuttamistapaan verrattuna. Parhaimmillaan Uraohjukset-koulutus olisikin ensimmäisen ja toisen pilottikoulutuksen yhdistelmä: osallistujat olisivat liiketalouden alan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, ja toteutus tapahtuisi toisessa pilottikoulutuksessa sovelletun mallin mukaan.

Uraohjukset-koulutusmallia voidaan muokata myös muille aloille sopivaksi valitsemalla sisällöksi ko. ryhmälle sopivia teemoja ja räätälöimällä sille sopivia tehtäviä. Kun roolipelit toteutetaan pienryhmissä ja erilaisia ryhmäaktiviteetteja tehdään samoissa ryhmissä roolipelipäivien aikana, koulutukseen voidaan ottaa noin 20 maahanmuuttajaa. Ryhmän ohjaukseen tarvitaan tällöin kolme kouluttajaa.

Jotta pystyisi toimimaan työelämässä asiantuntijatehtävissä ja suorittamaan menestyksekkäästi korkeakouluopintoja vieraalla kielellä, on suositeltavaa, että henkilön kielitaito on vähintään taitotasolla B2 eli Yleisten kielitutkintojen taitotasolla 4. Useimmat kotoutumiskoulutuksen suorittaneet maahanmuuttajat yltävät kuitenkin vain tasolle B1 eli YKI-tasolle 3, ja mielestämme Uraohjukset-koulutus voi sopia juuri tälle ryhmälle. Koulutuksen avulla korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voivat parantaa kielitaitoaan ja luoda suomen kielellä uusia kontakteja oman alansa toimijoihin, mikä edistää maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada oman alansa työtä tai koulutuspaikkoja Suomesta.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.

Lähteet

Lehtonen, T., Lakkala, M., Eloranta, J. & Rasila, M. (2015). Pedagoginen perusta kielenoppimisessa. Teoksessa Y. Lappalainen, M. Poikolainen & H. Trapp (toim.) Tila haltuun! Suositukset virtuaalisen suomen opetuksen toteutukseen 2015, 20–37. Haettu 27.12.2017 osoitteesta http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/

Lehtonen, T. & Vaarala, H. (2015). Pelisilmää – pelaaminen osana kieltenopetusta. Kieliverkoston verkkolehti 8.10.2015. Haettu 27.12.2017 osoitteesta https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/pelisilmaa-pelaaminen-osana-kielenopetusta

Salovaara, H. (2004). Oppimisen teoriasta tukea tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. Suomen virtuaaliyliopisto. Haettu 25.3.2017 osoitteesta http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_4/motivaatio.htm

Vaasan yliopisto (2013). Kielen oppiminen ennen kaikkea kiinni maahanmuuttajan omasta motivaatiosta. Yliopiston kotisivuilla 26.11.2013 julkaistu artikkeli. Haettu 19.3.2017 osoitteesta http://www.uva.fi/fi/news/kotoutuminen/

Åhman-Nylund, M. (2017). Uraohjukset. Liiketalouden alan kielikoulutus korkeasti koulutetuille ja
motivoituneille maahanmuuttajille. Teoksessa L. Segler-Heikkilä & J. T. Hakala (toim.) Mikä saa meidät innostumaan? Motivaatio korkeakouluopetuksessa. Centria. Puheenvuoroja, 12, 112–119. Haettu 28.12.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7173-29-9

Kirjoittajat


Maria Åhman-Nylund, FM, toimii lehtorina Centria-ammattikorkeakoulussa ja Urareitti -hankkeessa osatoteuttajan projektivastaavana.


Mathias Nylund, FM, toimii projektisuunnittelijana Centria-ammattikorkeakoulussa ja Urareitti-hankkeessa asiantuntijana.


Marja-Liisa Saunela toimii lehtorina Sedussa Seinäjoella ja Urareitti-hankkeessa asiantuntijana.

Viittausohje:
Åhman-Nylund, M., Nylund, M., & Saunela, M.-L. (2018). Roolipeleihin perustuva kielikoulutusmalli korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 17.4.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/roolipeleihin-perustuva-kielikoulutusmalli

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Urareitti-hanke »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammattikorkeakoulu kielikoulutus liiketalous maahanmuuttaja ​roolipeli urareitti

Bookmark and Share




Previous Post
Cleantech-yritysten kansainvälisen myynnin oppaat
Next Post
Mielikuvia ja tulevaisuudenkuvia raviurheilusta




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Cleantech-yritysten kansainvälisen myynnin oppaat
Tässä artikkelissa käymme läpi cleantech-yritysten kansainväliseen myyntiin liittyviä, verkosta ilmaiseksi saatavia...