UOMASTA uraa ja osaamista korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille

Image by Elena Borisova from Pixabay


Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien määrä Suomessa on lisääntynyt. Näiden maahanmuuttajien osaaminen tulisi ottaa käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla yhtäältä vastaamaan alakohtaiseen työvoimapulaan ja toisaalta edistämään maahanmuuttajien intergroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut maahanmuuttajien heikko suomen tai ruotsin kielen taito sekä puutteet osaamisessa tai todistuksissa, joita suomalainen yhteiskunta edellyttää työllistymiseen. Tähän tarpeeseen on Euroopan sosiaalirahasto (ESR) myöntänyt rahoituksen UOMA-hankkeelle (hankekoodi S21495) vuosille 2018–2020. UOMA-hankkeen fokuksena on pyrkiä pilotoimaan ja kehittämään malleja, joilla edistetään korkeasti koulutetun maahanmuuttajan työllistymistä ja siten yhteiskuntaan integroitumista. Tämä on johdantoartikkeli hankkeen tuloksiin ja tuotettuihin malleihin, joista on kirjoitettu kuusi mielenkiintoista artikkelia.

Johdanto

UOMA-hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Maahanmuuttajien työllistymisellä on havaittu olevan yhteys yhteiskuntaan integroitumisessa (OKM, 2019; Helminen, 2019) ja lisäksi maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta (Helminen, 2019, ss. 12–13; OKM, 2019). UOMA-hankkeessa on toteutettu korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille liiketalouden alan ja sosiaalialan non-stop -lisäkoulutusmalli, jossa huomioidaan maahanmuuttajan aikaisemmin hankittu osaaminen, työllistymistä vauhdittavat tekijät ja yksilölliset tarpeet. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään edelleen jo Urareitti-hankkeessa suunniteltua Suomalaisen työelämän osaaja-korkeakouludiplomia sosiaalialan ja liiketalouden aloilla.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen ongelmana on, että heidän on vaikea päästä opiskelemaan tai täydentämään lähtömaassa hankittua korkeakoulututkintoa. Haaste on tunnistettu opetus- ja kulttuuriministeriössä (2017a) ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemässä selvityksessä ammattikorkeakoulujen järjestämistä valmentavista koulutuksista (Lepola, 2017). UOMA-hankkeen toimintojen tarkoituksena on tunnistaa korkeakoulukelpoisten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien aiemmin hankittua osaamista, ohjata heitä tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille sekä kehittää malleja, joiden avulla heidän on helpompi päästä korkeakouluihin. (HAMK, n.d.)

Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille on vähän tarjolla vaativamman tason suomen ja ruotsin kielen koulutusta kielitaidon parantamiseksi. Tähän ongelmaan UOMA-hankkeessa pureuduttiin kehittämällä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työelämässä tarvitsemia ammatillisen kielen opettamiseen soveltuvia malleja korkeakouluille sekä yrityksiin. Pilotoidut mallit ovat jatkossa siirrettävissä kaikille aloille huomioiden kunkin toimialan työtehtävissä tarvittavat ammatillisen osaamisen erityispiirteet.

Jotta hankkeella olisi valtakunnallista vaikuttavuutta, UOMA-hankkeen osatoteuttajina olivat eri puolilla maata toimivat viisi ammattikorkeakoulua: Hämeen ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. (HAMK, n.d.) Seuraavaksi käsitellään UOMA-hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden ja tuloksien taustoja lyhyesti. Näitä tarkastellaan tarkemmin kokoelman muissa artikkeleissa.

Sosiaalialan lisäkoulutusta substanssi- ja kieliopetusta yhdistäen

Sosiaaliala kuuluu työaloihin, jolla on pulaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Esimerkiksi syyskuussa 2019 työvoimapulaa oli sekä sosiaalialan että sosiaalityön erityisasiantuntijoista. Terveys- ja sosiaalialan ammattien osuus niin sanottujen pula-ammattien kärkisijoilla on ollut viime vuosina kasvussa. (Helminen, 2019). Sosiaalialoilla on siis suuri työvoimatarve, mutta maahanmuuttajan työllistyminen voi olla haastavaa ja hidasta. Sosiaalialan korkeasti koulutetulla maahanmuuttajalla tulee olla suomalaista sosiononomin tutkintoa vastaava koulutus tai siihen liiityviä opintoja lähtömaastaan. Tämän lisäksi hänen pitää saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (VALVIRA) ammatinharjoittamisoikeus, jotta hän voi työskennellä Suomessa. (Valvira, n.d.)

UOMA-hankkeen kehittämän sosiaalialan lisäkoulutuksen tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajaa osallistumista Valviran edellyttämään kelpoisuuskokeeseen sekä antaa valmiuksia pyrkiä Suomessa sosiaalialan koulutukseen. Koulutuksen avulla hän saa osaamista sosiaalialan substanssiasioihin sekä suomen kieleen.

UOMA-hankkeessa on kehitetty suomalaisen sosiaalialan ja suomen kielen lisäkoulutusmalli (15 opintopistettä). Koulutus muodostuu kolmesta viiden opintopisteen moduulista. Moduulit ovat sosiaalialan perusteet, sosiaalialan lainsäädäntö ja sosiaalialan palvelujärjestelmä. Jokaisessa moduulissa on sosiaalialan tehtäviä, joihin on integroitu suomen kielen opetus. Tällä menetelmällä opiskelijat oppivat samanaikaisesti sekä suomen kieltä että sosiaalialan substanssiin liittyviä asioita. Koulutuksissa toimivat työparina substanssin opettaja ja suomen kielen opettaja. Sosiaalialan lisäkoulutus on toteutettu kolmella eri mallilla monimuotokoulutuksena, työn opinnollistamisena ja verkkototeutuksena.

Toteutusmallien pohjalta on kirjoitettu kolme artikkelia tähän kokoelmaan. Kussakin mallissa pohditaan mallin toimivuutta, haasteita ja onnistumisia opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta. Lisäksi artikkeleissa pohditaan erilaisia tekijöitä, jotka voisivat edistää korkeasti koulutetun maahanmuuttajan opintoja, kuten vertaistuen ja opiskelijatutoreiden merkitystä. Malleja kehitettäessä esille nousi muun muassa maahanmuuttajaopiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen merkitys opintojen sujumiseksi. Ohjausta tulisi antaa tehostetusti opiskelujen aloittamisesta niiden päättämiseen saakka. Lisäksi koulutuksen moduulien huolellinen suunnittelu ja opiskelijoiden integrointi tutkinto-opiskelijaryhmiin koettiin hyväksi sekä suomen kielen että substanssin oppimisen kannalta.

Yksilöllistä ohjausta ja käytännönläheistä opiskelua liiketalouden alalla

Yksi UOMA-hankkeessa toteutuista malleista on Työelämän osaaja -koulutuspaketti (60 op), joka suoritetaan korkeakouludiplomina Jyväskylän ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa. Yksilöllinen ja opiskelijalähtöinen ohjaus nähtiin positiivisina oppimistuloksina myös kahdessa muussa toteutusmallissa. Hankkeessa toteutettiin esimerkiksi kielikoulutuksia yrityksissä, missä niihin kuului pienryhmäopiskelun lisäksi yksilöllinen, opiskelijan taitotaso ja kehittämiskohteet huomioiva, kielellinen ohjaus. Lisäksi UOMA:ssa toteuttiin suomeksi ja ruotsiksi työnhakuvalmennusta, jossa osallistujat saivat henkilökohtaista ohjausta ja palautetta.

Käytännöllistä kieli- ja kulttuuriopiskelua

Työelämän osaaja -koulutuspaketissa (60 op) Koulutuspaketti-pilotissa perustettiin läksykerho ja myöhemmin kieliklinikkatapaamiset Suomen kielen taitojen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Hankkeen loppuvaiheessa on kehitteillä myös työkalupakki opettajille kieli- ja kulttuuritietoisuudesta. UOMA-hankkeessa toteutettiin myös viiden opintopisteen laajuisia suomen ja ruotsin kielen koulutuksia yrityksissä. Koulutukset perustuivat maahanmuuttajan työpaikalla kohtaamiin kielenkäyttötilanteisiin.

Hankkeessa kehitettiin työnhakuvalmennuksen malli ruotsin ja suomen kielellä. Valmennus oli suunnattu alueen korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ja se koostui työpajapäivistä sekä itsenäisistä tehtävistä. Osallistujat saivat henkilökohtaista ohjausta ja palautetta. Työpajoissa osallistujat pääsivät harjoittelemaan oman osaamisen pitchausta, saivat ohjausta video-CV:n tekemiseen sekä pääsivät pikatyöhaastatteluihin työelämän edustajien kanssa. Työnhaun valmennusta tarjosivat kielten opettajan ja työnhaun valmentajan lisäksi vierailevat luennoitsijat. Valmennus antoi hyvän mahdollisuuden verkostoitua sekä päivittää työnhakutaitoja. Artikkelissa kuvataan koulutuksen tavoitteita, sisältöjä, toteutusta, opiskelijapalautteita ja niiden pohjalta syntyneitä kehittämisajatuksia.

Lähteet

HAMK. (n.d.). UOMA – uraa ja osaamista korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Haettu 1.10.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/uoma-uraa-ja-osaamista-korkeasti-koulutetuille-maahanmuuttajille

Helminen, J. (2019). Sosionomin ammattiin ulkomailla suoritetulla koulutuksella – ammattipätevyyden arviointi ja ammatinharjoittamisoikeuden hakeminen Suomessa. Diakonia ammattikorkeakoulu. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-346-9

Lepola, L. (2017). Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisuja 2017:15. Luettu 7.8.2020. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). (2019). Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi: Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). (2017a). Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi: Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:5. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-451-1

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). (2017b). Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-502-0

Työ- ja elinkeinoministeriö. (27.9.2019). Ammattibarometri: Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä kääntynyt laskuun [Tiedote]. Haettu 29.9.2020 osoitteesta https://tem.fi/-/ammattibarometri-tyovoimapulasta-karsivien-ammattien-maara-kaantynyt-laskuun

Valvira. (n.d.). Sosiaalihuollon ammattioikeudet. Haettu 10.8.2020 osoitteesta https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-ammattioikeudet

Kirjoittaja

THM Anita Eskola-Kronqvist työskentelee projektipäällikkönä HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja lehtorina HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksessa. Hän on UOMA-hankkeen projektipäällikkö.

Viittausohje:
Eskola-Kronqvist, A. (2020). UOMASTA uraa ja osaamista korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. HAMK Unlimited Professional 2.10.2020.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100177657

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  korkeasti koulutettu lisäkoulutus maahanmuuttaja sosionomikoulutus suomen kieli




Previous Post
Mittausdatasta aineistonhallintasuunnitelmaan – kuinka vaikeaa se nyt voi olla?
Next Post
Detection of enteric viruses in water samples: the advances and challenges over the last years




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Mittausdatasta aineistonhallintasuunnitelmaan – kuinka vaikeaa se nyt voi olla?
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hankkeissa kertyvää dataa käsitellään usein yksittäisen hankkeen...