Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi


Urareitti-hankkeen yhtenä tavoitteena oli laatia suositukset korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille suunnatulle liiketalouden ja tekniikan alan lisä- ja täydennyskoulutukselle. Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa sellainen osaamisen taso, joka mahdollistaa integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Koulutuksen haasteiksi nousevat aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, minäpystyvyyden tukeminen ja ammatti-identiteetin kehittäminen. Keskeistä on myös suomen kielen taidon, suomalaisen työkulttuurin tuntemuksen ja työnhakutaitojen kehittäminen. Koulutuksen kriteereiksi asetettiin saavutettavuus, joustavuus, edullisuus sekä yleistettävyys. Selvitystyön tuloksena sopivimmaksi malliksi valikoitui korkeakouludiplomimalli, jota kehitettiin hankkeessa edelleen.

Yleistä korkeakouludiplomista

Korkeakouludiplomi, jonka laajuus on 60 opintopistettä, on havaittu joustavaksi, työelämän tarpeisiin vastaavaksi ja toimivaksi täydennyskoulutusmalliksi, joka tarjoaa vastauksen akuutteihin korkeakoulutusta vaativiin osaamisvajeisiin (Kirjalainen & Pintilä 2016, 7–9). Lisäksi mallille on olemassa rahoitusväylä osana avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa. Malli on jo otettu käyttöön useissa ammattikorkeakouluissa.

Korkeakouludiplomi ei ole tutkinto, mutta opiskelija saa koulutuksesta todistuksen, ja koulutuksessa suoritetut opintojaksot ovat pääsääntöisesti hyväksyttävissä mahdollisissa jatkokoulutuksissa. Korkeakouludiplomin tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden osaamista ja uralla etenemistä heidän omista ja työelämän tarpeista lähtien. Sen osaamiskokonaisuudet kootaan ammattikorkeakoulujen olemassa olevasta tutkintorakenteesta opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen pohjalta.

Korkeakouludiplomikoulutukset ovat kaikille avoimia koulutuksia eikä koulutuksiin ole pohjakoulutus- tai työkokemusvaatimuksia. Osallistujien moninaisten taustojen vuoksi ohjauksen rooli muodostuu erittäin tärkeäksi onnistuneen opinto- ja urapolun rakentamisessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kehittänyt ja toteuttanut korkeakouludiplomikoulutuksia vuodesta 2013 lähtien. Jyväskylän ammattikorkeakoulun saamien kokemusten ja arviointitutkimuksen (Aittola, Laine & Välimaa 2016) suositusten pohjalta Urareitti-hankkeessa valmisteltiin Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomimalli korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.

Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi

Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi on kokonaisuus, jossa korostuvat kaikille aloille yhteisinä aiheina suomalaisen työelämän tuntemus, suomen kielen ammatillinen kielitaito sekä ammatin vaatiman osaamisen täydentäminen ja syventäminen.

Diplomikoulutus jakautuu kahteen osaan: suomalaisen työelämän osaaminen (30 opintopistettä) sekä koulutusalakohtainen ammatillinen erityisosaaminen (30 opintopistettä).

Kuva 1. Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi.

Koulutusalasta riippumaton yhteinen osuus (suomalaisen työelämän osaaminen, 30 op) sisältää opintokokonaisuudet, jotka muodostetaan korkeakoulun valinnan mukaan yhden tai useamman korkeakoulun tarjonnasta seuraavien teemojen mukaisesti:

  • Ammatillinen kehittyminen 5 op: Keskeisiä asioita ovat minäpystyvyyden tukeminen, ammatti-identiteetin kehittäminen ja osaamisen tunnistaminen.
  • Kieli- ja viestintätaidot 10 op: Opinnoissa syvennetään suomen kielen viestintätaitoja erityisesti ammatillisen kielitaidon osalta.
  • Yhteiskunta ja kulttuuri 5 op: Opinnot avaavat suomalaisen yhteiskunnan rakennetta, poliittista kulttuuria ja suomalaista kulttuuri-identiteettiä.
  • Työelämän muutokset 5 op: Sisältöinä ovat muutostrendit työelämässä ja tulevaisuuden työyhteisöt.
  • Työelämän pelisäännöt 5 op: Keskeisiä asioita ovat verkostoituminen, työnhakutaidot ja suomalainen työkulttuuri.

Alakohtaiset ammatillisen erityisosaamisen opinnot (30 op) suunnitellaan yksilöllisesti kunkin opiskelijan aikaisemmin hankitun osaamisen sekä uratavoitteissa esiin tulevien tarpeiden perusteella. Henkilökohtaisen opintopolun suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa hyödyntää osallistavia oppimismenetelmiä. Esimerkiksi harjoittelu, työn opinnollistaminen, projektityöskentely ja muut menetelmät mahdollistavat verkostoitumisen työelämään. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen (Aittola, Laine & Välimaa 2016, 62) tekemän arviointitutkimuksen suositusten mukaan korkeakouludiplomikoulutuksen tulisi sisältää erillinen ohjattu harjoittelujakso koulutuksen työelämäyhteyden varmistamiseksi ja vahvistamiseksi.

Suomalaisen työelämän osaaja -diplomikoulutuksen suorittamisen edellytys on riittävä suomen kielen taito. Urareitti-hankkeessa kehitettyjen suositusten mukaan opiskelijan tulisi saavuttaa yleisten kielitutkintojen taitotaso neljä (ks. Opetushallitus 2011, 19) jo korkeakouluopintoihin valmentavien opintojen aikana ennen diplomikoulutuksen aloittamista. Korkeakouludiplomikoulutukseen hakeutuvan henkilön kielitaito testataan ennen kuin hän voi aloittaa opinnot. Kielitaitotestiä testataan keväällä 2018.

Kehitettyyn diplomikoulutukseen sisältyy kymmenen opintopisteen verran suomen kielen opintoja. Osa näistä integroidaan harjoitteluun, jolloin kieliopinnoissa toteutuu tehokkaimmin diplomikoulutuksessa painottuva alasidonnaisuus. Harjoittelu on tehokas tapa opiskella ja harjoitella kieltä käytännössä, ja kielen opiskelu on toiminnallista. Toiminnallisessa eli funktionaalisessa kielenopetuksessa huomioidaan erityisesti se, millaisissa sosiaalisissa konteksteissa kieltä käytetään ja mitkä ovat niiden erityispiirteet ja -tarpeet (Kela & Komppa 2011, 175). Harjoittelussa opiskelija on osa työyhteisöä, ja ympäristön lisäksi suomen kielen ”opettajia” ovat muut työyhteisön jäsenet. Diplomikoulutuksessa tavoitteena on, että suomen kielen opettaja on osan ajasta opiskelijan mukana harjoittelupaikassa tukemassa kielenoppimista. Työpaikalla voidaan teettää myös suomen kieleen liittyviä tehtäviä. Tämäkin tukee kielenoppimisen funktionaalisuutta. Diplomikoulutuksessa suomen kielen taitoa kehitetään sekä harjoittelussa tapahtuvan kommunikaation ja tehtävien että luokkahuonemuotoisen opiskelun avulla. Tässäkin osassa opintoja huomioidaan alasidonnaisuus tehtävissä, sanastossa ja sisällöissä.

Ohjaus korkeasti koulutetun maahanmuuttajan urapolulla

Grow-malli (Goal, Reality, Options, Will) kuvaa kokonaisvaltaisesti joustavan ohjauksen polun, jonka eri vaiheissa henkilö saa ohjausta ja neuvontaa (Performance Consultants International n.d.).

Kuva 2. Ohjauksen polun Grow-malli (mukaillen Performance Consultants Internationalin mallia).

Ohjausprosessissa on neljä päävaihetta, jotka tukevat opiskelijan mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan opiskelijan lähtötilanne eli hänen ammatillinen osaamisensa ja suomen kielen taitotasonsa. Lisäksi aloituskyselyllä on tarkoitus selvittää, mitä esteitä työllistymisessä on mahdollisesti ollut sekä mitkä ovat opiskelijan vahvuudet ja hänelle sopivimmat oppimistyylit ja -menetelmät. Ohjausprosessin ensimmäisessä vaiheessa henkilö tarvitsee tukea tulosten analysointiin ja nykytilanteen arviointiin sekä mahdollisesti myös aloituskyselyyn vastaamiseen.

Toisessa vaiheessa lähtötilanteen kartoittamisen jälkeen lähdetään etsimään vaihtoehtoja kartoituksessa ilmenneiden haasteiden ratkaisemiseksi. Vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi valmentava koulutus, korkeakouludiplomi, avoin amk, aikuislukio, avoin yo, TE-toimiston tarjoamat palvelut tai mahdollisesti työkokeilu tai työkokeilun ja opiskelun yhdistäminen. Tässä toisen vaiheen ohjauksessa ja neuvonnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, mistä henkilö saa tietoa kaikista mahdollisuuksista ja kuka voi neuvoa häntä vaihtoehtojen kanssa.

Kolmannessa vaiheessa selvitetään, mitkä ovat realistiset vaihtoehdot ja mikä vaihtoehdoista valitaan. Suurimpia haasteita ovat oikean koulutustason löytyminen, kielitaidon puute, vaihtoehto toteutumattomuus, hakumenettelyjen tuntemattomuus sekä taloudelliset kysymykset. Ohjauksessa ja neuvonnassa tarvitaan henkilö, jolla on monipuoliset verkostot ja tuntemus maahanmuuttajille tarjottavista koulutuksista.

Ohjausprosessin viimeisessä vaiheessa huomioidaan, miten koulutuksessa hankittua osaamista hyödynnetään työllistymisen näkökulmasta. Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan työpaikan hakuun ja osaamiskuvauksen päivittämiseen sekä mahdollisiin lisäopintoihin, mikäli työnhaku ei onnistu.

Grow-mallia voidaan soveltaa korkeakouludiplomimallissa. Valmentavien opintojen aikana käynnistetään maahan muuttaneen henkilön uraohjaus alkukartoituksella, jota voidaan hyödyntää korkeakouludiplomissa tapahtuvassa ohjauksessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä käytetään mahdollisen valmentavan koulutuksen aikana tehtyjä suunnitelmia.

Korkeakouludiplomikoulutuksen onnistunut toteutus edellyttää ohjauksen prosessin suunnittelua osaksi koulutusta. Ohjauksen kriittiset pisteet ovat osaamisen kartoittaminen, opintotarjontaan liittyvien valintojen tekeminen sekä työelämäyhteyksiin ja ammatti-identiteettiin liittyvät kysymykset. Maahan muuttaneen henkilön ammatillinen kasvun tukeminen edellyttää kaikkien opettajien ohjauksellista työotetta.

Lopuksi

Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomin avulla korkeasti koulutettu maahanmuuttaja voi saavuttaa sellaisen osaamisen tason, joka auttaa häntä integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Se myös mahdollistaa sujuvan siirtymisen jatkokoulutuksiin, sillä diplomikoulutuksessa suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea myöhemmissä opinnoissa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu aloittaa diplomikoulutuksen pilotoinnin syksyllä 2018. Koulutus toteutetaan joustavasti siten, että kullekin koulutukseen hakevalle henkilölle tehdään yksilöllisesti räätälöity ja ajoitettu opiskelusuunnitelma. Täten opinnot voi aloittaa joustavasti lukukausien aikana juuri silloin, kun koulutuksen tarve on ajankohtainen ja motivaatio siihen osallistumiseen on suurin.

Maahan muuttaneen henkilön eteneminen urapolulla edellyttää viranomaisten ja eri koulutusasteiden yhteistyötä. Vuoden 2016 alussa käynnistynyt vastuukorkeakoulutoiminta tullee auttamaan ja sujuvoittamaan sopivan koulutuspolun löytymistä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille (Opetusministeriö 2017, 15).

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.

Lähteet

Aittola, H., Laine, K., Välimaa, J. (2016). Tärkeintä on, että kehittyy ja oppii – titteli ei ole niin tärkeää. Korkeakouludiplomikoulutuskokeilun seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportti. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 53. Jyväskylän yliopisto. Haettu 28.8.2018 osoitteesta https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2016/g053

Kela, M. & Komppa, J. (2011). Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja kieli 4/2011. Haettu 12.12.2017 osoitteesta https://journal.fi/pk/article/view/4752

Kirjalainen, E. & Pintilä, T. (toim.). (2016). Korkeakouludiplomi. Osaamiskokonaisuuksia kaikille. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 216. Haettu 28.8.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-415-2

Opetushallitus (2011). Yleisten kielitutkintojen perusteet 2011. Määräys 24/011/2011. Määräykset ja ohjeet 2011:33. Haettu 21.4.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-451-1

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017). Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:5. Haettu 28.8.2018 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/4240776/maahanmuuttoraportti.pdf

Performance Consultants International (n.d.). The GROW Model. Haettu 13.12.2017 osoitteesta https://www.performanceconsultants.com/grow-model

Kirjoittajat


Jaana Alila, tuntiopettaja, FM, Kielikeskus Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Urareitti-toimija


Erja Hiitelä, lehtori, teknologiayksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, DI, Urareitti-hankkeen toimija


Mari Kolu, KM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Urareitti-hankkeen toimija


Anne Mäntysaari, lehtori, TTM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö, Urareitti-hankkeen toimija

Viittausohje:
Alila, J., Hiitelä, E., Kolu, M., & Mäntysaari, A. (2018). Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 21.4.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/korkeakouludiplomi

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Urareitti »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammattikorkeakoulu korkeasti koulutettu maahanmuuttaja osaamisen tunnistaminen täydennyskoulutus urareitti

Bookmark and Share




Previous Post
Mielikuvia ja tulevaisuudenkuvia raviurheilusta
Next Post
Kansanopistot ja minäpystyvyyden tukeminen




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Mielikuvia ja tulevaisuudenkuvia raviurheilusta
Raviradoilla eletään voimakasta toimintaympäristön muutosta, kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja kilpailu vapaa-ajasta...