Katoaako työ teknologiamurrokseen?


Teknologiamurros vaikuttaa työmarkkinoihin, erityisesti digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn näkökulmista. Koulutus on avainasemassa teknologiamurroksen haltuunotossa. Opettajat valmentavat opiskelijoita muuttuviin työtehtäviin yhteistyössä uudistuvan työelämän kanssa. Tässä artikkelissa on kysytty seitsemältä työelämän asiantuntijalta, mitä teknologiamurros työelämässä tarkoittaa.

Tieto mullistaa työprosesseja – missä mitassa?

Digitalisaation merkityksestä kansantaloudelle, työelämän tulevaisuudelle ja koulutuksellekin on puhuttu vuosia. Professori Matti Pohjola kuvasi 2014 teknologiateollisuudelle laatimassaan raportissa, miten tieto- ja viestintäteknologia (ICT) oli ollut merkittävin Suomen talouskasvuun vaikuttanut tekijä jo 15 vuoden ajan. Hän ennakoi tekoälyä ja robotiikkaa sekä ihmisen ja (tieto)koneen työnjaon uudistumista. (Pohjola 2014.)

Digitaalisen maailman uutena raaka-aineena on Big Data. Yksi esimerkki on Facebookiin vuosien saatossa päivitetty ja linkitetty tieto. Toinen on terveydenhuoltoon kasautunut massiivinen määrä tietoa ihmisten terveydentilasta. (EK 2015.) Yrityksissä ja julkisyhteisöissä erilaisia asiakas-, käyttäjä- ja kumppanuustietoja tallennetaan tuotannon, asiakkuuksien hallinnan ja logistiikan järjestelmiin. Niistä laaditaan ennusteita ja toimintaohjeita tekoälyn ja analytiikkatyökalujen avulla.

Yritysjohtaja, prosessiteollisuus:
Erilaiset tuotannonohjausjärjestelmät ovat vakiintuneet kaikkiin tuotantoprosesseihin. Esimerkiksi logistiikkakeskus on automatisoitu. Transbox-laatikossa oleva viivakoodi sisältää tiedon laatikon sisällöstä. Tätä informaatiota hyödyntää tietojärjestelmä, joka ohjaa tuotteiden käsittelyä. Tuoteturvallisuus-, tehokkuus- ja hygieniasyyt painavat, mutta myös muuttuvat kuluttajatarpeet. Teknologia mahdollistaa entistä laajemmin raaka-aineen yksityiskohtaisen jäljitettävyyden kuluttajapakkauksissa.

Yritysjohtaja, palvelualat:
Kaikesta markkinoinnista tulee dataohjautuvaa. Vähintäänkin dataa käytetään vaikuttavuuden arviointiin ja todentamiseen. Ei kannata hakea opiskelemaan markkinointia, jos haluaa välttää numeroita.

Tietoturva, tietosuoja ja esimerkiksi tietokauppa herättävät myös huolta. Tietoon liittyy paljon poliittisesti kiistanalaisia kysymyksiä. Eurooppalainen tietosuojalaki (GDPR) astuu voimaan 25.5.2018. Eri puolilla yhteiskuntaa, lainsäädännössä, yrityksissä ja kansalaisten parissa on valtava osaamisen kehittämisen tarve. (Rigatelli & Tuominen 2017.)

Yritysjohtaja, palvelualat:
Turvallisuus on globaali megatrendi. Tulevaisuuden kiinteistöissä hyödynnetään sensoriteknologiaa entistä enemmän myös turvallisuustarkoituksiin. Lennokit valvovat kiinteistöjä. Teknologian hyödyntämiseen liittyy kuitenkin paljon ratkaistavia tietosuoja- ja eettisiä kysymyksiä.

Yritysjohtaja, palvelualat:
Kiinteistöjen asukkaiden tarpeet muuttuvat esimerkiksi ikääntymisen takia. Kiinteistönhoitajista voisi tulla ”hyvinvointimoniosaajia”, ja työrooli muuttua paljonkin nykyisestä. Nyt on jäykkyyksiä ja byrokratiaa – esimerkiksi kiinteistöjen kunnon arvioinnissa. Ne jotka toimivat siellä päivittäin, kuten siivoojat, voisivat olla nykyistä käytetympi voimavara.

Tekoälyn kyky suoriutua tehtävistä on toistaiseksi rajallinen

Toistaiseksi on onnistuttu luomaan vain heikkoa tekoälyä. Se osaa keskittyä yhteen asiaan tai tehtävään ja saattaa suoriutua siitä ylivertaisesti, paremmin kuin ihmiset. Vahvalla tekoälyllä viitataan järjestelmään, joka pystyy kaikkeen, mihin älykkäinkin ihminen kykenee. Se osaa järkeillä, oppii kokemastaan ja ”ajattelee” abstraktilla tasolla. Supertekoälyllä varustettu tietokone ylittäisi ihmisen älykkyyden niin, ettemme enää ymmärtäisi sen toimintaa. Supertekoälyyn viitataan myös usein käsitteellä singulariteetti, mikä tarkoittaa hetkeä, jona tekoälystä kehittyy niin älykäs, että se lähtee omille teilleen ja alkaa kehittää itse itsestään parempia versioita. (Sippola 2017.)

On vielä pitkä matka siihen, että tekoälystä tulisi ihmisen tai edes kissan kaltaista älykkyyttä. Kissan ei tarvitse opetella miljardia kertaa jahtaamaan hiirtä ennen kuin se oppii sen. Esimerkiksi 2016 vaativan lautapelin ihmistä vastaan voittanut Google Alpha-Go -ohjelma oli pelannut peliä 3000 vuotta vastaavan ajan. Jos joku ihminen olisi pelannut niin kauan, hän voittaisi, uskoo Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa haastattelussa. (Lähteenmäki 2017.)

Tekoälyteknologiat ovat jo kuitenkin niin edistyneitä tai niille povataan niin nopeaa kehitystä, että suurella joukolla yrityksiä (kuten Google, Baidu, Microsoft ja Amazon) markkina-arvosta merkittävä osa on riippuvainen tekoälystä. (Lähteenmäki 2017.) Kannattaa siis katsoa Siilasmaan tekoälykoulu, esimerkiksi https://www.youtube.com/watch?v=WO1wND-_0Uc.

Teknologiamurros hävittää toistotyön – ja luo uutta työtä tilalle

OECD:n tutkimuksessa todetaan, että teknologian työmarkkinavaikutus on hidasta ensinnäkin lainsäädännöllisistä ja yhteiskunnallisista syistä. Toiseksi työnkuvia voidaan sopeuttaa uusiin teknologioihin. Työtehtävien katoaminen ei ole sama kuin työpaikkojen katoaminen. Kolmanneksi teknologiamurros generoi uutta työtä. (Arntz, Gregory, Zierahn 2016.)

Johtaja, työmarkkinajärjestö:
Yritysten digikyvykkyydessä on suuria eroja. Osassa yrityksiä, esimerkiksi ABB, GE Healthcare, Kemppi, Kone, Nokia, Ponsse, Tieto, Valmet Automotive, Wärtsilä, jne., automaatiota, robotiikkaa ja tietotekniikkaa hyödynnetään monella tavalla. Digitalisaatio on vauhdittanut viime vuosina merkittävästi teknologiayritysten palveluliiketoiminnan kasvua. Monissa yrityksissä on kuitenkin vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, mitä tulee tietotekniikan tai automaatiotekniikan hyödyntämiseen. Investoinneissa tekoälyyn ollaan useimmilla toimialoilla vielä alkuvaiheessa.

Johtaja, työmarkkinajärjestö:
Finanssialan yritykset rekrytoivat data-analyytikkoja, -louhijoita, ohjelmistokehittäjiä ja palvelumuotoilijoita. Palvelumuotoilussa sopiva ihminen saattaa löytyä hyvin erilaisista koulutus- ja työelämätaustoista. Liiketaloudessa, majoitus- ja ravitsemisalalla tai vaikkapa lentoemännän tehtävissä kehittyy tarvittavaa laaja-alaista palveluosaamista asiakasrajapintaan.

Jos esimerkiksi tekoälyä käytetään innovointiin ja kasvun luomiseen, työllisyys ja talous kasvavat. Tekoäly on tukiäly. (Ala-Pietilä 2017.)

Yritysjohtaja, palvelualat:
Robotti voisi olla johtajankin työkaveri. Sen avulla johtaminen voisi olla vielä nykyistäkin tavoitteellisempaa. Joka tapauksessa johdon pitää pystyä ennakoimaan toimialan kehityksen suunta. Asiakasrajapinnasta on myös pysyttävä tunnistamaan heikkoja signaaleja. Lisäksi kaivataan kiinteistöjen elinkaarenhallintaa edistäviä nykyiset toimialarajat ylittäviä rohkeita pelinavauksia.

Risto Siilasmaan mukaan suuressa osassa asiantuntijatehtäviä tekoälyassistentti voi olla korvaamattoman arvokas työkalu. On myös työtehtäviä, joissa on paljon toistoa. Se osa työtä tulee automatisoiduksi. (Lähteenmäki 2017.) Digitalisaatiolla voidaan virtaviivaistaa monenlaisia hallinto-, myynti- ja markkinointitehtäviä, riskien arviointia ja asiakkaiden erilaisten toimeksiantojen toteutusta. Kone tekee luottopäätöksiä, antaa henkilökohtaista sijoitusneuvontaa ja myöntää vakuutuskorvauksia. (Tervola 2017.)

Robotit eivät korvaa ihmistä – vielä

Kehittyneet robotit nojaavat tekoälyyn. Robotit voivat olla robotiikkaa hyödyntäviä laitteita isoista teollisuusroboteista mikroskooppisen pieniin nanorobotteihin tai virtuaalisia ohjelmistorobotteja. Cristina Andersson viittasi terveydenhuollon robotisaatiota käsittelevässä seminaarissa 14.11.2017 USA:n robotiikkatiekarttaan. Robotit ovat internetiä suurempi muutosvoima. Ne käyttävät tekoälyä ja antavat erilaisille laitteille, ohjausjärjestelmille ja ihmiselle käyttöön internetissä olevan tiedon jäsenneltynä. (Andersson 2017, U.S. Robotics Roadmap 2016.)

Yritysjohtaja, palvelualat:
Kotitalouksien robotti-imureita ja muita eri huoltotoimenpiteisiin tarkoitettuja yhdistelmälaitteita tulee myös business to business -puolelle. Seurantajärjestelmät kehittyvät ja robottien liikkumista ja kapasiteetin käyttöä voidaan optimoida. Kiinteistöhuoltoalalla on kuitenkin toiveita ja tarpeita – että roboteista tulisi entistä näppärämpiä. Niiden kyky oppia on vielä rajallinen. Robotteja testataan ja niille haetaan käyttökohteita. Aika pitkä matka on vielä siihen, että työ automatisoituu kokonaan. Robotista tulee ihmisen työpari. Henkilöstön on osattava käyttää entistä monimutkaisempia laitteita, työ teknillistyy. Kymmenen vuoden päästä tekeminen näyttää erilaiselta. Tulee entistä älykkäämpiä laitteita – mittareita, jotka kertovat, mitä pitää tehdä. Välineet uudistuvat, puhdistusteknologia kehittyy ja robotiikka valtaa alaa. Erilaiset älyjärjestelmät voivat viestiä työntekijälle esimerkiksi google-lasien tai puhelimen avulla kiinteistön korjaustarpeita.

Tulevaisuus on alustataloudessa – tai pikemminkin alustayhteiskunnassa

Ennen tori oli tärkein markkinapaikka. Nyt puhutaan digitaalisesta alustataloudesta, joka toimii digitaalisen tiedon ja sen jalostamiseen pyrkivien ohjelmistojen ja automaation myötä. Eurojen ja dollareiden vaihdannan rinnalle nousevat tiedon, datan ja palveluiden uudet vaihdantapaikat. (Viitanen, Paajanen, Loikkanen & Koivistoinen 2017.)

Alustataloudessa jokin yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluita (EK 2017). Googlen ja Applen sovellus- ja musiikkikaupat, Spotify, Uber ja Airbnb ovat alustataloutta. (Ailisto ym. 2016.)

Internet of Things, IoT, valjastaa erilaiset laitteet aistimaan ympäristöään ja toimimaan sen perusteella älykkäästi. Prosessiteollisuus siirtyy alustatalouteen uuden sukupolven teollisuusautomaation avulla soveltamalla digitalisaatiota, IoT:a, pilvipalveluja, tekoälyä ja robotisaatiota. Liikenneministeriön visiossa mahdollistetaan erilaiset liikkumisen palvelut eri kulkuvälineissä ovelta ovelle. Lähestytään käsitettä ”ubiikkiyhteiskunta”, jossa teknologia sulautuu osaksi kaikkia arkisia toimintojamme.

Yritysjohtaja, teknologiateollisuus:
Maailma muuttuu perusteellisesti, tulee uudistuvien energialähteiden ”sekakäyttö” ja teollisuus 4.0. Tulee yhdessä tekemisen mallit (collaborative), joustava tuotanto ja reaaliaikainen energiankäytön optimointi. Liikenteessä ja infrastruktuurissa se merkitsee älykkäitä kaupunkeja, Mobility as a Service ja Datakeskuksia. Tulevaisuus on kokonaispalveluissa älykkään kaupungin, liikenteen ja älytalojen ratkaisujen kehityksessä. Jatkossa älykkäät, kaksisuuntaiset verkot mahdollistavat energian tuottamisen, kuluttamisen ja varastoimisen (esim. sähköautoja varten) entistä paremmin. Kuluttaja voi myydä aurinkopaneeleilla tuotetun ylijäämäsähkön takaisin verkkoon. Oma sähkönkäytön kulutusseuranta paranee. Sähkön kulutus esim. kiinteistöissä ohjautuu automaattisesti sähkön hinnan mukaan. Tulevaisuudessa vesivaraaja lämmittää vettä silloin kun sähkö on halpaa ja se tapahtuu automaattisesti (ei välttämättä aina yöllä). Tai jos yhtäkkiä tulee sähkönkulutuspiikki esim. kylmänä pakkaspäivänä joulukinkkua uunissa paistettaessa, voi sähköverkko automaattisesti “ottaa” varasähköä vaikka sähköautojen akuista (tietenkin omistajan luvalla).

Johtaja, työmarkkinajärjestö:
Kauempana tulevaisuudessa on kehityssuuntia, jotka saattavat mullistaa finanssialan perusteita. Esimerkiksi jakamistalous saattaa vähentää yksityisautojen määrää (vaikuttaa vakuutusmarkkinaan) ja erilaisia vertaispalveluita on tulossa myös itse finanssipalveluihin.

Työ on entistä mielekkäämpää

Jungner näkee digitalisaation työvälineenä uudistamiseen ja uudistumiseen (EK 2015). Myös sosiaali- ja terveysministeriön mukaan digitalisaatio on erityisesti toimintatapojen uudistamista. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Toki se on myös sisäisten prosessien digitalisointia ja palveluiden sähköistämistä. (STM 2016.)

Johtaja, työmarkkinajärjestö:
Innovointi- ja uudistumiskyvykkyys on kaikkein tärkeintä. Tuoreen selvityksen mukaan 87 prosenttia myös finanssialan henkilöstöstä on sitä mieltä, että pitää kokeilla uusia toimintatapoja.

Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digitalisaatiota. Se koskee paitsi liiketoimintaa, myös hallintoa. Jopa niin, että käyttäjälähtöiset digitaaliset julkiset palvelut ovat Suomen kilpailukyvyn edellytys. Hallintoa on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta, oli sitten kyse ulkoisesta tai sisäisestä asiakkaasta. (STM 2016.)

Työ- ja johtamiskulttuuri on muutoksessa. Metsäteollisuudessa tehdään startup-yritysyhteistyötä. Ohjelmisto- ja muille it-aloille tuttuja ketterän kehityksen projektimenetelmiä käytetään perinteisten projektijohtamisen menetelmien rinnalla. (Ovaska 2017.) Hackathonit yleistyvät. Mm. Aalto-yliopisto on järjestänyt prosessiteollisuudelle Data Analytics Hackathonin ja Hackathon for Process Data Analytics. Kansainvälisellä MIDICON-kurssilla kehitetään data-analytiikan bisnesmalleja ja yrittäjyyttä.

Yritysjohtaja, palvelualat:
Markkinointi- ja viestintäalalla tarvitaan luovia ihmisiä (esim. copy writer, art director), samoin markkinointikanavien ja -prosessien tuntijoita. Tekoälyn käyttö kehittyy vielä paljon. Lisätty todellisuus on jo täällä. Ammattien ja osaajien kirjo kasvaa. Palveluksessa on entistä enemmän koodareita ja data-analyytikkoja. Alan perinteinen roolitus muuttuu. Ihmisten johtaminen ja työ- ja toimintakulttuuri vaativat päivittämistä.

Haastatellut yritysjohtajat ja sidosryhmien edustajat suhtautuvat työpaikkoihin vastuullisesti. Työnantaja- ja työntekijävuoropuhelua on sekä yritys- että toimialatasolla.

Yritysjohtaja, prosessiteollisuus:
Henkilöstöstä 85 prosenttia on tuotantotehtävissä. Robotiikka kehittyy koko ajan, mutta henkilömäärä on pysynyt samana tai vähentynyt maltillisesti. Uusimmasta investoinnista (käyttöönotto 2017 syksyllä) tehtiin päätös kolme vuotta sitten. Oli tiedossa, että 80 henkilötyövuotta tullaan vähentämään. YT-prosessi kesti 2 vuotta, eikä yhtään henkilöä irtisanottu. Oli mahdollisuuksia tarjota muita töitä talon sisällä.

Finanssiala on it-intensiivinen toimiala, jota digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly koskettavat erityisen syvästi. Alaa ovat tähän asti hallinneet isot konsernit, mutta teknologiakehitys ja Euroopan unionin ns. maksupalveludirektiivi PSD2 avittavat fintech-pk-yritysverkoston kasvamista rinnalle. Alan etujärjestö Finanssiala ry:n strategian 2016–2019 kolmesta kärjestä kaksi, ”Digi luo bisnestä” ja ”Finanssityö”, kohdistuvat suoraan finanssialalla tehtävän tulevaisuuden työhön. Kolmas, ”Yksityistä varallisuutta julkisen hoivan rinnalle”, monipuolistaa sekin näkymää finanssialan yritysten liiketoiminnasta ja tulevaisuuden työstä.

Johtaja, työmarkkinajärjestö:
Strategiaa toteutetaan vuoropuhelussa alan henkilöstöjärjestöjen kanssa. Finanssityö -kärkihankkeessa pyritään yhdessä varmistamaan, että finanssialalla on osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä myös tulevaisuudessa. Jäsenkysely osaamistarpeista julkaistiin 13.10.2017. Digitalous ja robotiikka ovat teemana 2018. Tulevaisuuden työelämästä ja ammattiosaamisesta raportoidaan 2019.

Tulevaisuus lupaa hyvää – mikäli olet valmis uudistumaan

Muutos tietoon perustuvaan palvelu- ja alustatalouteen on selvästi näkyvissä. Se ei kunnioita toimiala-, ammatti- tai koulutusrajoja. Kaikki työ muuttuu. Aineiston valossa syntyy positiivinen tulevaisuuskuva, poistuvan työn tilalle syntyy uutta, entistä mielekkäämpää työtä. Teknologiamurros antaa toisaalta työkalut, toisaalta velvoittaa uudistumiseen.

Teknologinen kehitys etenee hitaammin kuin mitä median otsikoista voisi ymmärtää. Taloudelliset realiteetit hidastavat investointeja tietoverkkoihin sekä yritysten ja julkisyhteisöjen digi-, äly- ja robotiikkateknologioihin. Työmarkkinoilla on umpeen kurottavia siiloja. Vanhoista toimintatavoista ei ole halua tai kykyä luopua. Tietoturva, tietosuoja ja tiedon omistuskysymykset ovat hitaita ratkaista. Suomessa asioita pyritään ratkomaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa välttäen rajuja liikkeitä suuntaan tai toiseen.

Arvostettu tutkimuslaitos Gartner ennustaa tekoälyn lunastavan paikkansa päätöksenteon, liiketoimintamallien ja liiketoimintaekosysteemien uudistajana jo vuoteen 2025 mennessä. Samalla kuitenkin varoitetaan uskomasta tekoälyn korvaavan inhimillisen älykkyyden science fiction -tyyppisesti vielä pitkään aikaan. (Gartner 2017.)

Kuinka digitalisaatiota, robotisaatiota ja tekoälyä lopulta voidaan käyttää liiketoiminnassa ja julkisissa palveluissa ja kuinka paljon ja kuinka nopeasti ne muuttavat työn tekemistä eri aloilla, ei ole ihan yksinkertainen kysymys. Voitaneen luvata, että tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Niiden toteutuminen omalla kohdalla edellyttää uteliasta ja kokeilunhaluista mieltä.

Koulutus on avainasemassa. Mitä enemmän ja mitä osaavammin ohjattuna on pääsy nykyuskomukset ja rajoitukset kyseenalaistavaan uudenlaisen todellisuuden rakentamiseen yhdessä erilaisten osaajien kanssa, sen parempi.

Haastatellut henkilöt

Katrin Joala, Ensto Group, HR-johtaja
Jari Jokinen, Tekniikan Akateemiset TEK ry, yksikönjohtaja
Tarja Kallonen, Finanssiala ry, tutkimuspäällikkö
Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry, innovaatiojohtaja
Kaija Ketola-Annala, Atria Oyj , Atria Suomen henkilöstön kehittämispäällikkö
Minna Nissinen, Salomaa Yhtiöt, strategiajohtaja, hallitusammattilainen
Merja Oljakka, SOL Palvelut Oy, henkilöstön kehityksen johtaja

Lähteet:

Ailisto, H., Collin, J., Juhanko, J., Mäntylä, M., Ruutu, S., Seppälä, T., Halén, M., Hiekkanen, K., Hyytinen, K., Kiuru, E., Korhonen, H., Kääriäinen, J., Parviainen, P., Talvitie, J. (2016). Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Haettu 29.11.2017 osoitteesta http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=11201

Ala-Pietilä, P. (2017). Tekoälyohjelman väliraportti. Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella -tilaisuus, 23.10.2017, Helsinki. Haettu 29.11.2017 osoitteesta https://mes.eventos.fi/uploads/3988c137/Pekka_Ala_Pietila-6313.pdf

Andersson, C. (2017a). Future of AI and robotics: from Tinman to Bioroids. Robosteam-seminaari, 10.10.2017, Helsinki.

Andersson, C. (2017b). Visioita tulevaisuuden johtamiseen. Robottiavusteisen toiminnan koordinointi ja johtaminen -seminaari, 14.11.2017, Helsinki.

Arntz, M., Gregory, T., Zierahn, U. (2016). “The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis”, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 189, OECD Publishing, Paris. Haettu 17.11.2017 osoitteesta http://dx.doi.org/10.1787/5jlz9h56dvq7-en

EK (2015). Otetaan digiloikka. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Haettu 25.10.2017 osoitteesta https://ek.fi/wp-content/uploads/Otetaan_digiloikka_net.pdf

EK (2017). Viikon kysymys: mikä on alustatalous? Haettu 7.11.2017 osoitteesta https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2017/10/11/viikon-kysymys-mita-on-alustatalous/

Gartner (2017). Gartner top 10 strategic technology trends for 2018. Haettu 8.11.2017 osoitteesta https://www.gartner.com/smarterwithgartner/gartner-top-10-strategic-technology-trends-for-2018/

Lähteenmäki, P. (2017). Koko Suomi tekoälyoppiin. Talouselämä 38, 27.10.2017, 24–31.

Ovaska, J. (2017). The Potential of Digitalisation in the Forest Products Industry. Digi Breakfast: Process Automation in Transition -seminaarissa 30.10.2017, Aalto-yliopisto. Haettu 29.11.2017 osoitteesta http://digi.aalto.fi/en/midcom-serveattachmentguid-1e7bf062e837854bf0611e783ce7b11d1451c6c1c6c/potential_of_digitalisation_in_the_forest_products_industry_handouts_aalto_digi_october_2017_en.pdf

Pohjola, M. (2014). Suomi uuteen nousuun – ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Helsinki: Teknologiateollisuus ry. Haettu 25.10.2017 osoitteesta
http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/pohjola_tuottavuusraportti2014_web_0.pdf

Rigatelli, S. & Tuominen, S. (2017). Sinun tietosi eivät ole sinun – Näin mainostajat keräävät ja hyödyntävät dataasi, kun muutat, ostat kilon pekonia tai haaveilet lomareissusta. Yleisradio 29.10.2017. Haettu 17.11.2017 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-9901680

Sippola, J. (2017). Tekoäly pelastaa tai tuhoaa maailman, mutta ensin siitä tulee bisnestä, jota pyöritetään lasisesta tornista Münchenistä – vierailimme tekoälyn temppelissä. Helsingin Sanomat 24.2.2017. Haettu 14.11.2017 osoitteesta https://www.hs.fi/autot/art-2000005102343.html

STM (2016). Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75526

Tervola, M. (2017). Apple on vasta alkua. Talouselämä 40, 10.11.2017, 24–29.

U.S. Robotics Roadmap. (2016). A Roadmap for US Robotics. From Internet to Robotics. 2016 Edition. 7.11.2016. Haettu 23.11.2017 osoitteesta http://jacobsschool.ucsd.edu/contextualrobotics/docs/rm3-final-rs.pdf

Viitanen J., Paajanen R., Loikkanen V., Koivistoinen A. (2017). Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. Helsinki: Valtioneuvosto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes. Haettu 29.11.2017 osoitteesta https://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/kampanjat/alustatalous/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf

Kirjoittaja

Marita Aho

KTM Marita Aho työskentelee HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa muutososaamisen projektissa.

Viittausohje:
Aho, M. (2017). Katoaako työ teknologiamurrokseen? HAMK Unlimited Journal 29.11.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/katoaako-tyo-teknologiamurrokseen

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  alustatalous digitalisaatio osaaminen robotisaatio tekoäly työ työmarkkinat




Previous Post
Ammattikorkeakouluopiskelijat NOPSAlla opintopolulla
Next Post
Väitöslektio: Lukijoiden reitit romaanien äärelle verkkokirjastoissa




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Ammattikorkeakouluopiskelijat NOPSAlla opintopolulla
Artikkelissa kuvataan ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta tekniikan aloille ammattikorkeakouluun siirtyneiden opiskelijoiden...