​Itsearviointityön tukeminen hankeverkostossa

TAIKOJA-koordinaatiohankkeen yksi tehtävä on tarjota TAITO-verkostossa mukana oleville kehittämishankkeille tukea hankkeiden itsearviointityössä. Toiminnan aikana tehtävä itsearviointityö on erittäin tärkeää, sillä sen avulla hankkeen toteuttajat saavat tietoa toimintansa luonteesta ja voivat esimerkiksi tehdä hanketyöhön tarpeellisia muutoksia, joiden avulla hankkeen tavoitteet on mahdollista saavuttaa paremmin.

TAIKOJA-koordinaatiohanke on hyödyntänyt itsearviointityön tukemistoiminnassaan muiden ESR-toimintalinjojen koordinointihankkeista saatua tietoa sekä TAIKOJA-hankkeen omaa itsearviointitoimintaa. Hankkeen itsearvioinnin voidaan katsoa tukevan ja lisäävän hankkeen seurantatietojen sekä rahoittajalle tehtävän raportoinnin kautta tulevaa ymmärrystä. Itsearvioinnin avulla hanke voi kuitenkin tarkastella niitä hanketoiminnan ominaisuuksia, joita pääasiassa määrällisiin mittareihin keskittyvät hankkeen seurantatiedot, kuten osallistujien tai tapahtumien lukumäärät eivät yllä.

Yhteistyötä hankkeiden kanssa

On hyvin yleistä, että hankesuunnitelmissa tuodaan esiin kehittämishankkeen itsearviointitehtävä ja kokeneet hanketoimijat ymmärtävät itsearvioinnin merkityksen. Itsearviointi saattaa kuitenkin jäädä hankkeiden muun toiminnan varjoon jo siitäkin syystä, ettei malleja juuri oman hanketoiminnan tai -konsortion arviointiin ole tarjolla ja hankkeen muut eri toimintamuodot vievät runsaasti voimavaroja.

Hanketoimijoiden on tärkeä olla mukana varsinkin itsearvioinnin suunnitteluvaiheessa, vaikka esimerkiksi tiedonkeruu- ja analyysivaihe on mahdollista ulkoistaa muille toimijoille, kuten koordinointihankkeelle. Hankkeessa työskentelevät asiantuntijat ovat arvioinnin suunnitteluvaiheessa avainhenkilöitä, jotka osaavat parhaiten arvioida, ketkä voivat vastata arviointikysymyksiin ja millaiset mittarit kuvastavat hankkeen toimintaa tarkoituksenmukaisesti.

Systemaattinen toiminta ja osuvat mittarit

Itsearvioinnin päätarkoituksena ei ole hankkeen menestyksen osoittaminen, vaan se kannattaa suunnitella hankkeen prosesseja tukevaksi. Hankkeen kannattaakin pyrkiä louhimaan sellaista arviointitietoa, jota on mahdollista saada vasta hankkeen toiminnan käynnistyttyä, mutta jonka avulla hankkeen toimijat voivat parantaa hankkeen prosesseja toiminnan aikana. Tällöin on tärkeää, että myös opittuja kokemuksia tai jopa varsinaisia epäonnistumisia saadaan nostettua esiin.

TAITO-ohjelmassa kehittämishankkeiden pääkohderyhmät koostuvat pääasiassa aikuisista oppijoista, joiden perustaidot kaipaavat kehittämistä. Kohderyhmiä voi olla muitakin, kuten esimerkiksi oppilaitoksen opettajat, joiden perustaitosuuntautuneita ohjaustaitoja pyritään kehittämään. Usein hankkeeseen liittyy koulutusta, josta kerättävä ja analysoitava koulutuspalaute on itsearviointina ollut systemaattisesti mukana jo hankkeen alusta lähtien.

TAIKOJA-koordinointihanke on kehottanut hankkeita tarkastelemaan itsearvioinneissaan myös muiden sidosryhmien näkökulmaa. Miten hanke viestii toiminnastaan, ovatko eri osatoteutukset hyvin esillä, miten yhteistyö eri hankepartnereiden välillä sujuu ja miten hanke näyttäytyy esimerkiksi partneri- tai sidosryhmäorganisaatioiden omissa toiminnoissa?

Erityisen tärkeää on itsearvioinnissa pohtia hankkeen jälkeistä aikaa, jolloin hankkeen tulokset realisoituvat. Itsearvioinnin kautta hankkeen luoma käytäntö saa paremmat mahdollisuudet juurtumiseen ja toiminnan vakiintumiseen, sillä itsearviointi tuo esiin vakiinnuttamisen kannalta keskeisten sidosryhmien tarpeet ja odotukset hankkeen toiminnalle. Jos itsearviointikysely toteutetaan esimerkiksi verkkolomakkeena, on syytä miettiä, mitkä sidosryhmät osaavat analysoida keskeisiä itsearvioinnin teemoja itsenäisesti sekä millaista kieltä ja terminologiaa käytetään. Arvioinnissa on hyödynnetty viisiportaista LIKERT-asteikkoa, jossa vastaaja voi päättää, kuinka paljon eri mieltä tai samaa mieltä annetun väitteen kanssa on. Itsearvioinneissa käy toisinaan myös niin, että asteikkoarviot antavat vain ylimalkaisen kuvan, sillä ihmiset saattavat karttaa huomattavan heikkojen tai erittäin hyvien arvioiden antamista. Siksi kyselyssä olisi hyvä saada myös suorasanaista palautetta ja kehitysehdotuksia.

Artikkeli on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa TAIKOJA-koordinaatiohankkeessa. Hankkeen toteuttajia ovat Tampereen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, OMNIA sekä Opintokeskus Sivis. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015–31.10.2018.