Taikoja-hankkeen tutkimus laajensi keskustelua perustaidoista


Taito-ohjelmaan kuuluvat hankkeet pyrkivät aikuisten perustaitojen parantamiseen esimerkiksi kehittämällä uusia työllistymistä ja kouluttautumista edistäviä toimintamalleja. Ohjelman tavoitteet perustuvat OECD:n määritelmään aikuisten perustaidoista, mutta aikuiskouluttajien tulkinta perustaidoista on selvästi laajempi.

Opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnoiman Taito-ohjelman (2014–2020) tavoitteena on vahvistaa erityisesti heikot perustaidot omaavien aikuisten osaamista. Ohjelmassa perustaidot määritellään luku-, numero-sekä tieto-ja viestintätekniikkataidoiksi, jotka ovat ohjelmatekstin mukaan edellytys täysipainoiselle työelämään osallistumiselle. (OKM 2014, 7.)

Taito-ohjelman sanoma ja huoli heikkotaitoisista aikuisista perustuu kansainväliseen OECD-talousliiton teettämään PIAAC-aikuistutkimukseen, jossa perustaidot on määritelty luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidoiksi teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. PIAAC-tutkimuksen mukaan lukutaidoilla tarkoitetaan kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä ja käyttämistä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tiedon ja valmiuksien kehittämiseksi. Numerotaidoilla viitataan kykyihin hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä matemaattista tietoa ja ajattelua. Kolmantena mainittu ongelmanratkaisutaito tarkoittaa tutkimuksen mukaan kykyjä ratkaista työhön ja elämään liittyviä tilanteita hyödyntämällä tietokoneiden avulla saatua tietoa. (OECD 2013, 19–33)

PIAAC-tutkimuksen maakohtaisen raportin mukaan suomalaisten perustaidot ovat yleisesti erinomaiset, mutta Suomessakin on merkittävä osa perustaidoiltaan heikkoja aikuisia, joiden taidot eivät riitä arkielämän haasteisiin (Malin ym. 2012, 84; Musset 2015, 11).

Kansalaistaidoista perustaitojen kolmijakoon

OECD:n teettämissä tutkimuksissa perustaidot kytkeytyvät selvästi globalisoituvaan ja digitalisoituvaan maailmantalouteen. OECD:n tulkinnassa voidaan nähdä jo 1980-luvulla alkaneen uusliberalistisen koulutuspolitiikan piirteitä tehokkuuden, kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden pyrkimyksineen. Perustaitojen kohentaminen ohjataan tällöin valtiolta toimijaorganisaatioiden ja kansalaisten itsensä tehtäväksi. Perustaitodiskurssissa välittyy selvästi myös OECD:n 1990-luvun lopulla käynnistämä elinikäisen oppimisen retoriikka. Puhe perustaidoista jatkaa elinikäisen oppimisen retoriikkaa, jossa oppimisesta on tullut koulutusta keskeisempää ja valtiosta on tullut enemmän strategi kuin politiikan tekijä (Griffin 1998, 445).

Pääpaino vanhassa 1960–80-lukujen perustaitokeskustelussa oli paitsi yhteiskuntakehityksen edistämisessä, myös yksilöille suotuisan ja tasa-arvoa tukevan kehityksen tukemisessa esimerkiksi luku-ja laskutaitoja kohentamalla. Perustaitojen sijaan puhuttiin esimerkiksi kansalaistaidoista, joihin luettiin kognitiivisten taitojen lisäksi monenlaiset käytännön taidot. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa keskeisiksi nousivat teknologiavetoisen tietoyhteiskunnan haasteet ja niihin vastaaminen. Euroopan unioni johti eurooppalaista keskustelua e-ohjelmilla, joissa sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet yhdistettiin hallinnon, terveyden ja koulutuksen alueilla (Rantala & Suoranta 2008, 99). Suomessa tutkijat nimesivät tietoyhteiskunnassa tarvittaviksi taidoiksi erityisesti tietotekniset taidot, medialukutaidot, asiointitaidot sekä verkosto-ja viestintätaidot (Kupiainen 2006, 182–188).

Tulkintakehyksien risteyksessä

Taikoja-hankkeen toteuttama diskurssianalyysi antoi viitteitä siitä, että PIAAC-tutkimuksen esittämä kolmijakomalli aikuisten tarvitsemista taidoista esittää perustaidot yksinkertaistetusti eikä tarjoa riittävää ymmärrystä kaikkien osapuolten kannalta. Taikojan tutkimuksessa perustaitoja koskevaa diskurssia analysoitiin makrotasolta mikrotasolle, OECD:n tulkinnasta Taito-ohjelman retoriikkaan ja ohjelmaan kuuluvien hankkeiden sekä niiden kohderyhmien diskurssiin. Tutkimuksen tuloksissa näkyi muun muassa, miten jokaisen tason tulkintakehykset vaikuttavat siihen mitä sanotaan ja mitä jätetään pois, tai miten uskomuksia organisoidaan. Jos asioita tulkitaan vain omassa tulkintakehyksessä, kuten usein tapahtuu, ymmärrys kapea-alaistuu. (Mäkinen 2018.)

Perustaitoja koskevan ymmärryksen laajentamiseksi haastattelimme keväällä 2018 Taito-ohjelmaan kuuluvia hanketoimijoita eli hankepäälliköitä ja vastuuhenkilöitä sekä kohderyhmään kuuluvia nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä aikuisopiskelijoita. Puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin osallistui yhteensä 16 henkilöä. Teemahaastattelujen aiheena olivat aikuisten eniten tarvitsemat arkielämän perustaidot, jotka haastateltavat saivat kuvailla ja määritellä vapaasti. Keskustelussa olivat myös PIAAC-tutkimuksen kolmijakomallin taidot, joita haastateltavat pitivät tärkeinä, mutta ei riittävinä.

Arjen hallinta, ongelmanratkaisu, tiedonhankinta ja vuorovaikutus perustaitoina

Haastatellut hanketoimijat puhuivat taidoista työssä tehtyjen havaintojen näkökulmasta. Keskeisinä olivat kohderyhmillä havaitut tarpeet sekä koulutusorganisaation ja kouluttajien mahdollisuudet niihin vastaamiseen. Olennaisiksi taidoiksi mainittiin lukemisen ymmärtämisen taidot, tietotekniset taidot, maahanmuuttajien kielitaidot, ajanhallinnan taidot, kirjoittamisen taidot, matemaattiset taidot, olennaisen hahmottamisen taidot ja oppimaan oppimisen taidot. Hanketoimijat kuvasivat taitopuutokset vyyhtinä erilaisia vaikeuksia, joita nimettiin kattokäsitteillä oppimisvaikeus tai arjen hallinta.

Nuoret ja keski-ikäiset aikuiset määrittelivät perustaidot omissa tulkintakehyksissään samalla peilaten niitä laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin kuten digitalisoituvaan arkeen ja työelämään. Nuorilla aikuisilla korostuivat sosiaaliset ja itseilmaisun taidot. Perustaitoina mainittiin tiedon jäsentely, mediakriittisyys, kyseenalaistaminen, sosiaaliset taidot, monipuolinen itseilmaisu, oma-aloitteisuus ja kokonaisuuksien hallinta. Keski-ikäisillä keskeisinä esiintyivät käden ja käytännön taidot, joiden rinnalle kuitenkin nostettiin myös tietotekniikan soveltamisen tärkeys. Keskustelussa mainittiin käytännön taitojen lisäksi vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot, ratkaisutaidot, tiedon hankkimisen ja soveltamisen taidot, luetun ymmärtämisen taidot, priorisoinnin taidot, elämänhallinnan taidot ja oppimisen sekä pois oppimisen taidot.

Taikoja-hankkeen seminaarissa 5.6.2018 kuulijat osallistuivat perustaitokäsitteen laajentamiseen kirjoittamalla omasta näkökulmastaan kolme tärkeintä perustaitoa (kuvio 1).

Kuvio 1. Tärkeimmät perustaidot Taikoja-hankkeen seminaarissa kuulijoiden näkökulmasta.

Haastattelujen avulla perustaitojen tulkinta laajeni merkittävästi ja tulkintakehyksien yhdistämisellä määrittelyn voisi luokitella esimerkiksi arjen hallintaan, ongelmanratkaisuun, tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä vuorovaikutukseen kuuluviin taitokategorioihin. Olennaista perustaitojen ymmärryksen muodostamisessa on tarkastella niitä eri tulkintakehyksien valossa sekä antaa tulkinnallista tilaa erityisesti paikallisille koulutuksen asiantuntijoille ja niille aikuisille, joita asia koskettaa.

Artikkeli on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa TAIKOJA-koordinaatiohankkeessa. Hankkeen toteuttajia ovat Tampereen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, OMNIA sekä Opintokeskus Sivis. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015–31.10.2018.

Lähteet

Griffin, C. (1998) Public rhetoric and public policy: analysis the difference for lifelong learning. Teoksessa J. Holford, P. Jarvis, & C. Griffin (toim.) International Perspectives on Lifelong Learning. London: Kogan Page Limited.

Kupiainen, R. (2006). Yhteistoiminnallinen medialukutaito. Aikuiskasvatus 3, 182–188.

Malin, A., Sulkunen, S. & Laine, K. (2012). Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia. PIAAC 2012. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:19.

Musset, P. (2015). Building Skills For All: A Review of Finland. Policy insights on literacy, numeracy and digital skills from the survey of adult skills. OECD Skills Studies. OECD 2015. Haettu 15.11.2017 osoitteesta http://www.oecd.org/finland/Building-Skills-For-All-A-Review-of-Finland.pdf

Mäkinen, M. (2018). Miten aikuisten perustaidot määritellään? Aikuiskasvatus (tulossa)

OECD (2013). The Survey of Adult Skills. Reader´s Companion. Paris: OECD Publishing.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM (2014). Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Suomen rakennerahasto-ohjelma. Euroopan sosiaalirahaston valtakunnallisten teemojen toteutussuunnitelma. Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen. Haettu 3.10.2017 osoitteesta http://minedu.fi/documents/1410845/4046235/Rakennerahastot+ohjelman+toimintalinja+4/cb941011-27a8-4487-be86-0c7e717c3c2d

Rantala, L. & Suoranta, J. (2008). Digital Literacy Policies in the EU – Inclusive Partnership as the Final Stage of Governmentality? Teoksessa C. Lankshear, & M. Knobel (toim.) Digital literacies: concepts, policies and practices. Peter Lang, New York, 91–117. New literacies and digital epistemologies, vol. 30.

Kirjoittaja

Maarit Mäkinen toimii tutkijana Tampereen yliopistolla viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on tehnyt TAIKOJA (ESR) -hankkeessa aikuisten perustaitoihin liittyvää tutkimusta.

Viittausohje:
Mäkinen, M. (2018). Taikoja-hankkeetutkimus laajensi keskustelua perustaidoista. Teoksessa M. Vaalgamaa (toim.) TAIKOJA. HAMK Unlimited Professional 26.9.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/taikoja-hankkeen-keskustelua-perustaidoista

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Taikoja »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  diskurssianalyysi perustaito PIAAC TAITO

Bookmark and Share




Previous Post
Asiakasosallisuus Ohjaamoissa
Next Post
Innostusta ja hyvinvointia työhön






More Story
Asiakasosallisuus Ohjaamoissa
Asiakaslähtöisyyttä noudattavissa palveluissa asiakasosallisuus on tunnustettu jo pitkään tärkeäksi voimavaraksi,...