Muut / Professional / Taikoja / 20/06/2018

Katsaus TAIKOJA-hankkeen tutkimuksiin


TAIKOJAN tutkimus on edennyt tiiviisti toiminnallisten hankkeiden rinnalla ja vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on ollut selvittää aikuisten perustaitoja ja niiden kehittämistarpeita eri kohderyhmissä sekä tuottaa käytäntöjä ja aikuiskoulutuksen kehittämistä palvelevia tutkimustuloksia.

TAIKOJASSA toteutetut tutkimusteemat on valittu useita hankkeita yhdistäviksi. Teemoina ovat olleet maahanmuuttajien digitaaliset valmiudet ja haasteet, ikääntyvien työntekijöiden perustaidot, kaupan alan ja metallialan työntekijöiden tietotekniset taidot sekä perustaitojen määrittely eri näkökulmista.

Tutkimus on ollut luonteeltaan case-tutkimusta, jossa tapauksia on tarkasteltu omassa ympäristössään ja yhteistyössä tapausten kanssa. Menetelminä olemme käyttäneet esimerkiksi osallistuvaa havainnointia, haastatteluja ja diskurssianalyysia. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkijat ovat aktiivisessa roolissa, koska TAIKOJA on pyrkinyt toiminnallisten hankkeiden kanssa samaan taitovalmiuksia parantavaan päämäärään. Haastatteluilla olemme saaneet refleksiivistä tietoa kohderyhmistä, ja diskurssianalyysilla olemme pyrkineet lisäämään ymmärrystä perustaidoista.

Seuraavassa esittelen lyhyesti hankkeessa toteutettuja tapaustutkimuksia ja niiden tärkeimpiä tuloksia.

Maahanmuuttajien digitaitojen heikkoudet vaikeuttavat kotoutumista

Ensimmäisessä osatutkimuksessamme tarkastelimme erityisesti maahanmuuttajien kohtaamia tietotekniikan soveltamiseen liittyviä haasteita. Maahanmuuttajat tarvitsevat digitaalisia valmiuksia esimerkiksi viranomaispalvelujen käyttämiseen. Aiemman tutkimuksen ja haastattelujemme perusteella verkkopalvelujen käytön esteenä maahanmuuttajien tapauksessa on heikkojen digitaitojen lisäksi sisältöjen suunnittelu valtakulttuurin ehdoilla. Kohtalainenkaan kielitaito ei riitä digitaalisten palvelujen käyttöön. Tutkimuksemme mukaan tietoteknisten taitojen opetus kannattaisi sisällyttää jo alkuvaiheen opetustilanteisiin kielenopetuksen rinnalle. Lisäksi digitaaliset oppimateriaalit tarjoavat vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia perustaitojen kehittämisen tukemiseen. (Mäkinen & Sihvonen 2016.)

Taitojen päivittämättömyys jarruttaa keski-ikäisten työuraa

Tutkimuksessa selvitimme ikääntyvien työntekijöiden tietoteknisiin taitoihin liittyvien osaamispuutteiden vaikutuksia kaupan alalla. Tutkimus perustui 45 kyselyvastaukseen ja niitä täydentäviin kymmeneen teemahaastatteluun (45–54 v.). Ikääntyvien työntekijöiden päivittämättömät digitaidot jarruttavat ikääntyvien työuraa. Puutteelliset taidot hidastavat työntekoa ja haittaavat työuralla etenemistä ja uuteen työhön hakeutumista. Taitojen päivittämättömyys koski etenkin ikääntyviä työntekijöitä sekä työntekijäasemassa olevia, joista juuri kukaan ei ollut saanut aiempaa tietotekniikan koulutusta työurallaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet kokivat, että olisivat sellaista tarvinneet. Koulutustaso ja sosioekonominen asema näyttivät lisäävän sekä mahdollisuuksia että halukkuutta kouluttautumiseen ja taitojen päivittämiseen. Toisaalta hankkeen tarjoama lyhytkin koulutus näytti käynnistävän taitojen kehityksen. (Mäkinen, Saikkonen, Muhonen & Sihvonen 2017.)

Lyhytkin koulutus voi edistää työntekijöiden tietoteknisiä valmiuksia kaupan alalla

Tutkimuksemme tavoitteina oli selvittää

1) miten ikä, sukupuoli, koulutus ja tehtävänimike ovat yhteydessä kaupan alan työntekijöiden tietotekniikkataitoihin,
2) mitä tietotekniikan koulutustarpeita kaupan alalla tunnistetaan sekä
3) saavuttavatko koulutukset taidoiltaan heikot työntekijät.

Kaupan alan työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikan taidot testattiin hankkeessa suunnitellulla testillä. Parhaiten testissä menestyivät alle 30-vuotiaat ja heikoiten yli 50-vuotiaat. Pelkän peruskoulun suorittaneet saivat testissä keskimäärin alhaisimmat pisteet ja korkeakoulututkinnon suorittaneet korkeimmat. On tärkeää, että heikot taidot pystytään tunnistamaan ja että työntekijöille mahdollistetaan puuttuvien taitojen hankkiminen koulutuksen tai ohjatun työn ohessa oppimisen kautta. Tutkimuksemme mukaan työn ohessa tapahtuvat koulutukset ovat hyvä keino taitojen kehittämiseen ja motivaation lisäämiseen omien tieto- ja viestintätekniikkataitojen päivittämisessä. (Saikkonen ym. 2017.)

Koulutuksen ammattilaiset ja kohderyhmät laajentavat perustaitojen määrittelyä

OECD-talousliiton asiantuntijadiskurssin vaikutus perustaitojen määrittelyyn on ilmeinen. OECD:n tulkinta kansalaisten tarvitsemista perustaidoista ohjaa kansallisen koulutuspolitiikan retoriikkaa, mikä edelleen suuntaa koulutuksen kehittämistä ja toteuttamista. Tutkimuksemme mukaan tulkinta on kuitenkin yksipuolistava ilman paikallisten koulutuksen ammattilaisten näkemysten huomioimista.

Tutkimuksessa halusimme laajentaa taitopuheen ymmärrystä ja nostaa esiin myös paikallisia ja vaihtoehtoisia näkemyksiä. Tarkastelimme PIAAC-tutkimuksen tarjoamaa ymmärrystä perustaidoista ja niiden kehittämisen tarpeista Suomen tapauksessa. Analysoimme TAITO-ohjelman retoriikkaa, ja vertasimme niiden perustaitodiskurssia. Totesimme TAITO-ohjelman retoriikan perustuvan PIAAC-tutkimuksen määritelmiin, terminologiaan ja maakohtaisiin suosituksiin. Haastattelimme TAITO-ohjelmaan kuuluvia hanketoimijoita ja niiden kohderyhmiä. Haastatteluaineiston avulla laajensimme perustaidot käsittämään lisäksi esimerkiksi arjen hallinnan taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä tiedon hankkimisen ja tuottamisen taidot. Lisäksi haastatteluaineistossamme korostuivat sosiaaliset ja osallistumisen taidot, jotka eivät esiinny PIAAC:n asiantuntijadiskurssissa.

TAIKOJA-hankkeen tutkimus on palvellut sekä TAITO-ohjelmaan kuuluvia hankkeita että TAITO-ohjelmaa syventämällä tietoa perustaitotematiikasta ja koulutuksen mahdollisuuksista vastata taitopuutteisiin. Tutkimusten tuloksista on kerrottu aktiivisesti eri kanavissa myös laajemman yleisön saavuttamiseksi. TAIKOJAN aikana on tuotettu kymmenen julkaisua (neljä tieteellistä) ja yhdeksän konferenssi- tai seminaariesitystä. Osa artikkeleista on toteutettu yhteistyössä muissa TAITO-hankkeissa työskentelevien tutkijoiden kanssa.

Artikkeli on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa TAIKOJA-koordinaatiohankkeessa. Hankkeen toteuttajia ovat Tampereen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, OMNIA sekä Opintokeskus Sivis. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015–31.10.2018.

Lähteet

Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). Tietoteknisten taitojen puutteet maahanmuuttajien kotoutumisen haasteena. Aikuiskasvatus 4, 279–288.

Mäkinen, M., Saikkonen, L., Muhonen, M. & Sihvonen, M. (2017). Päivittämättömät digitaidot jarruttavat ikääntyvien työuraa. Työelämän Tutkimus 2, 172–180.

Saikkonen, L., Muhonen, M., Mäkinen, M., & Sihvonen, M. (2017). Kaupan alan työntekijöiden digitaidot testissä – jäävätkö rivityöntekijät digitalisoituvan työelämän jalkoihin? Teoksessa J. Viteli & A. Östman (toim.) Tuovi 15: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2017-konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Haettu 6.6.2018 osoitteesta https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/101896/tuovi_15_2017.pdf

Kirjoittaja

Maarit Mäkinen toimii tutkijana Tampereen yliopistolla Viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on tehnyt TAIKOJA (ESR) -hankkeessa aikuisten perustaitoihin liittyvää tutkimusta.

Viittausohje:
Mäkinen, M. (2018). Katsaus Taikoja-hankkeen tutkimuksiin. Teoksessa M. Vaalgamaa (toim.) TAIKOJA. HAMK Unlimited Professional 20.6.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/katsaus-taikoja-hankkeen-tutkimuksiin

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Taikoja »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  digitaidot ikääntyvät kaupan ala keski-ikäiset maahanmuuttajat perustaidot tutkimus työura

Bookmark and Share




Previous Post
TAIKOJA-koordinaatiohanke verkottaa perustaitoalan asiantuntijoita
Next Post
Towards accessible higher education and career guidance




You might also like






More Story
TAIKOJA-koordinaatiohanke verkottaa perustaitoalan asiantuntijoita
Kehittämisohjelmissa toimivat hankkeet saattavat monesti ajautua työskentelemään itsenäisesti, vaikka tarjolla olisi...