Tuotteistettu koulutuskokeilu korkeakoulun opinnollistettuna palveluna


Koulutuskokeilu on palvelu, joka tarjoaa tukea koulutuksen ja työuran ratkaisuihin. Koulutuskokeilu auttaa asiakasta tutustumaan eri aloihin silloin, kun hänellä on erityisiä vaikeuksia koulutusalan valinnassa. Kokeilun avulla voidaan varmistaa, että suunniteltu koulutus on asiakkaalle sopiva. Kokeilun aikana asiakkaalla on mahdollisuus saada käsitys koulutuksen asettamista vaatimuksista, varmistaa alan sopivuus sekä täsmentää opiskelusuunnitelmia. Koulutuskokeilu on ollut palvelumuotona laajimmin käytössä ammatillisissa oppilaitoksissa.

Koulutuskokeilun kesto on enintään kymmenen päivää. Palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka joutuvat vaihtamaan ammattia sairauden tai vamman vuoksi. Se on myös yksi ammatillisen kuntoutuksen palvelumuoto, jota hyödynnetään nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Koulutuskokeilua hyödynnetään niin ikään maahanmuuttajien kotoutumisen tukena. Sen avulla maahanmuuttajat pääsevät tutustumaan eri koulutusaloihin. Palvelu on asiakkaalle maksuton. Toisen asteen oppilaitokset ovat hinnoitelleet koulutuskokeilupalvelun. Asiakas tarvitsee kuitenkin maksusitoumuksen lähettävältä taholta, joka voi olla KELA, TE-palvelut tai vakuutusyhtiö. Se maksaa oppilaitokselle aiheutuvat kustannukset. (Kela n.d.; Hyria n.d.)

Asiakkaan näkökulmasta koulutuskokeilu etenee oppilaitoksessa seuraavan prosessin mukaisesti. Asiakas sopii itse käytännön järjestelyistä oppilaitoksen kanssa. Kokeilusta laaditaan koulutuskokeilusopimus, jossa määritellään henkilökohtaisesti kokeilun tavoite, tarkoitus, sisältö ja kesto. Kokeilun aikana asiakas tutustuu koulutuksen sisältöön ja ammatin vaatimuksiin, osallistuu opetukseen ja työsalityöskentelyyn sekä käy keskusteluja kouluttajan ja ohjaajan kanssa. Asiakkaalle nimetään ohjaaja koulutuskokeilun ajaksi. Asiakas, ohjaaja ja ammatillinen opettaja laativat käytännön tavoitteet koulutuskokeilulle. Ammatillinen opettaja laatii koulutuskokeilun ajaksi asiakkaalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Ammatillinen opettaja ja ohjaaja seuraavat ja arvioivat asiakasta koulutuskokeilun aikana. Jakson aikana käydään ohjauskeskusteluja kokeiltavasta koulutuksesta, ammatin vaatimuksista sekä kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksista. Koulutuskokeilun päätteeksi laaditaan lausunto, joka sisältää arvioinnin ja suosituksen jatkotoimenpiteistä. (Hyria n.d.)

Koulutuskokeilut korkeakouluissa

Korkeakouluissakin on kokemuksia koulutuskokeiluista, mutta palvelua ei ole toistaiseksi laajemmin vakioitu palvelutuotteeksi tai opinnollistettu palveluksi. Tällä hetkellä palvelu räätälöidään aina kullekin asiakkaalle erikseen. Tuotteistettuna palvelumuotona on mahdollista saada prosessi sisäisesti tehokkaammaksi, ja palvelun piiriin useampi asiakas. Palvelu on pääosin ilmaista tai hinta määräytyy tapauskohtaisena tarjouspyyntöön vastaamisena. Vakioidun, hinnoitellun palvelutuotteen tarve on kuitenkin ilmeinen. Korkeakoulun koulutuskokeilupalvelu voisi sisältää vakioidun ydinpalvelun, lisäpalvelun ja erityispalvelun jolloin palveluprosessin kehittäminen ja hinnoittelu mahdollistuvat ja tarjouspyyntöihin voidaan vastata tehokkaammin.

Korkeakouluissa on myös turhia keskeytyksiä, joten opinnollistetulla kokeilujaksolla saatetaan vähentää keskeyttäjien määrää, kun henkilö on jo päässyt aiemmin tutustumaan koulutuslaitokseen ja koulutukseen. Tulevaisuudenkuvana voi olla koulutuskokeilupalvelu, jossa asiakas kokeilujakson aikana suorittaa avoimen korkeakoulun opintoja.

Miten tulevaisuuden tavoitetilaan voidaan päästä? Tarkastellaan koulutuskokeilua korkeakoulussa tuotteistamisen näkökulmasta. Tuotteistaminen on palvelun ja sen hyödyn tarkentamista palvelun eri osien kuvaamisella ja vakioimisella. Palvelun tuotteistaminen ei ole sama asia kuin standardointi, vaan tuotteistamiseen liittyy aina tietynasteinen räätälöitävyys. Tuotteistamisen tavoitteena on sopivan tasapainon löytäminen vakioinnin ja asiakaskohtaisen räätälöinnin välillä. (Jaakkola ym. 2007; Sipilä 1999; Toivonen 2011; ks. myös Hassi ym. 2015.)

Ulkoinen tuotteistaminen on asiakkaalle palvelun eri osien kuvaamista ja kiteyttämistä. Siinä kerrotaan asiakkaalle keskeiset asiat palvelusta ja sen osista. Palvelukuvaus on tyypillisesti ulkoisen tuotteistamisen tuotos. Ulkoisen tuotteistamisen avulla palvelusta viestintä kohderyhmille on helpompaa ja sen avulla madalletaan palvelun hankinnan tai ostamisen kynnystä. (Tuominen, Järvi, Lehtonen, Valtanen & Martinsuo 2015.)

Sisäinen tuotteistaminen on palvelun tuotantoon liittyvä kuvaus, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa palvelun tuottamisen tapa. Palveluprosessin, toimintatapojen ja vastuiden kuvaaminen ja määrittäminen ovat sisäisen tuotteistamisen ydintä. Sisäisen tuotteistamisen myötä palvelun kustannusten tarkastelu ja palvelun hinnoittelu mahdollistuu. Sisäisen tuotteistamisen etuna on myös sisäisen toiminnan tehostaminen ja virtaviivaistaminen. Keskeistä on myös miettiä, miten palveluprosessi näyttäytyy asiakkaalle ja mitkä ovat asiakkaan prosessit. (Tuominen, Järvi, Lehtonen, Valtanen & Martinsuo 2015.)

Ensinnäkin korkeakoulun koulutuskokeilutuotteesta pitää tiedottaa ja markkinoida. Tavoitteena on kohderyhmän tavoittaminen ja tunnettavuuden lisääminen. Tähän tarvitaan välineeksi ulkoinen tuotteistaminen, jonka tuloksena syntyy palvelukuvaus.

Toiseksi on kehitettävä koulutuskokeilun palvelutuote, joka voi olla räätälöity eri kohderyhmille. Palvelun mallinnuksessa voidaan hyödyntää erilaisia kehittämisen työkaluja. Korkeakoulussa toteutettavaan koulutuskokeiluun sopii erinomaisesti visuaalinen palvelukuvaus. Siinä aluksi luodaan asiakkaita koskevan tiedon perusteella fiktiiviset henkilöhahmot, joihin kiteytyvät asiakasryhmän keskeisimmät ominaisuudet. Koulutuskokeilussa nämä fiktiiviset henkilöhahmot voivat olla maahanmuuttaja, ammatinvaihtaja sekä alaan tutustuva nuori. Tämän jälkeen rakennetaan diagrammi, jolla kuvataan palvelukonsepti. Sen avulla kerrotaan, ketkä ovat mukana palvelun tuottamisessa ja millaista vuorovaikutusta eri tahojen välillä tapahtuu. Palvelupolkukuvauksessa toteutetaan asiakkaan palvelukokemus visuaaliseen muotoon. Palvelupolussa palvelu jaetaan pisteiksi, jotka ovat asiakkaan näkökulmasta konkreettisia palvelun osia. Visuaalisen palvelukuvauksen seuraava vaihe on kuvakäsikirjoitus, joka on työkalu käyttäjäkokemuksen visiointiin. Kuvakäsikirjoitus kertoo asiakkaan tarinan koulutuskokeilun palvelupolussa alusta loppuun. Tämä soveltuu erinomaisesti kolmen asiakkaan palvelupolun tarinallistamiseen ja sitä voidaan hyödyntää myös palvelun markkinoinnissa. (Kurronen 2013.)

Lopuksi toteutetaan service blueprint, joka on yksityiskohtainen kuvaus palvelun toiminnasta. Se on sisäistä tuotteistamista. Siinä suunnitellaan palvelun tuottamiseen liittyvät yksityiskohdat ja huomioidaan palvelutapahtumaan liittyvät toimet, kanavat, systeemit ja välineet. Service blueprint jakaa palvelun tapahtumat asiakkaalle näkyviin ja taustalla tapahtuvaan tekemiseen, joka ei asiakkaalle näy. (Toivonen 2011.)

HAMKin liiketalouden opiskelijatiimi (Salminen ym. 2018) pohti koulutuskokeilun käytännön toteuttamista korkeakoulussa. Yhtenä koulutuskokeilun oppimisalustana he nostivat cSchool of Business Design -koulutusmoduuleihin integroidun kokeilun. CSchool on moduuli, jossa oppiminen pohjautuu paitsi luentoihin ja tietoiskuihin, myös oppimiseen ryhmissä yritystoimeksiantojen kautta tutkien ja kehittäen sekä tietoperustaa oppimiselle luoden. Kokeilussa jokainen cSchool-ryhmä saa yhden koulutuskokeiluasiakkaan kymmeneksi päiväksi ryhmänsä jäseneksi. Kokeilun tuloksena syntyy opinnollistettu koulutuskokeilu, jonka aikana asiakas suorittaa 3 opintopisteen laajuiset avoimen korkeakoulun opinnot. Tämä mahdollistaa vapaamuotoisemman koulutuskokeilun myös henkilöille, jotka haluavat tutustua korkeakouluun ja sen opintoihin.

Palvelun tuotteistaminen tuo monia hyötyjä. Tuotteistamisen avulla palvelusta tulee tasalaatuisempi, kun toimintatapoja yhtenäistetään eikä toteutus ole henkilösidonnaista. Palvelusta tulee toistettava, kun luodaan yhteiset toimintatavat ja palvelun eri osat vakioidaan (Jaakkola ym. 2007). Toiminta tehostuu. Palvelusta tiedottaminen paranee, asiakkaat löytävät palvelun helpommin ja sitä voidaan tarjota laajemmalle kohdejoukolle. Tuotteistaminen luo pohjan palvelun tulevalle kehittämiselle.

Artikkeli on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa TAIKOJA-koordinaatiohankkeessa. Hankkeen toteuttajia ovat Tampereen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, OMNIA sekä Opintokeskus Sivis. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015–31.10.2018.

Lähteet

Hassi, L., Paju, S., & Maila, R. (2015). Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja. Helsinki: Talentum.

HYRIA (2018). Koulutuskokeilu. Haettu 8.5.2018 osoitteesta https://www.hyria.fi/koulutukset/koulutuskokeilu

Jaakkola, E., Orava, M., & Varjonen, V. (2007). Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua – opas yrityksille. Helsinki: Tekes.

KELA (2018). Koulutuskokeilu. Haettu 8.5.2018 osoitteesta http://www.kela.fi/koulutuskokeilu

Kurronen, J. (2013). Muotoilu & Kunta: Muotoilun lähtökohdat ja mahdollisuudet osana julkisen sektorin uudistamista. Taiteen maisterin opinnäytetyö. Muotoilun laitos, Teollinen ja strateginen muotoilu. Aalto yliopisto. Haettu 9.5.2018 osoitteesta https://designresearch.aalto.fi/groups/encore/wp-content/uploads/2013/11/Sivistystoimen_tyokalupakki_palvelumuotoiluun2.pdf

Salminen, T., Talja, T., & Vassinen, J. (2018). Liiketalouden opiskelijaryhmän ideapaperi koulutuskokeilusta cSchool-moduulissa. Oppimistehtävä 30.4.2018. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Sipilä, J. (1999). Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen. Porvoo: WSOY.

Toivonen, M. (2011). Asiakaslähtöinen palvelujen tuotteistaminen. Luento marraskuu 2011, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Tuominen, T., Järvi, K., Lehtonen, M. H., Valtanen, J. & Martinsuo, M. (2015). Palvelujen tuotteistamisen käsikirja, Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 5/2015.

Kirjoittaja

Sari Hanka toimii HAMKissa liiketalouden koulutuspäällikkönä.

Viittausohje:
Hanka, S. (2018). Tuotteistettu koulutuskokeilu korkeakoulun opinnollistettuna palveluna. Teoksessa M. Vaalgamaa (toim.) TAIKOJA. HAMK Unlimited Professional 6.8.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/tuotteistettu-koulutuskokeilu-korkeakoulun-opinnollistettuna-palveluna

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Taikoja »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  koulutuskokeilu kuntoutus palvelu tuotteistaminen

Bookmark and Share




Previous Post
​Ohjaussuunnitelman laatimisen uudet tuulet​
Next Post
Portfoliolla uutta potkua ruotsin opintoihin




You might also like






More Story
​Ohjaussuunnitelman laatimisen uudet tuulet​
Ammatillisen oppilaitoksen ohjaussuunnitelma kertoo, minkälaista ohjausta opiskelija saa yksilöllisen opintopolkunsa eri vaiheissa....