Esineiden internet tukee Suomen talouskasvua


Suomen talous ei ole viime vuosina juurikaan kasvanut, vaikkakin viime aikoina on saatu merkkejä talouden piristymisestä. Tulevan kasvun varmistamiseksi on tärkeää tunnistaa kasvua tukevia trendejä. Sipilän hallitus on nimennyt teollisen internetin yhdeksi kärkihankkeekseen digitalisaation lisäksi. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Etlan tutkijat ovat arvioineet teollisen internetin tuovan Suomeen 48 000 työpaikkaan vuoteen 2023 mennessä (Ailisto ym. 2015).

Esineiden internet muuttaa talouden rakenteita ja tapaa tehdä töitä. Internetiin kytkettyjen laitteiden määrä ylittää jo ihmiskunnan koon (Meulen 2015). Murros voi olla jopa suurempi kuin teollinen vallankumous aikoinaan. Missä kaikkialla esineiden internet sitten tulevaisuudessa näkyy? Kuluttajille suunnatuista sovelluksista ja innovaatioista puhutaan mediassa paljon, ja vain mielikuvitus on rajana sille, miten esineitä tulevaisuudessa kytketään verkkoon. Matkapuhelin tulee toimimaan yhä useamman laitteen ohjauspaneelina siten, ettei se vaadi käyttäjänsä huomiota, vaan puhelin ja eri sovellukset ovat käynnissä jatkuvasti ja vaihtavat tietoja muiden lähellä olevien laitteiden kanssa. (Vesa 2016.)

Suuret markkinat odottavat ottajaansa

Kuluttajiin kohdistuvaa esineiden internetiä merkittävästi suurempi taloudellinen hyöty piilee laajoissa käyttömahdollisuuksissa. Esineiden internetiä voidaan hyödyntää käytännössä kaikessa, missä toimitaan vakioitujen prosessien pohjalta. (Parviala 2016.) Tästä esimerkkinä mainittakoon energiateollisuus, jossa sähkön kulku voidaan vikatilanteissa varmistaa reitittämällä sähkö uudelleen (Lagus 2015).

Yrityksen sisäisten prosessien tehostamisen lisäksi on tarpeen keskittyä mahdollisuuksiin luoda lisää aitoa asiakasarvoa. Verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut tuottavat ajantasaisesti tietoa asiakkaalle. Yksi konkreettinen esimerkki on Wärtsilä Oyj, joka julkisti tammikuussa 2017 historiansa suurimman eli noin 900 miljoonan euron arvoisen tilauksen, jonka keskiössä on 79 risteilyaluksen laivamoottoreiden ylläpitoon ja käytön seurantaan liittyvät palvelut. Laivamoottorien huollot perustuvat moottoreista saatavaan digitaaliseen tietovirtaan, joka siirretään internetin yli maailman meriltä Wärtsilän Vaasassa sijaitsevaan etävalvontakeskukseen. Asiakasarvo realisoituu, kun laivamoottorien huollot pystytään optimoimaan ja siten saavuttamaan säästöjä esimerkiksi laivojen polttoainekustannuksissa.

Painopiste on siis siirtymässä kertaluonteisesta tuotteiden ja palveluiden toimittamisesta pidempiaikaiseen asiakasarvon tuottamiseen. Toimintaan liittyvien nykyisten prosessien tehostaminen ja liiketoimintaan kohdennetun pääoman tehokas käyttö ovat keskeinen tavoite esineiden internetin soveltamiselle yrityksissä. Teolliseen internetiin liittyvä merkittävä globaali markkina kasvaa nopeasti. On toki toivottavaa, että suomalaiset yritykset saavat siitä merkittävän osansa ja siten kykenevät turvaamaan liiketoimintansa kasvumahdollisuuksia ja kannattavuutta. Tämä kehitys tukisi myös Suomen kansantalouden kasvua.

Lähteet

Ailisto, H., Mäntylä, M., Seppälä, T., Collin, J., Halén, M., Juhanko, J., Jurvansuu, M., Koivisto, R., Kortelainen, H., Simons, M. Tuominen, A., & Uusitalo, T (2015). Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 4. Haettu 7.3.2017 osoitteesta http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/1094245/raportti_2015_4.pdf/37ff23ef-4970-49ea-914c-9d15ad3e698d

Lagus, A. (2015). Esineiden internet on jo totta teollisuudessa. Tietosuoja 1. Haettu 7.3.2017 osoitteesta https://www.tietosuoja-lehti.fi/index.php?mid=2&pid=32&aid=3431

Meulen, R. (2015). Gartner Says 6.4 Billion Connected “Things” Will Be in Use in 2016, Up 30 Percent From 2015. Haettu osoitteesta 7.3.2017 http://www.gartner.com/newsroom/id/3165317

Parviala, A. (2016). Esineiden internet -guru: Tämä muuttaa kaikki ammatit ja hävittää osan – Suomella on paljon voitettavaa. Haettu 7.3.2017 osoitteesta http://yle.fi/uutiset/3-8823006

Vesa, L. (2016). Esineiden internet pistää ohjelmoinnin uusiksi. TEK-verkkolehti 30.9.2016. Haettu 27.3.2017 osoitteesta https://lehti.tek.fi/tekniikka/esineiden-internet-pistaa-ohjelmoinnin-uusiksi

Wärtsilä Corporation (2017). Wärtsilä and Carnival Corporation announce strategic performance-based partnership. Haettu 15.5.2017 osoitteesta Wärtsilä and Carnival Corporation announce strategic performance-based partnership

Kirjoittajat

Annina Haronoja, Minna-Liisa Mäkilä, Elisa Ruuhonen, Mari Siivonen, Sanna Tuominen opiskelevat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa Liiketoiminnan kehittäminen -koulutusohjelmassa.

Mikko Mäntyneva toimii yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Liiketoiminnan kehittäminen ja Business Management and Entrepreneurship -koulutuksissa. Lisäksi hän toimii tutkimuspäällikkönä Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä.

Viittausohje:
Haronoja, A., Mäkilä, M.-L., Mäntyneva, M., Ruuhonen, E., Siivonen, M. & Tuominen, S. (2017). Esineiden internet tukee Suomen talouskasvua. HAMK Unlimited Professional 11.10.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/esineiden-internet-tukee-kasvua/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  asiakasarvo digitalisaatio esineiden internet talouskasvu teollinen internet vakioidut prosessit




Previous Post
Kaiken internet (IoE) synnyttää uusia älykkäitä palveluita
Next Post
Suunnanottoja uraohjauksen kentillä ‒ uraohjauksen ajankohtaisteemat




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Kaiken internet (IoE) synnyttää uusia älykkäitä palveluita
Esineiden internet (IoT) on jatkuvasti laajeneva kokonaisuus, jossa esimerkiksi laitteiden lähettämät sensorit keräävät...