Beaconit osana paikkatietoisia palveluita


Beaconista puhuttaessa tarkoitetaan pientä elektronista laitetta, joka kommunikoi langattomasti lähettyvillään olevien älylaitteiden kanssa luoden interaktiivisuutta älylaitteen ja ympäristön välillä. Koska beaconilla ei ole vakiintunutta suomennosta, artikkelissa käytetään yleisesti termiä beacon. Tämän artikkelin tarkoitus on tarjota käyttäjälle ymmärrys beaconeista ja kertoa niiden ympärillä jo pidempään tapahtuneesta tutkimustoiminnasta ja sen tuloksista Älykkäät palvelut -tutkimusyksikön sisällä.

Johdanto ja perusta

Digitalisaatio on tuonut mukanaan lukuisia uusia teknologisia innovaatioita, jotka ovat merkittävästi muuttaneet elämäämme ja tottumuksiamme saada palvelua. Moni meistä on tottunut saamaan suurimman osan tarvitsemastaan palvelusta jonkin kannettavan älylaitteen kautta, ja tämä malli on etenevässä määrin yleistymässä. Älylaitteiden lukuisat sisäänrakennetut ominaisuudet, yhteys internetiin ja yleinen saavutettavuus ovat mahdollistaneet uudenlaiset palvelut, jotka eivät enää vaadi käyttäjältä itseltään aktiivisuutta toimiakseen, vaan ne voivat seurata käyttäjän toimia taustalla ja aktivoitua vaikkapa lokaatiotiedon perusteella.

Paikkatietoisella palvelulla tarkoitetaan palvelua, joka ottaa huomioon laitteen maantieteellisen sijainnin käyttäen jotain teknologista ratkaisua, ja tarjoaa tämän avulla käyttäjälle erilaisia palveluita (Geoawesomeness 2011). Pitkään paikkatietoisten palveluiden mahdollistaminen toimi vain ulkosalla. Rakennusten sisällä käyttäjien paikantaminen oli epäluotettavaa johtuen siitä, että rakennuksen rakenteet vaimentavat mikro- ja radioaaltoja, joiden varaan GPS- ja matkapuhelinverkot rakentuvat. GPS-, matkapuhelinverkko- ja viimeisimpänä WiFi-signaaleita hyödyntämällä ja niiden mittaustuloksia yhdistelemällä on mahdollista saavuttaa jonkinlainen tarkkuus sisätiloissa, mutta se ei usein ole tarpeeksi riittävä käyttötarkoitukseen nähden (Digi-key Electronics 2014). Markkinoille on nyttemmin ilmestynyt erilaisia lähetinratkaisuja, joiden avulla on mahdollista tarkentaa paikannustuloksia nostamatta kohtuuttomasti ratkaisujen toteutus- ja ylläpitokustannuksia. Yksi tällainen teknologia on beacon.

Alun perin beacon on Applen kehittämä, lisensoima ja julkaisema protokolla vuodelta 2013. Google toi oman kilpailevan vastineensa Applen beaconeiden rinnalle vuonna 2015. Applen puolella käytetään termiä iBeacon ja Googlen puolella vastaavasti Eddystone. Kumpikin on pohjimmiltaan sama asia eri nimellä. Siksipä nykyään on tullut luontevaksi puhua yleisesti vain beaconeista. On myös olemassa muita avoimeen lähdekoodiin perustuvia beacon-protokollia, mutta niitä ei käydä läpi tässä artikkelissa sen paremmin, sillä niitä käytetään vielä toistaiseksi verrattain vähän yleisesti. Yhteistä Applella ja Googlella on, että kumpikaan ei itse valmista beacon-laitteita, vaan yritykset ovat päättäneet lisensoida beacon-protokollansa muiden hyödynnettäväksi.

Fyysisesti beacon on noin tulitukkuaskin kokoinen laite, joka voidaan kiinnittää mihin tahansa pintaan ympäristössä. Beacon toimii paristoilla noin 1,5–5 vuoden verran (mallista ja asetuksista riippuen) tarkoituksenaan lähettää kellon ympäri läheiseen ympäristöön signaalia, jonka lähes mikä tahansa älylaite nykyaikana pystyy ottamaan vastaan. Vastaanotettu signaali toimii ulkoisena ärsykkeenä älylaitteille, jotka pystyvät tämän avulla suorittamaan erilaisia toimintoja automatisoidusti, kunhan älylaitteessa on beaconeita hyödyntävä sovellus asennettuna. Näitä toimintoja voivat olla esimerkiksi ilmoitusten antaminen, videon, kuvan ja tekstin esitys, ääniohjeet – käytännössä kaikkea mitä muutenkin älylaitteella voidaan esittää. Beaconeiden avulla saadaan luotua uudenlaisia paikkatietoisia palveluita ja interaktiivisuutta älylaitteen ja ympäristön välillä. Itse käyttäjän tarvitsee vain tulla fyysisesti beaconin läheisyyteen älylaite mukanaan ja hän alkaa saada automaattisesti tietoa älylaitteensa kautta. Kuvassa 1 on nähtävissä muutamia esimerkkejä eri beaconeista ja niiden valmistajista.

Kuva 1. Erilaisten beaconvalmistajien valmistamia beaconeita (Pandasuite blog n.d.).

Jokaisen laitevalmistajan beacon toimii pohjimmiltaan samalla tavalla yhteisistä standardeista johtuen, ja lähes kaikkien beaconit tukevat sekä Applen että Googlen beacon-protokollia. Näitä laitevalmistajia löytyy nykyään lukuisia ja jokaisen valmistajan beacon eroaa yleensä jollain tavalla massasta (jokin voi kestää ulkotilaa, toinen sisältää isomman pariston jne.). On oleellista tehdä valinta laitevalmistajasta omien kriteereidensä pohjalta ja varmistaa beaconeiden soveltuvuus tarkoitettuun käyttöympäristöön. Loppukäyttäjän kannalta ei ole merkityksellistä, kenen beaconia tai mitä protokollaa beacon käyttää, vaan käyttökokemusten tulee olla yhtä saumattomat jokaisen beaconin ja protokollan kohdalla. Keskimäärin beaconit maksavat noin 22 euroa kappaleelta.

Alun perin beaconit on tarkoitettu sisätilakäyttöön, sillä ulkosalla paikkatietoisten palveluiden luomisessa on jo pidemmän aikaa hyödynnetty muita paikannusratkaisuja, eikä beaconeiden sijoittamista ulkosalle ajateltu ensimmäisissä versioissa. Etenkin Suomen vaihtelevat sääolosuhteet ja rajut lämpötilamuutokset tuovat omat haasteensa varmistaa, että tekniikka toimii luotettavasti vuodenajasta riippumatta. Nykyään monet beacon-valmistajat ovat tuottaneet ulkokäyttöön tarkoitettuja beaconeita, jotka ovat rakenteeltaan vesi- ja pölytiiviitä, mutta niiden käyttämän paristoteknologian (li-ion) luotettavuus kylmässä säässä on ollut kyseenalainen. Kylmässä paristojen sisäinen vastus kasvaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti paristojen kapasiteettiin ja kykyyn toimia pitkiä aikoja kylmissä olosuhteissa. (Battery University n.d.)

Beaconien tekniikkaa ja huomioita

Beaconit kommunikoivat älylaitteiden kanssa käyttäen Bluetooth Low Energy -likiverkkotekniikkaa (tästä edespäin nimellä BLE). BLE-tekniikan ansiosta beaconit pystyvät lähettämään dataa 0,5 metristä aina 70 metrin päähän pienen pariston varassa jopa useamman vuoden ajan. Monet esteet, pintamateriaalit ja esineet beaconien ja älylaitteiden välillä absorboivat eri määrissä beaconien lähettämää signaalia ja heikentävät kuuluvuutta. Vain täysin avoimessa ja esteettömässä ympäristössä voidaan mahdollisesti saavuttaa valmistajien esittämät maksimikantamat.

Beaconien kanssa voidaan hyödyntää myös kolmiopaikannusta, jossa alueella otetaan vähintään kolmen päällekkäin kuuluvan beaconin otanta ja käytetään mittaustuloksia älylaitteen sijainnin laskemiseen. Mitattavaa RSSI-arvoa (Received signal strength indication) voidaan käyttää laskemaan suurpiirteiset etäisyydet beaconeihin metreissä, mutta kuten aikaisemmassa kappaleessa todettiin, ympäristöseikat voivat merkittävästi vääristää tuloksia. Myös alueella toimivat muut langattomat WiFi-tukiasemat aiheuttavat vääristymiä tuloksissa, koska ne toimivat samalla taajuusalueella (2,4 GHz:n taajuusalue) beaconeiden kanssa (Hyunwook, Jaewon & Sunghyun 2016). Paikannuksen tarkkuutta voidaan parantaa kasvattamalla otannan määrää, mutta mahdollisilta heitoilta mittauksissa on lähes mahdoton välttyä.

Beaconeita hyödyntävät sovellukset voivat toimia automaattisesti laitteen taustalla, jolloin käyttäjän ei tarvitse pitää älylaitetta koko ajan kädessään. Tämä mahdollistaa myös automaattisen datan keruun taustalla. Jokaisesta beaconin osumasta voidaan kerätä dataa ja lähettää sitä eteenpäin riippuen siitä, mitä osuman yhteydessä halutaan kerätä. Kerätyn datan avulla on mahdollista osoittaa esim. mikä beacon on saanut päivän aikana eniten osumia, minkälaista väkeä beaconin luona käy, mihin aikaan jne. Näitä tuloksia voidaan taas hyödyntää palveluiden kehittämisessä, kun mahdolliset haasteet voidaan selkeästi tunnistaa. Datan keruussa pitää kuitenkin toimia läpinäkyvästi käyttäjän suuntaan ja ilmoittaa selkeästi, mitä eri asioita hänestä mahdollisesti kerätään. Datan keruussa tulee myös huomioida EU:n uusi GDPR-nimellä (General Data Protection Regulation) kulkeva tietosuoja-asetus, joka luokittelee maantieteellisen sijaintitiedon henkilötiedoksi ja täten asettaa datan käsittelylle ja säilyttämiselle tiukat säännöt henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi (Digimoguli n.d.).
Nykyään useat beaconit on varustettu erilaisilla sensoreilla, kuten lämpö-, valo-, kiihtyvyys-, kaltevuus- ja ilmanpaine -sensorit. Tietyistä malleista löytyvät myös GPIO–portit (General Purpose I/O -portit), jotka mahdollistavat beaconin yhdistämisen moniin muihin laitteisiin tai omien sensorien lisäämisen beaconeihin. On kuitenkin virheellistä kutsua beaconeita IoT-laitteiksi, sillä niistä ei löydy suoraa tukea muodostaa yhteys internetiin, vaan ne tarvitsevat jonkin toisen laitteen välittääkseen tietonsa eteenpäin.

Toteutetut sovelluskohteet

Beaconeiden erilaisia käyttökohteita ovat kokeilleet sekä henkilökunta että opiskelijat HAMKin Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä. Tutkimusprojektit ovat syntyneet kerätyn tietoaineiston pohjalta nousseiden kysymysten tai tiedossa olevien mahdollisuuksien synnyttämien ideoiden perusteella. Alla on esiteltynä erilaiset HAMKissa toteutuneet projektit, joiden ratkaisuissa on hyödynnetty beaconeita, sekä lopuksi erikseen projektien yhteydessä kerättyjä havaintoja beaconeiden toiminnasta.

1. Heatmap-projekti

Syksyllä 2015 tutkimusyksikössä työskennellyt tietojenkäsittelyn opiskelija valikoitui projektiin, joka keskittyi datan keruuseen beaconeiden avulla ja visualisointiin. Projektin varsinainen aihe syntyi ensimmäisten käytyjen keskusteluiden aikana, jolloin idea mahdollisuudesta tarkastella huoneittain kävijämääriä beaconeiden avulla syntyi. Kehittyi ajatus lämpökartasta (Heatmap), jolla voisi seurata käyttäjämassan liikkumista rakennuksessa ja selvittää, mitkä paikat vetävät eniten väkeä ja mitkä vähiten.

Lämpökartalla tarkoitetaan eri värien esittämistä karttapohjalla, josta väriasteikon perusteella voidaan tulkita, kuinka aktiivista tietyssä sijainnissa on verrattuna johonkin toiseen. Lämpökartan toteutuksessa hyödynnettiin beaconeiden kykyä havaita, milloin käyttäjä tulee beaconin läheisyyteen ja milloin hän on siitä lähtenyt. Täten voitiin tunnistaa, milloin käyttäjä on kulkenut alueella ja milloin palannut sinne uudestaan poistuttuaan alueelta. Kerätyn tiedon välitystä ja käsittelyä varten silloinen vaihto-opiskelijamme teki Web APIn, joka otti vastaan sovelluksen lähettämät tiedot ja välitti ne eteenpäin visualisoitavaksi.

Datan visualisoinnissa päätettiin käyttää Microsoftin Power Bi -alustaa. Power Bi on tarkoitettu monenlaisten lukuarvojen erimalliseen visualisointiin, ja omien visualisointien luonti tai muiden tekemien lisäosien hyödyntäminen on myös palvelussa mahdollista. Koska palvelussa ei ollut silloin suoraa tukea kehittää karttapohjaisia visualisointeja, harjoittelijamme löysi tarkoitukseemme sopivan Synoptic Panel -lisäosan Power Bi:lle. Kyseisen lisäosan toi ominaisuuden Power Bi:hin tukea karttapohjaista visualisointia ja erilaisia merkitsemistapoja datan esitykselle. Alla kuvassa 2 on nähtävissä projektin yhteydessä opiskelijan toteuttama lämpökarttapalvelu HAMK Visamäen D-rakennuksen toisesta kerroksesta.

Kuva 2. Opiskelijan toteuttama lämpökartta Power BI-alustalla.

Lämpökartan toimintaa varten asetettiin beaconeita eri puolille D-rakennuksen toista kerrosta. Kehitetyn sovelluksen avulla pystyttiin keräämään käyttäjädataa lähes reaaliajassa. Kerätyn datan perusteella voitiin osoittaa, montako kertaa esimerkiksi kahvihuoneessa oli käyty minäkin ajankohtana, ja erilaisilla väreillä pystyttiin indikoimaan karttakuvassa, kuinka paljon liikennettä missäkin tilassa on havaittu. Projektin lämpökarttaidean todettiin käytännössä olevan hyvinkin toimiva ja sovelluskelpoinen muihin kohteisiin, joissa halutaan tarkkailla käyttäjävirtaa, kuten esim. museot tai kauppakeskukset. Toiminnallisuus on tosin laadittava jonkin käyttökelpoisen sovelluksen taakse, jota voisi hyödyntää kohteessa.

2. Gateway-projekti

Vaikkakin beaconit itsessään sisältävät nykyään paljon erilaista tekniikkaa, kuten ympäristöä mittaavia sensoreita ja muita hyödyllisiä ominaisuuksia, puuttuu niistä edelleen ominaisuus olla suoraan yhteydessä internetiin. Valmistajat ovat perustelleet ominaisuuden puutetta pienemmän virrankulutuksen edulla. Tästä puutteesta johtuen beaconeiden ylläpito on hankalaa, sillä ylläpitäjien pitää joko fyysisesti mennä paikan päälle tai luottaa siihen, että palvelua käyttävät henkilöt käyvät säännöllisin väliajoin jokaisen beaconin luona, koska beaconeita hyödyntävä sovellus voidaan asettaa keräämään beaconin tiedot ja lähettää paristojen varaustason tiedon eteenpäin pilveen. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kovinkaan mielekäs etenkin, jos beaconeita on asennettuna ympäristöön satoja. Tällöin beaconeiden ylläpito voi muuttua hyvinkin työlääksi ja aikaa vieväksi prosessiksi.

Muutama valmistaja on toteuttanut itse niin kutsutun yhdyskäytävän eli gatewayn, joka on jatkuvasti yhteydessä muihin alueella oleviin beaconeihin ja internetiin langattomasti. Yhdyskäytävä monitoroi lähialueen beaconeita välittäen niiden tilanteen ja paristojen varaustiedon säännöllisin väliajoin pilveen, josta beaconeiden tilannetta ja kuntoa voidaan seurata valmistajan tuottaman hallintapalvelun kautta. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut eri valmistajien beaconeiden yhteensopimattomuus toisten valmistajien yhdyskäytävien kanssa, mikä on tehnyt eri valmistajien beaconeiden käyttämisestä yhdessä sijainnissa hankalaa. Joillain beacon-valmistajilla taas ei ole lainkaan omaa yhdyskäytäväratkaisua tuotekatalogissaan. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Riku Lehtinen toteutti opinnäytetyönään vuonna 2017 yleisgatewayn, joka pystyy kommunikoimaan kaikkien lähialueella olevien beaconeiden kanssa valmistajasta riippumatta.

Projektissa valittiin Raspberry Pi 3 -minitietokone varsinaiseksi yhdyskäytävälaitteeksi sisäänrakennettujen Bluetooth- ja WiFi-ominaisuuksiensa ansiota. Laitteeseen toteutettiin JavaScript -ohjelmointikieltä ja Node.js -ajoympäristöä käyttämällä komentosarja, joka säännöllisin väliajoin kyselee lähialueelta löytyvien beaconeiden tiedot ja lähettää tiedot suoraan tutkimusyksikön Azure IoT Hub -pilvipalveluun. IoT Hub on luotu ottamaan vastaan IoT-laitteiden lähettämiä viestejä mutta myös lähettämään viestejä itse laitteiden suuntaan. Tämä tarkoittaa käytännössä, että palvelu pystyy keräämään tietoja laitteista ja niiden tilasta reaaliajassa, mutta myös tarvittaessa laitteiden asetuksia voitaisiin säätää palvelusta käsin. Kuvassa 3 on nähtävissä esimerkki vastaanotetusta beacon-datasta.

Kuva 3. Ruutukaappaus IoT Hub vastaanottamassa beacon dataa yleisgatewaylta (Lehtinen 2017).

Projektissa toteutettu yleisgateway helpottaa kaikenlaisten beaconeiden ylläpitoa, eikä aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Kustannukset yhdelle yleisgatewaylle olivat noin 65 euroa (sis. laite, virtalähde ja kotelo), kun taas esimerkiksi Kontakt.ion oma gateway maksaa 89 euroa. Ainoa rajoite yleisgatewayn sijoituksessa on vaatimus sijoittaa laite pistorasian läheisyyteen, koska laite ei itsessään sisällä akkua. Yleisgatewayhin olisi kuitenkin tarpeen vaatiessa mahdollista asentaa erillinen akku täysin langatonta toimintaa varten ja projektissa on potentiaalia jatkokehitykselle (Lehtinen 2017). Jatkokehitetyllä gatewayllä voisi olla mahdollista kerätä telemetriikkaa alueen beaconeista, joissa on sisäänrakennettuja sensoreita.

3. Calmfulness-sovellus

HAMKin hallinnoimassa DigiSport2 -hankkeessa, joka on opetushallituksen tukema ja kuuluu liikkuvan koulun ohjelmaan, yritetään edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja aktivoida heidän arkeaan. Hankkeessa käytetään Hämeenlinnan olemassa olevia reittejä hyödyksi ja digitalisoidaan niitä erilaisia moderneja teknologioita hyödyntämällä.

Hankkeessa haettiin tapoja tarjota käyttäjille automaattisesti reiteillä liikkuessa erilaisia mindfulness-harjoituksia, jotka ovat psykologin laatimia ja toimivat hyvinvointia edistävinä harjoitteina. Mobiililaitteet valittiin lähestymistavaksi tarjota harjoitteet korkeakouluopiskelijoille, ja hyödynnettäväksi teknologiaksi valikoituivat beaconit, jotka toimivat harjoitteiden automaattisina laukaisimina reiteillä. Tietojenkäsittelyn linjalta kaksi opiskelijaa otti vastuulleen sovelluksen toteuttamisen, ja he myös toteuttivat testiradan Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen läheisyydestä löytyvälle puistoalueelle.

Sovelluksessa käyttäjälle esitetään kartta ja kartalla käyttäjän sijainti sekä mahdollinen valittu kävelyreitti. Käyttäjän kulkiessa reitillä älypuhelin taskussa hän saa beaconin läheisyyteen tullessaan ilmoituksen mahdollisesta harjoitteesta ja ohjeet harjoitteen suorittamiseksi. Harjoitteita on useampia erilaisia, ja ne on rakennettu suoritettavaksi myös useammin kuin kerran. Kuvassa 4 on nähtävissä malli yhdestä sovelluksen monista mindfulness-harjoitteista. Sovellus on vapaasti ladattavissa Android-pohjaisiin älylaitteisiin ilmaiseksi. ja sovelluksen vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden aktiivisuuteen mitataan myöhemmin.

Kuva 4. Kuva sovelluksen yhdestä mindfulness-harjoitteesta.

Beaconeiden ulkotestit

Tutkimusyksikössä on tutkittu beaconeiden soveltuvuutta ulkokäyttöön projektien yhteydessä. Vuoden 2015 lopulla asetettiin kahden eri beaconvalmistajan beaconeita (Kontakt.io:n ja Estimoten) ulkotesteihin. Sekä beaconeiden kuuluvuus että lähetysintervalli säädettiin toimimaan keskivertoasetuksilla. Toinen asennetuista beaconeista on edelleen kyseisessä pylväässä kiinni toimintakuntoisena. Kontakt.ion ulkokäyttöön tarkoitettu beacon ei selvinnyt ensimmäisestä talvesta, vaan sen paristo purkautui tyhjäksi vajaassa kahdessa kuukaudessa samoihin aikoihin, kun ulkolämpötilaksi mitattiin noin 24 asteen pakkaslukemat. Estimoten beacon selvisi kohtuullisen hyvin talvesta, vaikkakin ensimmäinen talvi verotti noin 28 prosenttia pariston varaustehosta. Estimoten silikonikuori osoittautui hyväksi suojaksi sen sisältämälle elektroniikalle ja li-ion -pariston kasvava sisävastus kylmässä synnyttää kuoren sisälle lämpöä, joka pitää beaconin hengissä talven yli. Hyvän säänkestävyyden hinta on kuitenkin umpinainen kuori, jolloin paristo ei ole käyttäjän itsensä vaihdettavissa, vaan beacon pitää lähettää takaisin valmistajalle ja ostaa uusi tilalle – puoleen hintaan alkuperäisestä.

Tulokset ja loppusanat

Kokeilut ovat osoittaneet, että jotkin beaconit soveltuvat ulkokäyttöön, mutta varsinkin Suomen olosuhteissa on varauduttava siihen, että talvet lyhentävät merkittävästi beaconeiden käyttöikää, mikäli beaconeita aiotaan käyttää ympäri vuoden ulkosalla. Vaikka valmistaja saattaa luvata beaconin toimivan myös ympärivuotisessa ulkokäytössä, on parempi testata beaconin todellinen soveltuvuus oikeissa testeissä. On kuitenkin varteenotettavaa harkita ulkosalla pelkän GPS-paikannuksen hyödyntämistä palvelun luomisessa, sillä sen käytöstä ei tule erillisiä ylläpito- tai asennuskuluja.

Kun pystytään ajallisesti ja määrällisesti esittämään käyttäjävirtaa tietyissä sijainneissa eri ajankohtina, voidaan konkreettisesti esittää mahdollisia ongelmakohtia ja myös puuttua niihin. Datan keruun ei pidä olla sovelluksessa pääominaisuus vaan mahdollisuus, joka voidaan asettaa taustalle toimimaan ja joka hyödyttää palvelun ylläpitäjiä. Käyttäjille sovelluksen on tarjottava muita hyötyjä, jotta käyttäjädataa saataisiin ylipäätään kerättyä. Pelkkä datan keruu ei ole suora ratkaisu mahdollisiin ongelmiin, vaan ensimmäinen askel niiden tunnistamiseen. Kerättävän datan suhteen pitää myöskin toimia läpinäkyvästi ja kertoa avoimesti käyttäjille, mitä dataa heistä kerätään, ja huomioida myös EU:n uusi tietosuoja-asetus.

Myös potentiaali hyödyntää beaconeiden sensoreita erilaisissa valvontatoimenpiteissä todettiin mahdolliseksi yhdyskäytäväprojektin yhteydessä. Tällaisissa ratkaisuissa ympäristöön asennettaisiin beaconeita ja niiden lähelle yhdyskäytävä, joka kerää ja lähettää tiedot pilveen käsiteltäväksi, vaikkapa juuri Power Bi -palveluun valvontaa varten, josta lähtisi hälytyksiä eteenpäin, kun tietyt raja-arvot ylitetään tai alitetaan. Beaconeiden edullinen hinta ei myöskään asettaisi suurta kynnystä toteutuksille. Ei olisi utopistista ajatella, että beaconeita nähtäisiin mahdollisesti hyödynnettävän talotekniikassa tulevaisuudessa mittaamassa huoneiden lämpötilaa ja ilmanlaatua.

Beaconeiden monipuolisuus on osoittanut merkkejä hyvästä hyödynnettävyydestä ja taipumisesta erilaisiin käyttötarkoituksiin eri tilanteissa. Itse laitteina beaconit ovat verrattain yksinkertaisia ja edullisia kustannuksiltaan, mutta niiden rooli paikkatietoon pohjautuvien palveluiden luonnissa on merkittävä ja niiden tarjoama uutuusarvo voi yksinään olla syy saada käyttäjät kiinnostumaan palvelun käyttöönottamisesta. Kun on olemassa toimiva teknologia, jolla voidaan tunnistaa käyttäjä riittävän tarkasti tiettyyn sijaintiin, ovat mahdollisuudet erilaisille sovelluskohteille avoinna.

Lähteet

Battery University (n.d.). BU-502: Discharging at High and Low Temperatures. Haettu 21.2.2018 osoitteesta http://batteryuniversity.com/learn/article/discharging_at_high_and_low_temperatures

Digi-Key Electronics (2014). The Challenges of Indoor Positioning. Haettu 22.2.2018 osoitteesta https://www.digikey.com/en/articles/techzone/2014/nov/the-challenges-of-indoor-positioning

Digimoguli (n.d.). EU:n uusi tietosuoja-asetus (GDPR) – mitä asioita tulee ottaa huomioon? Haettu 25.2.2018 osoitteesta https://www.digimoguli.fi/blogi/eu-uusi-tietosuoja-asetus-gdpr-mita-asioita-tulee-ottaa-huomioon

Geoawesomeness (n.d.). Location-Based Services. Haettu 22.2.2018 osoitteesta http://geoawesomeness.com/knowledge-base/location-based-services/

Google github (n.d.). Physical Web. Haettu 17.8.2017 osoitteesta https://google.github.io/physical-web/

Hyunwook, P., Jaewon, N. & Sunghyun, C. (2016). Three-dimensional positioning system using Bluetooth low-energy beacons. International Journal of Distributed Sensor Networks 2016, 12(10). Haettu 13.9.2017 osoitteesta http://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1550147716671720

Kotsalo, M. (2015). iBeacon-perustaiset maamerkit sisätilapaikannuksessa. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 31.8.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015081313974

Lehtinen, R. (2017). IoT-laitteen data yhdyskäytävän kautta pilvipalveluun. Haettu 28.8.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086939

Pandasuite blog (n.d.). What are beacons? Haettu 27.7.2017 osoitteesta https://blog.pandasuite.com/articles/what-are-beacons

Pocket-lint (2013). Apple’s iBeacons explained: What it is and why it matters. Haettu 25.2.2018 https://www.pocket-lint.com/phones/news/apple/123730-apple-s-ibeacons-explained-what-it-is-and-why-it-matters

Technopedia (n.d.). Location Based Services (LBS). Haettu 22.2.2018 osoitteesta https://www.techopedia.com/definition/12888/location-based-services-lbs

Kirjoittaja

Mikko Kotsalo toimi Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä teknologia-assistenttina sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen  opetusassistenttina. Työnkuvaan kuului erilaisten teknologisten ratkaisujen kartoitus ja soveltaminen sekä opiskelijoiden ohjaus. Kotsalo on valmistunut HAMK Riihimäen yksiköstä tietotekniikan insinööriksi vuonna 2015 ja siirtyi valmistuttuaan töihin tutkimusyksikköön, jossa työskenteli vuoden 2017 loppuun asti.

Viittausohje

Kotsalo, M. (2018). Beaconit osana paikkatietoisia palveluita. HAMK Unlimited Journal 21.5.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/teknologia-ja-liikenne/beaconit-osana-paikkatietoisia-palveluita/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Älykkäät palvelut »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  beacon digitalisaatio IoT

Bookmark and Share




Previous Post
Comparisons of vocational teacher education in Finland and China
Next Post
Sairaanhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutuksen kehittämisessä




You might also like






More Story
Comparisons of vocational teacher education in Finland and China
In this article, we compare vocational teacher education in Finland and China. Here, vocational teacher education refers...