Esineiden internet tukee Suomen talouskasvua

Suomen talous ei ole viime vuosina juurikaan kasvanut, vaikkakin viime aikoina on saatu merkkejä talouden piristymisestä. Tulevan kasvun varmistamiseksi on tärkeää tunnistaa kasvua tukevia trendejä. Sipilän hallitus on nimennyt teollisen internetin yhdeksi kärkihankkeekseen digitalisaation lisäksi. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Etlan tutkijat ovat arvioineet teollisen internetin tuovan Suomeen 48 000 työpaikkaan vuoteen 2023 mennessä (Ailisto ym. 2015).

Esineiden internet muuttaa talouden rakenteita ja tapaa tehdä töitä. Internetiin kytkettyjen laitteiden määrä ylittää jo ihmiskunnan koon (Meulen 2015). Murros voi olla jopa suurempi kuin teollinen vallankumous aikoinaan. Missä kaikkialla esineiden internet sitten tulevaisuudessa näkyy? Kuluttajille suunnatuista sovelluksista ja innovaatioista puhutaan mediassa paljon, ja vain mielikuvitus on rajana sille, miten esineitä tulevaisuudessa kytketään verkkoon. Matkapuhelin tulee toimimaan yhä useamman laitteen ohjauspaneelina siten, ettei se vaadi käyttäjänsä huomiota, vaan puhelin ja eri sovellukset ovat käynnissä jatkuvasti ja vaihtavat tietoja muiden lähellä olevien laitteiden kanssa. (Vesa 2016.)

Suuret markkinat odottavat ottajaansa

Kuluttajiin kohdistuvaa esineiden internetiä merkittävästi suurempi taloudellinen hyöty piilee laajoissa käyttömahdollisuuksissa. Esineiden internetiä voidaan hyödyntää käytännössä kaikessa, missä toimitaan vakioitujen prosessien pohjalta. (Parviala 2016.) Tästä esimerkkinä mainittakoon energiateollisuus, jossa sähkön kulku voidaan vikatilanteissa varmistaa reitittämällä sähkö uudelleen (Lagus 2015).

Yrityksen sisäisten prosessien tehostamisen lisäksi on tarpeen keskittyä mahdollisuuksiin luoda lisää aitoa asiakasarvoa. Verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut tuottavat ajantasaisesti tietoa asiakkaalle. Yksi konkreettinen esimerkki on Wärtsilä Oyj, joka julkisti tammikuussa 2017 historiansa suurimman eli noin 900 miljoonan euron arvoisen tilauksen, jonka keskiössä on 79 risteilyaluksen laivamoottoreiden ylläpitoon ja käytön seurantaan liittyvät palvelut. Laivamoottorien huollot perustuvat moottoreista saatavaan digitaaliseen tietovirtaan, joka siirretään internetin yli maailman meriltä Wärtsilän Vaasassa sijaitsevaan etävalvontakeskukseen. Asiakasarvo realisoituu, kun laivamoottorien huollot pystytään optimoimaan ja siten saavuttamaan säästöjä esimerkiksi laivojen polttoainekustannuksissa.

Painopiste on siis siirtymässä kertaluonteisesta tuotteiden ja palveluiden toimittamisesta pidempiaikaiseen asiakasarvon tuottamiseen. Toimintaan liittyvien nykyisten prosessien tehostaminen ja liiketoimintaan kohdennetun pääoman tehokas käyttö ovat keskeinen tavoite esineiden internetin soveltamiselle yrityksissä. Teolliseen internetiin liittyvä merkittävä globaali markkina kasvaa nopeasti. On toki toivottavaa, että suomalaiset yritykset saavat siitä merkittävän osansa ja siten kykenevät turvaamaan liiketoimintansa kasvumahdollisuuksia ja kannattavuutta. Tämä kehitys tukisi myös Suomen kansantalouden kasvua.