Avoimen innovaatiotoiminnan hyödyt


Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvu ovat pitkälti riippuvaisia innovaatioista.  Yritykset etsivät uusia toimintatapoja innovaatiotoimintansa kehittämiseksi. Avoin innovaatiotoiminta perustuu näkemykseen, jonka mukaan yrityksen ulkopuolinen osaaminen on yhtä tärkeää kuin yrityksellä itsellään jo olevat tiedot ja taidot (Chesbrough 2003). Tällöin avoimen innovaatiotoiminnan tavoitteena on yhdistää sisäisten ja ulkoisten ideoiden ja osaamisen vahvuudet ja hyödyntää niitä kehitystoiminnassa. Useita avoimen innovaation menettelytapoja käytetäänkin jo lähes kaikissa suomalaisissa suuremmissa yrityksissä, ja ne ovat yleisiä myös pk-yrityksissä (Torkkeli ym. 2007, 33).

Avoimeen innovaatiotoimintaan liitetään useita hyötyjä. Yrityksen ulkopuolisen osaamisen hyödyntäminen antaa mahdollisuuden kasvattaa osaajapoolia. Kun ideoijia on enemmän, usein myös ideoiden määrä lisääntyy. Sisäisen tuotekehityksen vaatimat suuret panostukset ja tuotteiden lyhenevät elinkaaret ovat puoltavat nekin avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntämistä. Mahdollisesti omasta teknologiasta tai muista immateriaalioikeuksista saatavat lisensointitulot antavat mahdollisuuden keskittyä rajallisemmille markkinoille ja siten kohdentaa yrityksen rajallisia voimavaroja. Erityisesti uusien teknologisten ratkaisujen osalta kiire saada vastaava ratkaisu osaksi omaa tuoteportfoliota on ilmeinen, sillä jos markkinoilla ja yrityksen nykyisillä asiakkailla on tarpeita, niihin on asiakkuuksien jatkuvuuden varmistamiseksi tarpeen kyetä vastaamaan. Avoin innovaatiotoiminta lisää myös yrityksen strategista liikkumavaraa ja ketteryyttä, kun sen ei tarvitse sitoa voimavarojaan tiettyyn toimialaan tai teknologiaan. Avoimen innovaatiotoiminnan mahdollistamat uudet liiketoimintamallit voivat perustua spin off ‑yrityksiin, yhteisyrityksiin toisen organisaation kanssa (joint venture), teknologian lisensointiin tai myyntiin sekä avoimen lähdekoodin hyödyntämiseen (Torkkeli 2008, 9). Aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintä yritysten ulkopuolelta sekä yhteistyö toimittajien ja kilpailijoiden kanssa luovat yritykselle lisäarvoa ja kilpailuetua. Uudistumisen varmistamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi on osattava hyödyntää verkostoitumisen etuja.

Suomen innovaatiojärjestelmä ja julkinen innovaatiotoimintaa tukeva rahoitus edistävät omalta osaltaan avointa innovaatiota verkostoitumisen ja yhteistyön kautta. Se on johtanut yritysten ja muiden organisaatioiden yhteistyöhön korkeakoulujen, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa sekä synnyttänyt uusia yhteistyösopimuksia, alliansseja ja yhteisyrityksiä. Myös Hämeen ammattikorkeakoulu on aktiivinen toimija suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä tukien toiminta-alueensa yrityksiä ja muita organisaatioita kehittämään omaa toimintaansa, tuotteitaan, palveluitaan ja henkilöstönsä osaamista.

Avoimen innovaation hyödyntäminen yrityksen toiminnassa ei voi näkyä pelkästään yrityksen lisääntyneinä kontakteina erilaisiin kehittäjäkumppaneihin. Uuden ajattelun pitäisi näkyä myös yrityksen sisäisissä prosesseissa, jotka liittyvät henkilöstöön ja heidän työnkuviinsa. Sisäisessä toiminnassa on huolehdittava siitä, että henkilöstön osaaminen on ajantasaista. Tietysti on myös selvää, että oikeat asiantuntijat on osattava sijoittaa sellaisiin tehtäviin, jotka heille parhaiten sopivat. On myös huolehdittava henkilöstön motivaation säilymisestä. Eräs tapa lisätä työn kiinnostavuutta ja työmotivaatiota on uteliaisuuteen kannustaminen.

Yksittäisen yrityksen on tarpeen muuttaa oman organisaationsa ja ympäristön välistä rajanvetoa. Puitteet avoimen innovaation hyödyntämiseen nimittäin alkavat olla kohdallaan. Paitsi että yhteistyö on helpompaa, myös erilaiset hankkeet, innovaatiomarkkinapaikat ja ‑alustat tukevat siirtymistä uuteen avointa innovaatiotoimintaa edistävään toimintamalliin. Hyppy uuteen vaatii kokeilevaa yrityskulttuuria, jossa osaaminen on ajan tasalla ja motivaatio korkealla − joustavuudesta, nopeasta reagointikyvystä ja innostavasta johtamisesta puhumattakaan. Kun nämä asiat ovat kunnossa, myös mahdollisuudet uusin innovaatioihin ovat olemassa.

Lähteet:

Chesbrough, H. (2003). The era of open innovation. MIT Sloan Management Review 44(3), 35−41.

Torkkeli, M., Hilmola, O. P., Salmi, P., Viskari, S., Käki, H., Ahonen, M. & Inkinen, S. (2007). Avoin innovaatio: Liiketoiminnan seitinohuet yhteistyörakenteet. Tutkimusraportti Nro, 190, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan tutkimusyksikkö. Haettu 1.12.2016 osoitteesta http://www.openinnovation.fi/!file/!id46/files/attachment/Tutkimusraportti190AvoinInnovaatio.pdf

Torkkeli, M. (toim.) (2008). Avoin innovaatio Suomessa: yritysten korkeakoulujen ja julkisen sektorin vuorovaikutus ja yhteistyö. Tekesin katsaus 233. Haettu 1.12.2016 osoitteesta https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/avoin_innovaatio.pdf

Artikkeli on osa Innovaatiojohtaminen-kokoelmaa.

Kirjoittajat

Anniina Huttunen, Maria Ruosteluoma, Noora Suomela ja Salla Tikkanen opiskelevat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa Liiketoiminnan kehittäminen ‑koulutusohjelmassa.

Mikko Mäntyneva toimii yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Liiketoiminnan kehittäminen‑ ja Business Management and Entrepreneurship ‑koulutuksissa. Lisäksi hän toimii tutkimuspäällikkönä Älykkäät palvelut ‑tutkimusyksikössä.

Viittausohje:
Huttunen, A., Ruosteluoma, M., Suomela, N., Tikkanen, S. & Mäntyneva, M. (2016). Avoimen innovaatiotoiminnan hyödyt. Teoksessa M. Mäntyneva (toim.) Innovaatiojohtaminen. HAMK Unlimited Professional 16.12.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/avoimen-innovaatiotoiminnan-hyodyt/

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus »

 

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  innovaatiojohtaminen

Bookmark and Share




Previous Post
Miten monialainen yhteistyö rakentuu?
Next Post
Prosessinäkökulma avoimiin innovaatioihin




You might also like






More Story
Miten monialainen yhteistyö rakentuu?
Monialaisen yhteistyön rakentuminen edellyttää muutakin kuin asiantuntijoiden yhteen liittämistä. Yhteistyön taitojen...