Avoin AMK -opiskelijan ohjaus nyt ja tulevaisuudessa 


Avoin AMK on vakiintunut osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Miten avoimen AMK:n opiskelijoita ohjataan? Millaisia hyviä ohjauskäytänteitä on olemassa? Miltä näyttää ohjauksen tulevaisuus?

Avointa ammattikorkeakouluopetusta on järjestetty Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Sen perustehtävänä on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Opiskelu avoimessa AMK:ssa on omaehtoista aikuiskoulutusta; opiskelu lähtee opiskelijan omasta halusta ja tapahtuu useimmiten omalla ajalla ja kustannuksella. Avoimen AMK:n suosio on noussut Suomessa viime vuosina. Vuosina 2013−2015 opiskelijamäärä kasvoi kymmenestä yli kahdeksaantoista tuhanteen. Opintopisteiden määrä on kasvanut vielä enemmän: vuonna 2013 avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin yhteensä 68 842 opintopistettä, ja vuonna 2016 opintopistekertymä oli jo 200 578. (Opetushallinnon tilastopalvelu-Vipunen).

Opiskelijamäärien huomattava nousu näkyy myös avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa ja opiskelijoiden ohjauksen tarpeessa. Ohjaustarpeiden moninaisuus ja muuttuvien elämäntilanteiden kirjo korostuvat erityisesti aikuisten ohjauksessa ja opintojen suunnittelussa. Toisaalta myös nuoret voivat jäädä ilman opiskelupaikkaa tai haluavat käyttää esimerkiksi välivuoden hyväkseen ja tarvitsevat ratkaisujensa tueksi ohjausta ja neuvontaa. Tyypillisesti avoimen AMK:n opiskelijoiden tavoitteena on tutkintoon hakeutuminen ja valintakokeisiin valmentautuminen tai ammattitaidon täydentäminen ja itsensä sivistäminen (Kitunen, Summanen & Vepsä 2016, 26).

Ohjauksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkostossa jo vuosia (mm. Avoin AMK-kehittämisverkosto 2009; Riihiniemi 2009). Avoimen AMK:n kehittämisverkoston yhdeksi strategiseksi päätavoitteeksi on kirjattu oppimisen ja ohjauksen kehittäminen osana elinikäistä oppimista (Avoimen AMK:n valtakunnallinen kehittämisverkosto 2014). Verkostossa perustettiin vuonna 2015 ohjauksen työryhmä, jonka tehtäväksi asetettiin avoimien ammattikorkeakoulujen ohjauksen hyvien käytäntöjen, ohjauksen mallien ja prosessien kartoittaminen.

Valtakunnallinen selvitys avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjauksesta

Avoimen AMK:n kehittämisverkostossa avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjauskokemusten ja ammattikorkeakouluissa käytössä olevien hyvien ohjauskäytäntöjen selvitystyötä tehtiin vuosien 2015 ja 2016 aikana. Selvitystyö sisältää kahden ohjauksen teemoihin liittyvän kaikille Suomen ammattikorkeakouluille suunnatun kyselyn tulokset; toinen avoimen ammattikorkeakoulun henkilöstölle, toinen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä tehtyjen lisäselvitysten raportointia. Selvitystyön tulokset on koottu raportiksi Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan – ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt (Lätti & Löf 2016). Raportissa kuvataan eri ammattikorkeakoulujen avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa ja kehittämiskohteita sekä ennen kaikkea tuodaan esille opiskelijoiden ohjauskokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita ammattikorkeakouluilla on jo käytössään opiskelijoiden ohjaamisessa.

Avoimen AMK:n opiskelijat ovat taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä ja heidän ohjaustarpeensa vaihtelevat yksilöllisesti. Osa opiskelijoista on hyvin itsenäisiä, mutta osa taas tarvitsee ohjausta hyvinkin paljon. Selvitystyön mukaan ohjauksen tarpeessa ei koettu olevan määrällisesti juurikaan eroa verrattuna tutkinto-opiskelijoihin. Sen sijaan ohjausta tarvitaan hieman eri asioissa, muun muassa avoimen AMK:n periaatteisiin, ilmoittautumiskäytäntöihin, opintojen suunnitteluun ja avoimessa AMK:n opiskelun reunaehtoihin liittyen (esim. opintojen rahoitus). Erilaiset ohjausmenetelmät ja välineet ovat ammattikorkeakouluissa monipuolisesti käytössä. Ohjauksen taso, toimintatavat ja työnjaot vaihtelevat jonkin verran ammattikorkeakouluittain. Selvitystyön tulosten mukaan ohjauksen vastuut ja työnjaot näyttäytyvät niin, että avoimen ammattikorkeakoulun tehtävissä työskentelevä henkilöstö on mukana useimmiten opintoihin hakeutumiseen ja aloittamiseen liittyvässä vaiheessa. Ohjausvastuu siirtyy enemmän koulutusaloille ja opetushenkilöstön vastuulle, kun opinnot alkavat.

Avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjauksen hyviä käytänteitä

Valtakunnallisessa selvityksessä esille tulleet hyvät käytänteet liittyvät usein avoimen AMK:n opiskelijalle tai opiskelijaksi aikovalle suuntautuviin ohjauksellisiin toimiin. Osa selvityksessä esille tulleista hyvistä käytänteistä liittyy puolestaan ammattikorkeakoulun sisäiseen toimintaan ja erityisesti ohjauksen yleiseen organisointiin ja henkilöstön informointiin avoimen ammattikorkeakoulun toiminnasta. Hyviä käytänteitä on koottu seuraavaan listaan:

  • avoimen AMK:n ohjaus: organisointi ja ohjausjärjestelmä kuvattu osana ohjaus- ja hyvinvointisuunnitelmaa tai ohjausjärjestelmää selkeine vastuujakoineen
  • avoimen AMK:n henkilöstö ja opinto-ohjaajat yhteisissä tiimeissä
  • nimetty opettajatuutori avoimen AMK:n opiskelijoille
  • opettajan opas ja avoimen AMK:n muistilista opettajan työhön liittyvistä tärkeistä avointa ammattikorkeakouluopiskelijaa koskettavista asioista
  • avoin AMK osana opettajatuutorien koulutusta ja perehdyttämistä
  • selkeät ja informatiiviset nettisivut, yhteystiedot selvästi löydettävissä ja chat-palvelu
  • avoimen AMK:n opiskelijoille suunnatut aloitusinfot ja orientaatiot
  • yhteydenotto opiskelijoihin ilmoittautumisen jälkeen
  • opiskelijoille lähetettävät sähköiset opinto-/infokirjeet
  • opiskelijan opas
  • avoimen AMK:n ohjeet opiskelijoiden intrassa
  • opintoihin ja opiskeluun perehdyttävä verkko-opintojakso
  • henkilökohtainen ohjaus, HOPS, tulo- ja kehityskeskustelu
  • tuutorointi osana ohjausta
  • jälkiohjaus ja tiedotteet.

Ohjauksen kehittäminen ja katse tulevaisuuteen

Vaikka ammattikorkeakouluissa on kiinnitetty huomiota avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjaukseen, on ohjauspalveluja syytä kehittää edelleen. Erityisen kiinnostavaa kehittämisen kannalta on tulevaisuusperspektiivin tavoittelu ja oletukset siitä, millaiselta korkeakouluopetuksen toimintaympäristö näyttää tulevaisuudessa.

Voiko ohjauksen tulevaisuutta kuvitella? Entä miltä näyttää avoimen korkeakoulutuksen ja ohjauksen tulevaisuus? Tätä teemaa käsiteltiin marraskuussa 2016 avoimen korkeakouluopetuksen neuvottelupäivien työpajassa. Ryhmään osallistui 22 avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston toimijaa. Kysymyksiä pohdittiin ensin pienryhmissä ja sen jälkeen käytiin yhteisesti keskustelua osallistujien ajatuksista siitä, miten avoimen korkeakouluopetuksen ja ohjauksen toimintaympäristö tulee muuttumaan seuraavalla vuosikymmenellä ja millaista ohjausta silloin tarvitaan.

Työpajan tuotokset ryhmiteltiin, ja ohjauksen tulevaisuudennäkymistä nousivat esiin alla olevat teemat.

Ohjauksen monitoimijat:

  • ohjauksen ammattilaiset – laajan tietotaidon omaavia moniosaajia
  • ohjaustaidot – koulutuksen kautta opittua vai sisäsyntyistä, kuuluuko ohjaus kaikille?
  • opiskelijoiden tuki toisilleen – vertaisohjausta ja tuutorointia vahvuuksien kautta
  • tunteiden ohjaaminen ja elämänhallinta
  • tsempparit, trainerit ja elämäntaitovalmentajat
  • tarvitaan asennemuutosta ja aikaa ohjaukselle
  • lisää ohjauskoulutusta ja ohjausprosessien määrittelyä
  •  ”ennustajakoulutusta” – muutokset ennakoitavissa?
  • uraohjaus ja koulutusvalintojen ohjaus avoimessa lisääntyy.

Ohjattavien moninaisuus:

  • eriarvoisuus ja kirjavuus lisääntyvät
  • heterogeeniset ohjattavat ja elämäntilanteissa paljon vaihtelua
  • eriytyvä ohjaus ja yksilölliset ratkaisut – massaohjaus vs. yksilöohjaus
  • opiskelijoilta vaaditaan enemmän itseohjautuvuutta.

Ohjauksen monikanavaisuus:

  • digitalisaatio, uudet teknologiset ratkaisut, virtuaalimaailmojen hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa – onko virtuaalitodellisuuden ensi askeleet jo otettu?
  • ihmisiä kaivataan edelleen, verkko-opetus ja ohjaus haastettu – vastavallankumous?
  • chat:n ja hologramminaamojen kaltaiset digitaaliset ratkaisut ohjauksessa pian arkipäivää?
  • verkko- ja muun ohjauksen audiovisuaalistaminen; oppaat ja pitkät ohjetekstit vanhakantaisia – tarvitaan uusia ratkaisuja
  • ohjausprosessi on oltava mietitty ja laadukas toimintaympäristöstä huolimatta!

Joustavat ratkaisut:

  • elinikäinen oppiminen, jatkuva kehittäminen ja joustavuus oman opintopolun rakentamisessa lisääntyy – korostuuko ohjaus avoimessa AMK:ssa entisestään?
  • opintopolku ”huipputuote” – kaikki tieto löytyy yhdestä paikasta
  • työelämä arvostaa oikeasti avoimen kk-opetuksen kautta hankittua koulutusta – ottaako työelämä meidät omakseen?
  • yhteistyö eri koulutusmuotojen ja -toimijoiden välillä lisääntyy – ohjataan opiskelijoita ei vain avoimen opiskelijoita tai oman organisaation näkökulmasta – yhteistyö yli rajojen
  • uraohjauksen tarve kasvaa- avoimen uusi tuote uraohjaus ja koulutusvalinnat?
  • 24/7/365 -ohjaus ja oppilaitosten välisen ohjauspalvelut – jatkuva saavutettavuus yhdestä paikasta?

Lopuksi

Edellä mainittuja tuloksia voi suhteuttaa aiempaan tutkimus- ja kehittämistietoon. Viimeisimmästä kansallisesta korkeakoulujen ohjauksen arvioinnista on kulunut aikaa (Vuorinen ym. 2005). Kuitenkin jo tuolloin nousivat esiin hyvin samansuuntaiset teemat kuin yllä olevassa ryhmittelyssä: Miten ohjaus tulisi organisoida korkeakouluissa? Ketkä ovat ohjauksen toimijoita? Millaisia ohjauksen menetelmiä ja työtapoja käytetään? (emt.)

Ohjaus ja monitoimijuus -teema kiinnittyy laajemmin käynnissä olevaan keskusteluun moniammatillisesta ja -alaisesta ohjausosaamisesta (Pukkila & Helander 2016b). Keskiössä on eri toimijoiden yhteistyö, joka edellyttää muun muassa yhteistä aikaa, yhteisen käsityksen muodostusta ohjauksesta ja sen tavoitteista sekä suunnitelmallisuutta ja koordinaatiota (Pukkila & Helander 2016a, 53–57).

Ohjattavan joukon moninaisuus -teema on vahvasti yhteydessä ohjaustarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin. Se on edellytys tarpeen- ja tarkoituksenmukaisille ohjauksen monikanavaisuuden ja joustavien ohjausratkaisujen suunnittelulle, järjestämiselle ja kohdentamiselle (Helander 2016; Hooley 2014).

Raivion (2014) mukaan niukkenevien resurssien yhteiskunnassa tulisi ottaa käyttöön näyttöön perustuva (evidence-based) päätöksenteko. Ohjauksen alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi ohjauksen organisointimalleja ja toteutustapoja sekä menetelmiä. Ohjauskäytännön tulisi siis perustua tutkittuun näyttöön ja sen vaikutus tulisi voida osoittaa.

Tutkimustiedon valossa sekä selvitystyön ja työpajan tulosten perusteella voidaan todeta, että avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjaus on syytä nähdä osana korkeakoulujen ohjaustoimintaa ja sen kehittämistä. Ohjauspalveluiden tulee muodostaa jatkumo yksilön opiskelu-uralla myös avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeltaessa. Ohjaus jatkuu läpi opiskeluajan sen eri vaiheissa. Ohjauksen on sujuttava nivel- ja siirtymävaiheissa esimerkiksi siirryttäessä toiselta asteelta avoimeen ammattikorkeakouluun tai avoimen AMK:n kautta tutkinto-opiskelijaksi, tai silloin kun työttömäksi jäänyt tai työelämässä oleva henkilö tulee avoimeen ammattikorkeakouluun täydentämään ammatillista osaamistaan. Selkeät roolit ja ohjausvastuut edesauttavat avoimen opiskelijan opinpolun etenemistä.

Lähteet:

Avoimen AMKin opiskelijan ohjauksen kivikot ja vuorenhuiput. Työpajatyöskentely 16.11.2016 Avoimen korkeakouluopetuksen neuvottelupäivillä Helsingissä. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://blogs.aalto.fi/neuvottelupaivat2016/files/2016/08/Avoimen-neuvottelup%c3%a4iv%c3%a4t-opiskelijan-ohjaus-teema-16.11.2016.pdf

Avoimen AMK:n valtakunnallinen kehittämisverkosto (2014). Avoimen ammattikorkeakoulun strategia 2014–2017. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://fortbildning.arcada.fi/Content/documents/openstudiesnetwork/23922_Avoin_AMK_strategia_2014-2017.pdf

Avoin AMK -kehittämisverkosto (2009). Opiskelijapalveluiden kehittäminen vuosina 2007–2009. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://fortbildning.arcada.fi/Content/documents/openstudiesnetwork/23862_Avoin_AMK_Opiskelijapalveluiden_kehittaminen_2007-2009_251109%20(1).pdf

Helander, J. (2016). Ura- ja opinto-ohjauksen tutkimusperustaisuus. HAMK Unlimited: Journal 28.11.2016. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ura-ja-opinto-ohjauksen-tutkimusperustaisuus/

Hooley, T. (2014). The Evidence Base on Lifelong Guidance. A Guide to Key Findings for Effective Policy and Practice. Saarijärvi: ELGPN Tools No. 3. Haettu 6.3.2017 osoitteesta http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/english/elgpn-tools-no-3.-the-evidence-base-on-lifelong-guidance/

Kitunen, P., Summanen, M. & Vepsä, P. 2016. Avoimen AMK:n opiskelijoiden ohjauskokemuksia. Teoksessa Lätti, M. & Löf, J. (toim.) Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan ohjaus -ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 38. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://publications.theseus.fi/handle/10024/116504

Lätti, M. & Löf, J. (toim.) 2016. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan ohjaus -ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 38. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://publications.theseus.fi/handle/10024/116504

Opetushallinnon tilastopalvelu-Vipunen. Haettu 11.4.2017 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi

Pukkila, P. & Helander, J. (2016a). Työotteena monialaisuus: katsaus Ohjaamojen monialaisen yhteistyön rakentumiseen. Nuorisotutkimus 34:3, 53–57.

Pukkila, P. ja Helander, J. (2016b). Miten monialainen yhteistyö rakentuu? HAMK Unlimited: Professional 16.12.2016. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/miten-monialainen-yhteistyo-rakentuu/

Raivio, K. (2014). Tutkimustietoa päättäjille. Tieteessä tapahtuu 3/2014, 1–2. Haettu 6.3.2017 osoitteesta http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/41556/10649

Riihiniemi, N. (2009). Avoimen ammattikorkeakouluopiskelijan ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä niiden kehittäminen. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, 160–165.

Vuorinen, R., Karjalainen, M., Myllys, H., Talvi, Uusi-Rauva U. & Holm, K. (2005). Opintojen ohjaus korkeakouluissa -seuranta 2005. Korkeakoulujen arviointineuvosto, verkkojulkaisuja 5:2005. Haettu 6.3.2017 osoitteesta https://karvi.fi/app/uploads/2015/08/KKA_0505V.pdf

Kirjoittajat

Jaakko Helander (KT, dos.)

Kirjoittaja toimii uraohjauksen tutkimusryhmän tutkimuspäällikkönä HAMK Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikössä ja opinto-ohjaajankoulutuksen yliopettajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sekä kasvatustieteen dosenttina Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.

 

 

 

Mervi Lätti (KL)

Mervi Lätti toimii erikoissuunnittelijana Karelia-ammattikorkeakoulussa kehittämis- ja ohjaustehtävissä vastuualueena .

 

 

 

 

Jonna Löf (KM)

Jonna Löf toimii Lapin ammattikorkeakoulussa ohjaus- ja kehittämistehtävissä avoimen ammattikorkeakoulun suunnittelijana ja projektipäällikkönä.

Viittausohje:
Helander, J., Lätti, M., Löf, J. (2017). Avoin AMK -opiskelijan ohjaus nyt ja tulevaisuudessa. HAMK Unlimited Professional 26.4.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/avoin-amk-opiskelijan-ohjaus/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

HAMKin avoimet opinnot »

Tags:  avoin ammattikorkeakoulu korkeakoulutus ohjaus opinto-ohjaus uraohjus




Previous Post
Energiatehokkuutta automaatio-ohjatulla hybridilämmitysjärjestelmällä
Next Post
TTS:n DIGILOIKKA - Askelmerkkejä kohti verkossa tapahtuvaa opinto-ohjausta




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Energiatehokkuutta automaatio-ohjatulla hybridilämmitysjärjestelmällä
Miten automaation avulla voidaan ohjata erilaisia lämmitysjärjestelmiä? Voidaanko sen avulla vähentää kasvihuonepäästöjä,...