Poistotekstiilien hyödyntämistä kehitetään Kanta-Hämeessä


Käytöstä poistettuja vaatteita ja kodintekstiileitä kutsutaan poistotekstiileiksi. Ne voivat olla esimerkiksi vaatteita, mattoja, verhoja, työvaatteita, kenkiä ja vöitä. (Suomen 2016.) Vaatteita ja kodintekstiilejä kulutetaan Suomessa vuodessa noin 70 000 tonnia. Vuosituhannen alussa tekstiilijätteen osuus yhdyskuntajätteestä on ollut kasvussa. Arvioiden mukaan kulutuksesta ohjautuu uudelleenkäyttöön noin 30 prosenttia ja kierrätykseen noin 14 prosenttia. (Texjäte 2014.)

Suomessa ei ole koko valtakunnan laajuista poistotekstiilien hyödyntämisverkostoa, vaan suurin osa materiaaleista menee jätteeksi. Tekstiilijäte sijoitettiin aikaisemmin kaatopaikoille. Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto tuli voimaan vuonna 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että tekstiilejäkään ei saa enää viedä kaatopaikoille, vaan niille olisi etsittävä hyödyntämiskohteita. Vuosittain jää kierrättämättä yli 50 miljoonaa kiloa tekstiiliä, eli 13 kiloa henkeä kohti. Materiaali ohjautuu pääosin jätevoimalaitoksiin energiapolttoon. Materiaali on kuitenkin arvokasta, ja sitä pitäisi pyrkiä hyödyntämään paremmin. (Suomen poistotekstiilit 2016.)

Suomen suurimmat poistotekstiilin kerääjät ovat hyväntekeväisyysjärjestöjä, kuten UFF, Fida, Suomen punainen risti ja Pelastusarmeija (Hinkkala 2011). Osa kuluttajista vierastaa hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa, koska he epäilevät toiminnan kestävyyttä, kun materiaalia viedään muihin maihin. Suomestakin viedään kuluttajien lahjoittamia vaatteita ulkomaille. Uuden pohjoismaisen selvityksen mukaan vaatteen käyttäminen vaatteena mahdollisimman pitkään on kaikkein ekologisinta, vaikka vaatetta kuljetetaan pitkiä matkoja. T-paita kannattaa siis pitää mahdollisimman pitkään kierrossa t-paitana ennen kuin se hyödynnetään lopulta esimerkiksi rättinä. Tällöin tekstiilimateriaalin vieminen kehitysmaihin on ekologisesti kestävää toimintaa. Vaatteet pysyvät kierrossa sellaisenaan EU:n jätehierarkian mukaisesti, ja useat pienyrittäjät saavat toimeentuloa käytettyjen vaatteiden kaupasta. (Smith ym. 2016.)

Usean vuoden kehittämisen polku

Hämeen ammattikorkeakoulu on ollut uranuurtajana poistotekstiilien kehittelijänä. Valtakunnan ensimmäinen tekstiilikierrätyksen esiselvitys valmistui keväällä 2011. Selvityksen teki nykyinen Suomen poistotekstiilit ry:n puheenjohtaja Helena Käppi (aik. Hinkkala). Selvityksessä haastateltiin Suomessa toimivia tekstiilimateriaalin kerääjiä ja hyödyntäjiä. Haastattelujen perusteella huomattiin, että toimijat eivät ole verkostoituneet ja asialle pitäisi tehdä jotain. HAMK aloitti verkostoitumistapaamisten sarjan eri toimijoiden kesken. Parin seuraavan vuoden aikana useat sadat innostuneet yksityiset henkilöt, opiskelijat ja yritykset olivat kehittämässä poistotekstiilien parempaan hyödyntämiseen liittyviä ideoita.

Ensimmäinen poistotekstiilien materiaalipankki Texvex avautui Humppilassa vuonna 2012. Sen jälkeen toiminta on laajentunut Forssaan, Loimaalle, Hämeenlinnaan ja Turkuun. Texvexin toimintamallissa kuluttajat saavat tuoda kotitalouksien tekstiilimateriaalia, myös rikkinäisiä tekstiilejä, maksutta lajiteltavaksi. Lajittelijoina toimivat kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevat työntekijät. Käytetyille kodin tekstiileille ja vaatteille sekä kengille, laukuille, vöille yms. etsitään uutta kotia, ja usein materiaalille löytyykin uusi hyödyntäjä. Käytetty tekstiili saa uuden elämän esim. uusiotuotteen raaka-aineena. (Poistaripaja 2014.)

Tällä hetkellä eli vuonna 2017 poistotekstiilin paremmasta hyödyntämisestä ovat kiinnostuneet useat ammattikorkeakoulut, yliopistot sekä tutkimuslaitokset kuten VTT ja Suomen ympäristökeskus. Jopa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRAlla on käynnissä oma Tekstiilialan kiertotalouden palveluliiketoimintamallit ‑kehitysohjelmansa.

Myös Hämeen ammattikorkeakoulu on edelleen kiinnostunut poistotekstiilimateriaalin paremmasta hyödyntämisestä. Uusimmat poistotekstiiliin liittyvät opinnäytetyöt käsittelevät ylijäämänahan kierrätysmuotoilua (Turunen 2016), yrityksen kierrätysmateriaalin hankintaprosessia (Balog 2016) ja verhoilun leikkuujätettä (Laine 2015). Hämeen ammattikorkeakoulun Alueelliset järkivihreät innovaatiot ‑hankkeen nimissä tehdään erilaisia hiilineutraaleja pilottikokeiluja. Syksyllä 2016 on tehty erilaisia konetestauksia sekä materiaalikokeiluita liistereillä ja liimoilla.

”Pilottien taustalla on ajatus kiertotaloudesta, jossa materiaalit kiertävät elinkaarensa aikaan mahdollisimman pitkään ennen lopullista hävittämistä. Hankkeen pilottien tarkoituksena on myös vahvistaa Forssan seudun kiertotalouden kehitystä”, projektipäällikkö Laura Vainio kertoo.

Forssan seutu onkin valittu Nordregio’n -selvityksessä kiertotalouden malliesimerkkialueeksi Suomessa (Teräs yms. 2014). Forssa kuuluu myös Sitran FISU resurssikaupunkien verkostoon. Forssan seudun Järkivihreää elinkeinopainotteista strategiaa on toteutettu jo 2010 luvulta lähtien. Järkivihreät toimijat ovat yhdistelmä julkisia ja yksityisiä toimijoita. Toimintaa kehittävät alueen ympäristöliiketoimintaa harjoittavat yritykset, Luonnonvarakeskus (LUKE), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) sekä alueen kunnat ja kaupunki. (Sippola 2016.)

Opiskelijat mukana hankkeissa

Syyskuussa 2016 Hämeen ammattikorkeakoululle avattiin Resurssiviisauskeskus, joka on paikka kohdata, työskennellä ja ideoida uutta. Tilassa järjestetään muun muassa opiskelijoiden ja yritysten yhteisiä ideointituokioita. Keskuksesta löytyy myös näyttelytila, jossa esitellään seudulle tärkeitä hankekokonaisuuksia. Tila sijaitsee Forssan keskustassa Kehräämö-rakennuksen kolmannessa kerroksessa.

”Ensimmäinen näyttely sisältää muun muassa tekstiilikierrätykseen liittyvää aineistoa. Hypisteltäviä poistotekstiiliesimerkkejä ovat mm. kuluttajien käytöstä poistetut vaatteet, murskattu materiaalisilppu, poistotekstiilirullat ja Finlaysonin räsypala”, toteaa Alueelliset järkivihreät innovaatiot ‑hankkeen projektipäällikkö Laura Vainio.

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät opinnoissaan mukaan yritysyhteistyöhön ja hanketoimintaan. Poistotekstiileihin liittyviä ideointeja ja uuden liiketoiminnan kehittämisiä sekä erilaisia selvityksiä ovat tähän mennessä tehneet eniten kestävän kehityksen ja muotoilun opiskelijat. Myös konetekniikan insinööriopiskelijat ovat tekemässä historiaa, sillä he suunnittelevat poistotekstiilien parempaan hyödyntämiseen liittyvää repijäkonetta.

”Konetekniikan osaamista tarvitaan, koska murskainkoneen tarjouspyyntökierrokseen osallistuneet tahot eivät pystyneet toimittamaan laboratoriokäyttöön soveltuvaa murskainta. Murskauskokeet eivät onnistuneet kaikilla materiaaleilla ja osa tarjotuista laitteista oli liian kalliita koeluontoiseen toimintaan. Päätimme siis hyödyntää omaa osaamistamme ja laittaa konetekniikan koulutusohjelman asiantuntijat ja opiskelijat työskentelemään poistomateriaalin työstämiseen soveltuvan koneen suunnittelun ja toteuttamisen parissa”, Laura Vainio kertoo.

Alueelliset järkivihreät innovaatiot ‑hanke on Euroopan aluekehitysrahaston, Hämeen liiton, Forssan kaupungin ja Hämeen ammattikorkeakoulun rahoittama hanke. Hankkeen tavoitteena on resurssiviisauden lisääminen, innovaatiotoiminnan tukeminen sekä vähähiilisten pilottien toteuttaminen Kanta-Hämeessä. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun.

Lähteet

Alueelliset järkivihreät innovaatiot (2015). Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 20.12.2016 osoitteesta www.hamk.fi/alueelliset

Balogh, Z. (2016). Yrityksen kierrätysmateriaalin hankintaprosessi Lovian nahkalaukkutuotanto. Opinnäytetyö. Muotoilun koulutusohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 20.1.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102015303

Hinkkala, H. (2011). Tekstiilikierrätyksen esiselvitys – Poistotekstiilimassojen hyödyntämistapojen edistäminen jätehierarkian mukaisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy. Haettu 21.12.2016 osoitteesta http://www5.hamk.fi/arkisto/portal/page/portal/HAMKJulkisetDokumentit/Tutkimus_ja_kehitys/HAMKin%20hankkeet/velog/VALMIS_Helenan%20selvitys010611.pdf

Laine, E. (2015). Verhoilun leikkuujäte tuotteiksi. Opinnäytetyö. Muotoilun koulutusohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 20.1.2017 osoitteesta http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520830

Poistaripaja (2014). Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 21.12.2016 osoitteesta www.hamk.fi/poistaripaja

Schmidt, A., Watson, D., Roos, S., Askham, C. (2016). Gaining benefits from discarded textiles: LCA of different treatment pathways. Nordic Council of Ministers, Nordic Council of Ministers Secretariat, Nordisk Affaldsgruppe (NAG). Haettu 20.12.2016 osoitteesta http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A957517&dswid=-5957

Sippola, K. (2016). Forssan seutu kiertotalouden edelläkävijä. UAS Journal, 4/2016. Haettu 21.12.2016 osoitteesta https://uasjournal.fi/puheenvuoro/forssan-seutu-kiertotalouden-edellakavija/

Suomen poistotekstiilit (2016). Suomen poistotekstiilit ry. Haettu 21.12.2016 osoitteesta www.poistotekstiilit.fi

Texjäte (2014). Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE). Suomen Ympäristökeskus. Haettu 21.12.2016 osoitteesta http://www.syke.fi/hankkeet/texjate

Teräs, J., Lindberg, G., Johnsen, I., Perjo, L., Giacometti A. (2014). Bioeconomy in the Nordic region: Regional case studies. Nordregio Working Paper 2014:4.

Turunen, S. (2016). Minimal waste ja ylijäämänahan kierrätysmuotoilu. Opinnäytetyö. Muotoilun koulutusohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 20.1.2017 osoitteesta http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110615783

kirsi_sippolaKirsi Sippola, YTM, MBA, kehittämispäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, kirsi.sippola@hamk.fi

Viittausohje:
Sippola, K. (2017). Poistotekstiilit herkullinen tutkimuskohde. HAMK Unlimited: Professional 26.1.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/professional/poistotekstiilien-hyodyntamista-kehitetaan

Creative Commons -lisenssi
This material is CC licensed Attribution-ShareAlike 4.0 International.

Alueelliset järkivihreät innovaatiot »

Tags:  kestävä kehitys kiertotalous poistotekstiilit resurssiviisaus




Previous Post
Video osana osaamisen arviointia
Next Post
Nuoren elämäntilanteen hahmottaminen 3X10D-mittarilla




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Video osana osaamisen arviointia
Osaamisen näkyväksi tekeminen kuuluu toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittamiseen kiinteästi. Yhä vähenevät...