AvoinHäme -hanke loi avoimen datan edellytyksiä Kanta-Hämeeseen

Avoimella datalla on keskeinen rooli julkishallinnon läpinäkyvyydessä sekä yritysten mahdollisuuksissa innovoida uusia tuotteita ja palveluita. Avoin data on tullut jäädäkseen, mutta sen koko potentiaalin valjastamisessa käyttöön on vielä paljon tekemistä ja erilaisia tukitoimintoja tarvitaan jatkossakin.

Tämä artikkeli avaa julkaisusarjan, jossa esittelemme AvoinHäme -hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia avoimen datan hyödyntämiseen liittyen. AvoinHäme -hanketta on toteutettu Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikössä vuosina 2017–2020. Hankkeelle on määriteltynä kolme painopistealuetta, joihin erityisesti myös tämä julkaisusarja keskittyy. Nämä painopistealueet ovat tapahtumat ja matkailu, biotalous sekä liikenne. Lisäksi avoimen datan mahdollisuudet on tärkeä huomioida tulevaisuuden opetus- ja koulutustoiminnassa. Avoin data tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetuksessa oikeaa reaalimaailman tuottamaa dataa keinotekoisten aineistojen sijaan.

Data ei ole ainoa asia, jonka avoimuutta tulisi tarkastella. Täten onkin kannattavampaa puhua avoimista teknologioista, jotka pitävät sisällään avoimen datan, lähdekoodin, prosessit ja yhteistyön. Tämänkaltaisella kokonaisvaltaisella avoimuudella saavutetaan huomattavasti merkittävämpiä tuloksia kuin keskittymällä ainoastaan avoimeen dataan yksittäisenä tekijänä.

Monenlaista toimintaa avoimen datan edistämiseksi

Kun luodaan edellytyksiä avoimen datan ja teknologian hyödyntämiselle, keskeistä on lisätä eri toimijoiden tietoisuutta aiheesta ja esitellä laajasti erilaisia käyttöesimerkkejä. Toisaalta se vaatii teknistä osaamista ja ymmärrystä, johon on tärkeää tarjota erilaisia tukitoimintoja. AvoinHäme -hankkeen aikana on tuotettu uutta tietoa monessa eri muodossa sekä tuotu esille avoimen datan ja lähdekoodin esimerkkejä konkreettisesti eri pilottien avulla.

Edellä mainittuja keskeisiä edellytyksiä on kehitetty lisäämällä eri toimijoiden tietoisuutta aiheesta julkaisemalla laajasti eritasoisia julkaisuja ja esittelemällä avointa dataa eri foorumeilla. Teknistä osaamista on kasvatettu tarjoamalla eri koulutuskokonaisuuksia alueen toimijoille sekä vierasluentoja AMK- ja YAMK-opiskelijoille. Myös suoraa teknistä tukea on ollut saatavilla Dataosaaja tuli taloon -konseptin kautta. On myös tärkeää, että toimijoilla on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja käydä keskustelua aiheesta. Kanta-Hämeessä avoimen datan yhteisön alustana toimivat Facebook-ryhmät ”Avoin Data Häme” ja ”AvoinHäme”. Ensimmäinen mainituista on perustettu jo useampi vuosi ennen hanketta, kun taas jälkimmäinen on perustettu nimenomaisesti hankkeen tarpeisiin. Lisäksi aktiivisena ylimaakunnallisena kanavana on toiminut Slack-keskustelualusta, jossa on ennen kaikkea keskusteltu tapahtumarajapintojen kehityksestä.

Artikkeleita on julkaistu useita ja niiden kautta on ennen kaikkea pyritty esittelemään konkreettisia Case-esimerkkejä. Hankkeessa kehitettyä Tavastia Events -tapahtumarajapintaa ja sen kehitystyötä on tarkasteltu muun muassa artikkeleissa ”Development of ICT Education in Digitalizing Business Environment” (Kukkamäki, Salminen & Ruohomaa, 2018) sekä ”Open Data and Open Source Enabling Smart City Development: A Case Study in Häme Region” (Jussila, Kukkamäki, Mäntyneva & Heinisuo, 2019).

Alessandro Schöni selvitti opinnäytetyössään 2018, mitä taitoja avoimen datan hyödyntäminen vaatii (Schöni, 2018). Yksi tietojenkäsittelyn opiskelijaryhmä puolestaan selvitti projektityössään avoimia paikkatietolähteitä ja -järjestelmiä (Asala, Porrassalmi & Nokso Thomsen, 2018). Antti Viimanin YAMK-opinnäytetyö ”Utilization of Open Data in Business in Häme Region” kokoaa Kanta-Hämeen nykytilan, mahdollisuudet ja haasteet selkeäksi kokonaisuudeksi ja toimiikin hyvänä keskustelupohjana pohdittaessa seuraavia askelia avoimen datan saralla (Viiman, 2020).

Pilotit konkretisoimassa ilmiötä

Hankkeen keskiössä ovat olleet sen pilotit, ennen kaikkea Tavastia Events -tapahtumarajapinta. Pilotit ovat tehneet toiminnan näkyväksi ja avoimen datan mahdollisuudet käsinkosketeltaviksi myös suuremmalle yleisölle. Tavastia Events on ollut suurin yksittäinen pilotti, jota kehitettiin vuoden 2018 alusta aina hankkeen loppuun asti. Kehitykseen osallistettiin jo hyvin varhaisesta vaiheesta eri toimijoita, jotta siitä saataisiin mahdollisimman hyvin koko aluetta ja sen kaikkia toimijoita palveleva. Ensimmäinen versio julkaistiin kesällä 2018 ja sen jälkeen palveluun on tehty korjauksia ja tuotu uusia ominaisuuksia saadun palautteen ja havaittujen tarpeiden pohjalta.

Muina pilotteina on toteutettu esimerkiksi Lepaan maakirjaston avoin rajapinta (Saarinen, 2019), Yuxiu Guon opinnäytetyössä luoma kohderajapinta (Guo, 2019), sekä visualisointeja Power BI -työkalulla Forssan kaupungille hyödyntäen saatavilla olevaa avointa dataa. Lisäksi hankkeen loppupuolella on kehitetty ilmanlaatusensoreita sijoitettavaksi kaupunkien keskustaan. Sen lisäksi, että niiden tuottama data julkaistaan avoimesti, myös tekniset piirustukset, komponenttilistaukset, kokoonpano-ohjeet ja lähdekoodit on tarkoitus avata.

Hanke ja avoimuus maakuntaliiton näkökulmasta

Hämeenlinnassa teemaksi valittiin tapahtumat ja matkailu, Forssassa ympäristö ja Riihimäellä liikenne. Oli ilahduttavaa havaita, kuinka yhteistyö teemojen parissa kiinnosti laajasti myös muilla alueilla. Kaikki valitut osa-alueet myös linkittyivät Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen strategian SmartTavastia 2018–2021 teemoihin.

Yhteistyö muiden maakuntien, kuntaliiton ja kaupunkien kanssa lähti hyvin käyntiin. Myös kansainvälistä esimerkkiä saatiin muun muassa hollantilaisesta Breda-ammattikorkeakoulusta, jossa hyödynnetään antureita ja avoimia rajapintoja pyöräilyliikenteen seurannassa ja kehittämisessä.

Toiminnan haasteiksi nousivat perinteiset asenteet ja toimintamallit sekä suljetut tietojärjestelmät, joita ei välttämättä haluta lähteä muuttamaan, vaikka siitä olisikin etua. Avointa dataa hyödyntävät ratkaisut edellyttävät myös suljettujen ja avointen toimintajärjestelmien periaatteiden ymmärtämistä. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta yhä edelleen ylläpidetään ja tehdään hankintaratkaisuja, jotka perustuvat suljettuihin toimintamalleihin. Olisikin tärkeää, että erityisesti tietojärjestelmien hankinnan yhteydessä avoimen datan toimintamallit huomioitaisiin.

Digitaalisuuden ja tiedon merkitys tulee jatkossa korostumaan päätöksenteossa, johtamisessa ja kehittämisessä. AvoinHäme -hankkeessa on päästy hienosti liikkeelle. Seuraavassa vaiheessa olisi hyvä selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia Kanta-Hämeen yhteiselle avoimelle tietoportaalille, joka palvelisi kaikkia Kanta-Hämeen kuntia ja kaupunkeja. Olisi hyvä selvittää, mitä toiminnallisuuksia ja tietoja yhteiselle tietoalustalle halutaan ja mitkä tiedot kolmen kaupungin ja kahdeksan kunnan kannalta olisivat hyödyllisiä. On myös tärkeää ymmärtää, mitä kokemuksia muista maakunnallisista ja kaupunkien yhteisistä tietoalustoista on saatu: mikä toimii ja mikä ei? Yhteisiä kansainvälisestikin kiinnostavia aihealueita tulevat olemaan ilmasto- ja ympäristöteemat, joiden parissa tehdään jo maakunnallista yhteistyötä. Myös maakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta olisi hyvä saada paremmin esille koko maakuntaa koskevaa tietoa.

Tämä artikkeli ja julkaisusarja on tuotettu AvoinHäme -hankkeessa, jonka rahoittajana toimii Hämeen liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajina ovat toimineet Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupungit.