Avoimen datan mahdollisuuksia liikenteessä


Liikenteestä sekä maalla että merellä löytyy Suomessa monia avoimen datan lähteitä. Avoin data itsessään on dataa, joka on koneellisesti hyödynnettävää sekä lisensoitu avoimella lisenssillä. Hyödyntäjiä tälle datalle on sekä yksityisellä että viranomaispuolella. Kohteita, joissa dataa voidaan hyödyntää, löytyy esimerkiksi tutkimuspuolella sekä erilaisissa sovelluksissa. Lähteitä on selvitetty ja hyödynnetty HAMK Smart -tutkimusyksikössä ja AvoinHäme -hankkeessa sekä esimerkiksi Liikenne 4.0 -hankkeessa.

Avoimen liikennedatan palveluja Suomessa

Suomessa on saatavilla liikenteeseen liittyvää avointa dataa useammalta tarjoajalta. Näitä ovat muun muassa Traffic Management Finland (ent. Liikennevirasto), Väylä sekä Tilastokeskus. Dataa näistä palveluista on saatavilla sekä koneellisesti rajapintojen kautta että ladattavina tiedostoina.

Traffic Management Finlandin Digitraffic -palvelusta on saatavilla ajankohtaista liikennetietoa, ja tämänhetkistä ja ennustesäätietoa Suomen tieverkosta, rautatieliikenteestä ja meriliikenteestä. Palvelun kehitys on alkanut jo vuonna 2002. Vasta vuosina 2014–2018 palvelusta on alkanut saamaan avointa dataa käyttäjien hyödynnettäväksi. (Digitraffic, 2020)

Väylän Digiroad-palvelusta on saatavilla koko Suomen tie- ja katuverkon keskilinjageometria sekä näihin liittyviä tärkeimpiä ominaisuustietoja. Digiroad on alun perin otettu käyttöön jo vuonna 2004. Digiroad-aineistoa hyödyntävät muun muassa Hätäkeskuslaitos sekä eri navigaattorivalmistajat. (Väylä, 2020)

Tilastokeskuksen kautta on saatavilla useampi liikenteeseen liittyvä aineisto. Näihin sisältyy tietoa tie-, meri- ja ilmailuliikenteestä, kuten esimerkkeinä tieliikenneonnettomuudet ja tavarankuljetukset tieliikenteessä. Onnettomuustilastot sisältävät poliisin tietoon tulleet ja Tilastokeskukselle ilmoitetut tieliikenneonnettomuudet, jotka ovat johtaneet henkilövahinkoon. Tavarankuljetukset aineisto sisältää tietoa Suomeen rekisteröityjen kuorma-autojen kuljetustoiminnasta ulkomailla. (Tilastokeskus, 2020)

Missä kaikessa liikennedataa voidaan hyödyntää

Liikenteestä ja liikenneverkoista saatavaa dataa voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Dataa voidaan käyttää tutkimuksen parissa aineistona, kehittää yleiseen käyttöön tarkoitettuja sovelluksia sekä kaikkea näiden ympärillä. Koska data on saatavilla avoimesti, sitä voivat käyttää kaikki harrastelijoista viranomaistahoihin eri tarpeisiin ja tarkoituksiin.

Mahdollisia sovelluksia ovat erilaiset navigaatiosovellukset, näistä yhtenä hyödyntäjänä Here-kartat, tai harrastelijoiden käyttöön tarkoitettu Julia – Junaliikenteen havaintojärjestelmä, jossa rautatieharrastajat voivat kirjata havaintojaan junista. Kyseinen palvelu näyttää Digitraffic-järjestelmän julkaisemaa junaliikenteen reaaliaikadataa junien aikatauluista ja tilanteista.

Tutkimuksen näkökulmasta HAMK Smart -tutkimusyksikössä toteutettiin opinnäytetyö (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012514), jossa yhdistettiin tietoja tieverkosta ja liikenteestä saatavista onnettomuustilastoista. Tiedon yhdistämisen jälkeen voidaan tehdä tarkempaa analyysiä tieosuuksien onnettomuusriskeistä. Tästä saatavalla datalla esimerkiksi yrityksellä olisi mahdollisesta suunnitella ajoneuvojen logistiikkareitit sen mukaan missä riski joutua onnettomuuden vaikutusalueelle olisi pienin. Tähän sisältyy sekä ajoneuvon suora riski joutua itse onnettomuuteen, mutta myös mahdollisten viivästysten välttäminen.

Toisena tutkimuskohteena on Liikenne 4.0 -hanke, jossa pääpaino avoimen datan näkökulmasta on pyöräilyyn liittyvä data. Tutkimusaineisto on kerätty kaupunkipyöräpilotin ajalta. Kerättyä dataa on tarkoituksena käyttää kaupunkipyöräjärjestelmän suunnitteluun ja saada aikaan päätöksiä asemapaikkojen sijoittamiselle datan avulla. Datasta voidaan myös tehdä analyysiä siitä, mitkä reitit ovat olleet käytetyimmät ja tämän avulla voidaan edistää pyöräilyyn liittyvää liikennesuunnittelua.

Hämeenlinnan kaupunkipyörät

Hämeenlinnan kaupunkipyörät ovat Tšekkiläisen HomePort yrityksen valmistamia ja pyörät ovat sähköavusteisia (kuva 1). Hämeenlinnassa on käytössä 20 pyörää, jotka ovat osana HAMKin pilottia, joka loppuu huhtikuussa 2020. Hankkeen kumppanina toimii Rolan Oy, joka toimitti kaupunkipyörät ja niihin liittyvät tietojärjestelmät, ylläpidon ja käyttäjätuen. (Hämeenlinna, 2020)

Kuva 1. Kaupunkipyörät.

Kuva 1. Kaupunkipyörät.

Pyöräjärjestelmän data ja sen hyödyntäminen

Hämeenlinnassa oleva pyöräjärjestelmä kerää pyörästä tietoa, kuten GPS-tiedon ja akun varauksen tilan. Järjestelmään voidaan GPS-pisteiden mukaan määritellä virtuaaliset asemat, joten fyysisiä asemia ei tarvitse pystyttää. Lisäksi voidaan määrittää alueet, joiden ulkopuolelle mentäessä pyörä lukitaan. Taustajärjestelmä kerää vuokrauksista tietoa, johon liittyy asiakas, vuokrattu pyörä, vuokrauspaikka, määränpää, vuokrauksen kesto ja pyörän palautuspaikka. Näillä voidaan tehdä analyysiä siitä, mitkä asemapaikat ovat suosituimpia sekä kuinka paljon aikaa matkoihin käytetään. GPS-pisteiden avulla voidaan lisäksi tehdä esimerkiksi analyysia, onko reittien välillä yhteneväisyyksiä.

Älykäs taustajärjestelmä auttaa myös palvelunkehittäjiä ja datan hyödyntäjiä. Liikenne 4.0 -hankkeen pyöräjärjestelmästä saatavaa dataa hyödynnetään pyöräilyinfran suunnittelussa ja kerättyä dataa voidaan käyttää myös opetusmateriaalina. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa on GPS-datan ja vuokraustietojen yhdistäminen ja miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää. Tarkoituksena on myös verrata vuokraustietoja Ilmatieteen laitoksen tuottamaan avoimeen säädataan, jolloin voidaan myös vertailla, kuinka suuri vaikutus säällä on vuokrauksen määriin.

Liikenne 4.0 -hankkeessa on päätetty, että keskitytään avoimen dataan ja myös rajapintaselvityksiin kolmelta eri osa-alueelta. Nämä ovat vuokraus- ja maksujärjestelmät, operaattori- ja kunnossapitopalvelut ja kaupungille tuotettu data. Näille on tarkoituksena Liikenne 4.0 -hankkeen aikana tehdä tarkka suunnitelma, jonka avulla kaupunki voi kilpailuttaa kaupunkipyöräjärjestelmätoimittajia. Avoimen datan rajapinnan tavoitteena on jakaa pyöräjärjestelmätietoa, joka sisältää tiedon esimerkiksi asemien tilanteesta. Usein järjestelmien integrointi ja avoimuus on ollut monelta osin heikkoa ja monesti järjestelmätoimittajat ovat keskittyneet vuokraus- ja maksujärjestelmien rajapintoihin, jolloin operaattorille tärkeää dataa on vain suljettuna järjestelmätoimittajien omissa järjestelmissä. Tällöin kaupungin omien sovelluksien tekeminen on haasteellista tai jopa mahdotonta toteuttaa.

Liikennedatan hyödyntämisen mahdollisuudet

Avointa dataa on tällä hetkellä saatavilla jo huomattava määrä. Kun järjestelmät kehittyvät, on mahdollista, että dataa tulee saataville lisää. Jo nyt on liikennedatan ympärille rakennettu monenlaisia toteutuksia ja hyödyntäjiä, jotka auttavat käyttäjiä. Tällä hetkellä on kehitettynä monia toteutuksia yksittäisiin kaupunkeihin. Jos nähdään että jokin yksittäinen toteutus on hyödyllinen käyttäjille, on mahdollista, että sama toteutus monistetaan myös muihin kaupunkeihin. Jos projekti on toteutettu kokonaan avointa dataa ja lähdekoodia hyödyntäen, olisivat kustannukset maltillisemmat kuin uutta kehittäessä.

Tämä artikkeli ja julkaisusarja on tuotettu AvoinHäme -hankkeessa, jonka rahoittajana toimii Hämeen liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajina ovat toimineet Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupungit.

Lähteet

Digitraffic – Traffic Management Finland. (2020). Liikenteen avoin data ja rajapinnat. Haettu 20.2.2020 osoitteesta https://www.digitraffic.fi/

Hämeenlinna. (2020). Kaupunkipyörät. Haettu 15.2.2020 osoitteesta https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/joukkoliikenne/kaupunkipyorat/

Tilastokeskus. (2020). Avoin data. Haettu 20.2.2020 osoitteesta https://www.stat.fi/org/avoindata/index.html

Väylä. (2020). Digiroad – Kansallinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä. Haettu 20.2.2020 osoitteesta https://vayla.fi/avoindata/digiroad

Kirjoittajat


Juuso Saarinen toimii sovelluskehittäjänä HAMK Smart -tutkimusyksikössä.


Atte Partanen toimii ratkaisuasiantuntijana HAMK Smart -tutkimusyksikössä.

Viittausohje:
Saarinen, J. & Partanen, A. (2020). Avoimen datan mahdollisuuksia liikenteessä. HAMK Unlimited Professional 4.6.2020.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060240152

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

AvoinHäme »

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  avoin data liikenne sovelluskehitys




Previous Post
Leikki pedagogisena toimintana varhaiskasvatuksen pihaympäristössä
Next Post
"Loistavaa, kun opittavat asiat piti löytää omasta työstä"




You might also like






More Story
Leikki pedagogisena toimintana varhaiskasvatuksen pihaympäristössä
Leikillä on pedagoginen merkitys lasten kehitykselle ja oppimiselle. Lapsille tulee järjestää erilaisia pedagogisia leikkimahdollisuuksia...