Avoimen datan ratkaisuja biotalouteen


Avointa dataa biotaloudesta on saatavilla monilta toimijoilta, kuten erilaisilta julkisorganisaatioilta. Avoin data on dataa, joka on hyödynnettävistä koneellisesti ja on lisensoitu avoimella lisenssillä. Biotalouteen kuuluvat erilaiset luontoon ja ympäristöön liittyvät alueet, kuten vesistöt ja maatalous. AvoinHäme -hankkeessa on toteutettu erilaisia avoimen datan ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja biotalouden parissa. Omien toteutusten lisäksi hanke on osallistunut hankkeen ulkopuolisten projektien kehittämiseen.

Biotalouden avoimen datan lähteitä Suomessa

Suomessa on saatavilla monenlaista avointa dataa liittyen biotalouteen. Dataa tarjoavia organisaatioita ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos. Näiden organisaatioiden perustoiminta on tutkimuksen tekeminen. Kun edellä mainitut organisaatiot tarjoavat avointa dataa muun muassa tutkimustuloksistaan liittyen esimerkiksi kiertotalouteen vähähiilisyyden edistäjänä, yksityiset toimijat voivat kehittää omaa liiketoimintaa tai jopa luoda täysin uusia palveluita ja tuotteita.

Suomen ympäristökeskus eli SYKE on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Laitoksen tarkoituksena on toimia kestävän kehityksen tiedon ja osaamisen tarjoajana. Kansallisen toiminnan lisäksi SYKE toimii yhteistyössä monien kansainvälisten toimijoiden kanssa. (Suomen ympäristökeskus, n.d.)

Luonnonvarakeskus eli Luke on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos. Keskuksen tarkoituksena on tehdä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, tuottaa tietoa ja asiantuntijapalveluita viranomaistoiminnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. (Luonnonvarakeskus, 2020)

Sekä SYKE että Luke tarjoavat biotalouteen liittyviä avoimen datan tuotteita. Suomen ympäristökeskuksen tapauksessa tietoja ovat organisaation itsensä lisäksi pääasiassa tuottaneet ja keränneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Luonnonvarakeskuksen avoin data tulee keskuksen omien tutkimus- ja seurantatöiden seurauksena. Teknisesti molempien tahojen osalta dataa on saatavilla sekä rajapintojen kautta että ladattavina tiedostoina. Avointa dataa on saatavilla esimerkiksi vedenlaadun mittauksista ja metsätuhoriskeistä paikkatietona.

Edellä mainittujen lisäksi välillisesti biotalouteen liittyvää avointa dataa löytyy Maanmittauslaitokselta sekä Ilmatieteen laitokselta. Maanmittauslaitoksen kautta on saatavilla paikkatietoaineistoa , jota voitaisiin yhdistää vaikkapa Luken keräämään dataan. Ilmatieteen laitokselta on saatavilla monenlaista dataa säähavainnoista ilman radioaktiivisuuteen. Erityisesti säähavaintoja on hyödynnetty AvoinHäme -hankkeen omi ssa toteutuksissa.

Hankkeena mukana erilaisissa toteutuksissa

AvoinHäme -hanke on ollut mukana erilaisissa biotalouden toteutuksissa suoraan toteuttajana sekä ohjaamassa eri toimijoita ja projekteja kohti avoimen datan tehokkaampaa hyödyntämistä. Hankkeen omiin toteutuksiin sisältyy esimerkiksi ilmanlaadun mittaamisen projekti. Lisäksi hanke on osallistunut esimerkiksi Lepaan maakirjaston verkkototeutuksen kehittämiseen. Toteutuksista on saatavilla uutta avointa dataa kuten esimerkiksi maakirjaston maaperän mittaustuloksia.

Maakirjasto Lepaalla

HAMKin Lepaan kampukselle rakennettiin maaperän eri laatujen mittaamiseen tarkoitettu maakirjasto. Maakirjasto sisältää yhdeksän rakennettua maalaatikkoa, joihin jokaiseen on upotettu kolme sensoria eri syvyyksille. Sensoreiden lisäksi jokaisesta laatikosta otetaan automaattisesti kuva päivittäin. Mitattavaa dataa voidaan esimerkiksi käyttää erilaisissa koulutuksissa kuten tietojenkäsittelyn opinnoissa tai vaikkapa maanviljelyksen parissa. Erityisesti maakirjaston data alkaa tuottaa hyötyä pitkän ajan kuluessa vertailtavan tiedon kertyessä .

AvoinHäme -hanke osallistui toteutukseen kehittämällä maakirjastolle verkkosivuston ja avoimen rajapinnan kerättävän datan jakamista ja esittämistä varten. Sivustoon sisältyy maakirjaston perustietojen lisäksi mahdollisuus vertailla maalaatikoiden mittauksia keskenään, verrata maalaatikon mittauksia säätietoihin ja katsella kuvia jokaisesta laatikosta. Näytettävät säätiedot käyttävät Ilmatieteen laitoksen avointa dataa, joka saadaan alle 200 metrin päässä sijaitsevalta mittausasemalta. Lisäksi kehitetty rajapinta mahdollistaa kaiken tämän tiedon hakemisen koneellisesti ilman rajoituksia eli avoimena datana. Maakirjasto ja verkkopalvelu julkaistiin yleisölle Lepaan näyttelyn yhteydessä vuonna 2019. (Saarinen, J. 2019)

Ilmanlaadun mittaus

Yhtenä avoimen datan toteutuksena hankkeessa rakennetaan ilmanlaadun mittausta varten sensoripaketteja, joiden keräämä data on tarkoitus julkaista avoimena datana. Datan lisäksi julkaistaan lähdekoodi, tekniset piirustukset, komponenttilistaukset ja ohjeet, jotta sama kokonaisuus voidaan toistaa myös muualla. Kokonaisuudessa tullaan hyödyntämään avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Paketteja rakennetaan 20, jolloin niillä saadaan kerättyä dataa kattavalta alueelta. Sensoreita aiotaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan joko kaupunkien kanssa yhteistyössä tai sitten HAMKin eri kampuksille. Yhteen sensoripakettiin sisältyvät anturit pienhiukkasille, lämpötilalle, ilmanpaineelle ja -kosteudelle. Mittauksista saatavia tietoja voisivat hyödyntää esimerkiksi kaupungit tilastoinnin apuna tai mahdollisesti löytääkseen poikkeuksia ilmanlaadussa.

Lyhyt mittauskokeilu lukion tiedelinjan kanssa

Hankkeessa tehtiin myös lyhyt kokeilu Hämeenlinnan Kaurialan lukion tiedelinjan kanssa valmiita mittareita hyödyntämällä. Projektin aikana oppilaat keräsivät luokista lämpötilan, ilmankosteuden ja hiilidioksidin määriä sekä erillisillä painikkeilla kerättyä tietoa, milloin luokassa on tuntunut ”väsyneeltä”. Tästä oppilaat tuottivat visualisointeja, joissa nähdään, onko mittaustiedoissa havaittavissa yhtäläisyyttä painallusten kanssa. Kokeilussa opiskelijat pääsivät oppimaan esimerkiksi mittausdatan käsittelyä sekä ylipäänsä pääsivät tutuiksi avoimen datan kanssa.

Navettaolosuhteiden jatkuva mittaaminen

AvoinHäme -hankkeen lisäksi HAMK Smart -tutkimusyksikkö on aktiivinen avoimen datan edistäjä myös muissa projekteissa, kuten yhteistyössä HAMK Bio -tutkimusyksikön kanssa tehdyssä navetan olosuhteiden mittauksessa, jossa pyrittiin selvittämään lehmien elinolosuhteiden jatkuvan monitoroinnin mahdollisuutta ja mielekkyyttä. Lehmien viihtyisten elinolosuhteiden on arvioitu olevan yksi merkittävimmistä lypsyrytmiin vaikuttavista tekijöistä (Rodenburg, 2017). Lypsyrytmillä, ja siten välillisesti myös olosuhteilla, on merkittävää vaikutusta tuotantomääriin sekä laatuun (Bruckmaier, 2001, Bach & Busto, 2005, Friggens & Rasmussen, 2001). Tammelassa sijaitsevassa HAMKin Mustialan kampuksen koulutusnavetassa testattiin kaupallisia sisäkäyttöön tarkoitettuja ERS-CO2 (ELSYS) mittalaitteita olosuhteiden mittaamiseen. Yleisesti elinolosuhteiden mittaaminen on keskittynyt lämpötilan ja ilmankosteuden yhteisvaikutukseen. Näiden lisäksi mitattiin valoisuutta ja hiilidioksiditasoa.

Laitteet kestivät navettaolosuhteita noin viisi kuukautta. Tänä aikana tiedonsiirto laitteista toimi hyvin: asetetusta 15 minuutin lähetysintervallista 81,7 prosenttia saapui ajallaan ja 99 prosenttia intervalleista oli kestoltaan korkeintaan 60 minuuttia (Koskela, Virtanen, Kukkamäki, Aronen & Kunttu, 2020). Tiedonsiirto toteutettiin LoRaWAN™-verkossa. Mitatut lämpötilan ja kosteuden vaihtelut olivat viiden kuukauden tarkastelujaksolla hyvin samanaikaisia, mikä motivoi kehittämään mittausasetelmaa edelleen (Koskela ym 2020 b). Myös Ilmatieteen laitoksen lähimmän eli Jokioisten Ilmalassa sijaitsevan sääaseman säähavaintoja verrattiin sekä navetan olosuhteisiin että karjan maitotuotantoon. Mittalukemat ERS­CO2 -laitteista sekä vastaavan ajan säähavainnot Ilmalan asemalta on saatavilla avoimena datana, Creative Commons Nimeä 4.0 -lisensoituna (Koskela, Partanen, Kukkamäki & Kunttu, 2020).

Lopuksi

Erilaisten projektien myötä hankkeen on onnistunut kasvattaa avoimen datan osaamista ja tietoisuutta sekä HAMKissa että muissa toimijoissa. Esimerkiksi lukion kanssa tehty projekti antoi opiskelijoille uutta tietoa avoimesta datasta ja miten he voisivat sitä hyödyntää tulevaisuudessa. Tutkimuksen ja kehityksen lisäksi tietoisuutta avoimesta datasta on saatu kasvatettua projektien loppukäyttäjien kautta, esimerkiksi maakirjaston tarjoama avoin data hyödyttää maataloudessa toimivia. Osaamisen lisäksi hanke on voinut myös julkaista kerättyä dataa avoimena, jonka hyödyntämismahdollisuuksia on monia kuten olemassa olevan toiminnan kehittämisessä.

Tämä artikkeli ja julkaisusarja on tuotettu AvoinHäme -hankkeessa, jonka rahoittajana toimii Hämeen liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajina ovat toimineet Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupungit.

Lähteet

Bach, A. & Busto, I. (2005). Effects on milk yield of milking interval regularity and teat cup attachment failures with robotic milking systems. Journal of Dairy Research 72(1), 101–106. https://doi.org/10.1017/S0022029904000585

Bruckmaier, R., Macuhova, J. & Meyer, H. (2001). Specific aspects of milk ejection in robotic milking: a review. Livestock Production Science 72(1–2), 169–176. https://doi.org/10.1016/S0301-6226(01)00277-9

Friggens, N. & Rasmussen, M. (2001). Milk quality assessment in automatic milking systems: accounting for the effects of variable intervals between milkings on milk composition. Livestock Production Science 73(1), 45–54. https://doi.org/10.1016/S0301-6226(01)00228-7

Koskela, O., Partanen, A., Kukkamäki, J. & Kunttu, I. (2020). Barn 4.0 measurements with ELSYS ERS-CO2 device [Tietoaineisto]. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.3632702

Koskela, O., Virtanen, K., Kukkamäki, J., Aronen, I., & Kunttu, I. (2020). Navetta 4.0 — navetan olosuhteiden jatkuva mittaaminen. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, (38), 1–7. https://doi.org/10.33354/smst.89300

Luonnonvarakeskus. (2020). Haettu 20.2.2020 osoitteesta https://www.luke.fi/

Rodenburg, J. (2017). Robotic milking: Technology, farm design, and effects on work flow. Journal of Dairy Science 100(9), 7729–7738. https://doi.org/10.3168/jds.2016-11715

Saarinen, J. (2019). Lepaan maakirjaston kehittäminen. HAMK Unlimited Professional 4.11.2019. Haettu 20.2.2020 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/teknologia-ja-liikenne/lepaan-maakirjaston-kehittaminen

Suomen ympäristökeskus. (n.d.). Haettu 20.2.2020 osoitteesta https://www.syke.fi/fi-FI

Kirjoittajat


Juuso Saarinen toimii sovelluskehittäjänä HAMK Smart -tutkimusyksikössä.


Olli Koskela toimii data-analyytikkona HAMK Smart -tutkimusyksikössä.

Viittausohje:
Saarinen, J. & Koskela, O. (2020). Avoimen datan ratkaisuja biotalouteen. HAMK Unlimited Professional 1.6.2020.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060139968

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

AvoinHäme »

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  avoin data biotalous sovelluskehitys




Previous Post
Lapset opettajina 3D-tulostuksessa – uusi teknologia kääntää oppilaat opettajiksi
Next Post
The Use of Digital Tools in Ballet Education




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Lapset opettajina 3D-tulostuksessa – uusi teknologia kääntää oppilaat opettajiksi
Teknologia kehittyy niin nopeasti, että kouluilla ja opettajilla on vaikeuksia pysyä perässä. Joskus on jopa niin, että...