Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa ja tutkimuksessa

Image by NewUnion_org from Pixabay


Avoimesta datasta puhuttaessa usein esille nousee julkisen sektorin läpinäkyvyys, verovaroin tuotettujen datavarantojen avoimuus ja demokratian edistäminen avoimuuden kautta. Toisena merkittävänä tekijänä keskustelu kääntyy paljon avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksiin ja yritysten edellytyksiin hyödyntää avointa dataa liiketoiminnan kehittämisessä. Samoissa määrin kuitenkaan eivät esille nouse ne mahdollisuudet, joita avoin data tuo opetukselle ja tutkimukselle.

Avoin data opetuksessa

Avoin data tarjoaa opetukselle ja sen sisällön kehittämiselle merkittäviä mahdollisuuksia (ks. tarkemmin Coughlan, 2020; Littlejohn & Hood, 2017). Yksi suurimmista mahdollisuuksista on se, että opettajat saavat helposti käyttöönsä reaalimaailmaa vastaavaa dataa, jota käyttää opetuksessa aineistona sen sijaan, että aineistot olisivat tekaistuja tai oikeiden aineistojen hankkimiseen jouduttaisiin näkemään suhteetonta vaivaa. Toisaalta avoin data mahdollistaa sen, että opiskelijoilla itsellään on pääsy oman ammattialan aineistoihin tehtäessä esimerkiksi projektimuotoisia opintoja.

AvoinHäme-hankkeen aikana hankkeen henkilöstö on käynyt pitämässä lukuisia vierasluentoja eri alojen opiskelijoille, niin AMK- kuin YAMK-tasolla. Vierasluentojen tarkoituksena on ollut alkuun esitellä opiskelijoille avoimen datan perusperiaatteet sekä sen jälkeen esittää heille oman alan avoimia aineistoja sekä konkreettisia käyttöesimerkkejä. Tärkeää on myös, että opiskelijat ohjataan avoimen datan alkulähteille, jotta heillä on mahdollisuus löytää juuri oikeat aineistot. Erityisesti YAMK-koulutusten vierasluennoilla on virinnyt erittäin aktiivista keskustelua, kun työelämässä jo pitkään olleille asiantuntijoille opiskelijan roolissa valkenee avoimen datan mahdollisuudet paitsi opiskeluun, mutta myös omiin työtehtäviin liittyen.

Näiden vierasluentojen yhteydessä opiskelijoilta on myös kerätty kyselyn muodossa palautetta vierasluennon sisällöstä. Palautteen lisäksi samalla lomakkeella on kerätty tietoa siitä, miten opiskelijat näkevät avoimen datan mahdollisuudet omassa opiskelussaan sekä omalla alallaan. Vastanneita kyselyyn on yhteensä 205. Kysyttäessä miksi avoin data on opiskelijoiden mielestä tärkeää, myös he korostavat autenttisen datan hyödyntämisen tärkeyttä opetuksessa. Toisaalta opiskelijat myös pitävät tärkeänä mahdollisuutta hyödyntää avointa dataa innovoinnissa ja kokeiluissa. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Opiskelijoiden vastaukset, miksi avoin data on heidän mielestään tärkeää.

Kuvio 1. Opiskelijoiden vastaukset, miksi avoin data on heidän mielestään tärkeää (n=205).

Huomionarvoista on, että vaikka opiskelijat vierasluentojen jälkeen ymmärtävät avoimen datan mahdollisuudet ja näkevät ne tärkeinä, yhteensä vain noin 7 prosenttia heistä oli opiskellut aihetta aiemmin tai koki tuntevansa aiheen hyvin, ellei jopa käyttäneensä avointa dataa. Positiivista on se, että yhteensä noin 75 prosenttia vastanneista oli kuitenkin kuullut aiheesta aiemmin tai koki tuntevansa avoimeen dataan liittyvät perusperiaatteet. Ainoastaan 19 prosenttia vastanneista ei tuntenut aihetta etukäteen lainkaan. Voidaankin siis todeta, että opiskelijoilla on hyvät lähtötiedot hyödyntää avointa dataa, mutta opetuksessa riittää vielä kehitettävää, jotta opiskelijat aidosti hyödyntäisivät sitä opinnoissaan. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Kuinka hyvin tunsit avoimen datan käsitteen ja siihen liittyvät periaatteet ennen tätä luentoa?

Kuvio 2. Kuinka hyvin tunsit avoimen datan käsitteen ja siihen liittyvät periaatteet ennen tätä luentoa? (n=205).

On selvää, että avoin data tarjoaa selkeitä mahdollisuuksia ennen kaikkea IT-alan opiskelijoille. He pystyvät hyödyntämään avointa dataa rajapinta-, tietokanta-, sovelluskehitys- ja analytiikkaharjoituksissa ja projektitöissä sellaisenaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että avoin data ei tarjoa mahdollisuuksia ainoastaan heille, vaan myös lähes kaikkien alojen opiskelijoille. Tarjolla on avoimena muun muassa liikenne-, paikkatieto-, kartta-, talous-, terveys-, luonnonvara- ja media-aineistoja sekä mittavissa määrin tilastotietoja eri toimialoilta. Näitä aineistoja hyödyntämällä opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella omien opintojen näkökulmasta relevanteilla ja todellisilla aineistoilla ja oppia samalla oman alan ilmiöistä. Samalla aineistot ja niiden käyttöön liittyvät taidot tulevat tutuiksi ja opiskelijat voivat hyödyntää näitä tietoja ja taitoja siirtyessään työelämään.

Avoimen datan hyödyntäminen ei ole kiinni myöskään koulutusasteesta tai opiskelijoiden iästä. Se soveltuu yhtä lailla AMK-/yliopistotason opetukseen kuin peruskouluihin, jossa sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi maantiedon, biologian tai matematiikan opetuksessa. Luonnollisesti on huomioitava, että alemmilla asteilla ja nuorempia lapsia opetettaessa opettajalle jää suurempi vastuu analysoida ja jalostaa dataa valmiiksi opiskelijoille ja opetukseen soveltuvaksi, sillä usein avoin data on julkaistu melko raakana. AvoinHäme-hankkeessa avointa dataa on hyödynnetty esimerkiksi lukion 1. vuosiluokan opiskelijoiden kanssa ja nykypäivänä jo lukioikäisillä on hyvät tiedot ja tietotekniset valmiudet hyödyntää dataa varsin itsenäisesti.

Avoin data soveltavassa tutkimuksessa

Opetuksen ohella avoimet tutkimusaineistot ja niiden mukanaan tuomat uudenlaiset mahdollisuudet ovat viime vuosien aikana alkaneet muuttaa merkittävästi perinteistä tutkimuskulttuuria. Avointen tutkimusaineistojen määrän hiljalleen kasvaessa tutkimuksen todennettavuus, luotettavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus voivat kasvaa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen soveltavassa tutkimuksessa tuotetaan moninainen joukko erilaista dataa, jonka avaamista jatkokäyttöön suositellaan vahvasti.

Tutkimuskontekstissa aineistojen avoimuudesta puhuttaessa on syytä huomioida erot käsitteiden avoin data ja avoin tutkimusaineisto välillä. Avoin tutkimusaineisto viittaa missä tahansa muodossa olevaa dataan, kuten vaikkapa haastattelutallenteisiin, kyselyvastauksiin, mittausdataan tai valokuviin, jotka ovat avoimesti kenen tahansa käytettävissä. Tällaisen aineiston käsittely vaatii usein ihmistyötä, jotta se saatetaan koneluettavaan muotoon. Vaihtoehtoisesti tällaisen aineiston analysointi voidaan tehdä täysin ilman tietokoneohjelmistoja. Lisäksi avoimeen tutkimusaineistoon liittyy aina aineistosta tehty dokumentaatio, jonka avulla aineisto on jatkokäytettävissä. Avoin data sen sijaan viittaa sellaisessa muodossa olevaan dataan, jota on helppo käsitellä tietokoneohjelmistolla, eli se on aina koneluettavaa.

Aineistojen avaaminen soveltavassa tutkimuksessa on vielä tiensä alussa. Kansallisesti on tunnistettu soveltavan tutkimuksen aineistojen avaamisen tärkeys, mutta yliopistojen perustutkimukseen verrattuna soveltavan tutkimuksen aineistoja on toistaiseksi avattu vielä melko niukasti. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että ammattikorkeakoulujen soveltavassa tutkimuksessa syntyvä aineisto on mitä moninaisin joukko erilaista dataa, jonka erottaminen jatkokäytöllistä lisäarvoa sisältäväksi kokonaisuudeksi voi toisinaan olla haastavampaa, kuin vaikkapa perustutkimuksessa. Soveltavassa tutkimuksessa tuotetut aineistot kaipaisivatkin kansallisesti selkeää määrittelyä siitä, mitä aineistolla soveltavan tutkimuksen kontekstissa tarkoitetaan ja millaisia aineistoja halutaan avata ja säilyttää jatkokäyttöä varten.

Eri ammattikorkeakouluilla on tarjolla monipuolisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa palvelevia ympäristöjä ja infrastruktuureja. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi fyysisiä tai virtuaalisia, osittain rajattuja tai täysin avoimia tietokantoja, kokoelmia ja tutkimusasemia. Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeessa kartoitettiin ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjen ja -infrastruktuurien avoimuutta vuonna 2015. Kartoituksen mukaan yritysyhteistyötä harjoitettiin yli 90 prosentissa TKI-ympäristöistä ja -infrastruktuureista, mutta avoimuuspolitiikat vaihtelivat suuresti. Esimerkiksi tutkimustulokset olivat rajattu tietylle käyttäjäkunnalle tai täysin suljettuja 38 prosentissa ympäristöjä ja infrastruktuureja. Toisaalta TKI-ympäristöistä ja infrastruktuureista oli avoimesti yritysten käytössä vain neljä prosenttia. Virtuaalisia infrastruktuureja ja ympäristöjä oli kartoituksen aikaan vain 16 prosenttia. (Viitasaari & Päällysaho, 2016) Tämän luvun tosin voidaan olettaa kasvaneen viimeisten viiden vuoden aikana.

Soveltavalle tutkimukselle keskeistä onkin juuri yritysyhteistyön tekeminen, minkä on yhtäältä saatettu nähdä jopa esteenä esimerkiksi tulosten avoimuuteen. Toisaalta kuten Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeessa havaittiin, avoimuutta on rajattu myös muista kuin yrityssalaisuussyistä. Avoimuuden kulttuurin vahvistamista tuleekin tehdä laaja-alaisesti eri aloilla, organisaatioissa ja yhteiskunnassa.

Datan avaamisen hyödyt tutkimuskontekstissa

Mitä hyötyä aineistojen avaamisesta sitten soveltavalle tutkimukselle on ja miksi dataa kannattaa avata? Vastaus liittyy toisaalta tieteen tekemisen periaatteisiin ja toisaalta tutkimuksen vaikuttavuuden kasvamiseen. Ensinnäkin hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimustulosten perustana olevat aineistot ovat muiden tutkijoiden hyödynnettävissä, jotta tulosten ja johtopäätösten luotettavuutta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida (Toikkanen, Kaakinen & Jauhiainen, 2019). Avoimuudella voidaankin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Visio 2030 -työryhmien taustaraportissa (2019) todetaan, että pitkäjänteisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen sekä monimuotoisen yhteistyön ohella TKI-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta vahvistetaan avoimuudella. Samoin avoimuudella voidaan edistää tutkitun tiedon saavutettavuutta ja tasa-arvoa, ja sen edistämiseen tulisikin sitoutua laajasti TKI-kentällä tieteentekijöistä rahoittajiin. Esimerkiksi Euroopan komission ja Euroopan tiedeneuvoston (ERC) yhteisen Plan S -aloitteen tavoite on, että julkisilla rahoituksella tuotettujen hankkeiden tutkimusjulkaisut ovat avoimesti jokaisen saatavilla. Aloitteessa muun muassa linjataan, että julkisten, vuodesta 2021 alkaen avattavien rahoitushakujen hakuehdot ja rahoitusten käyttöohjeet ovat Plan S:n periaatteiden mukaisia. Osalla julkaisukanavista avattu aineisto on edellytys artikkelin julkaisemiselle.

Vaikuttavuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden lisäksi avoimuus soveltavassa tutkimuksessa on merkittävä yhteistyötä vahvistava tekijä. Viime vuosien aikana TKI-hankkeiden rahoitushauissa on suosittu yhä enenevissä määrin monialaista ja verkostomaista yhteistyötä. Ammattikorkeakoulut, yliopistot ja muut tutkimusorganisaatiot sekä yritykset ovat yhdessä hakeneet esimerkiksi EU:n Horisontti-ohjelman rahoitusta täsmäongelmiin ratkaisuja etsiviin yhteishankkeisiin (esim. Piirainen ym., 2018). Avoimilla aineistoilla ja julkaisuilla edistetäänkin työn näkyväksi ja saavutettavaksi tekemistä, mikä edelleen tukee uusien yhteistyömuotojen avauksia ja verkostomaista toimintaa. Lisäksi avoimet aineistot ovat osa tutkijan meritoitumista, sillä tutkijan tunnettuutta lisää, jos hänen tutkimusaineistonsa ovat mahdollisimman laajasti ja avoimesti saatavilla (Toikkanen, Kaakinen & Jauhiainen, 2019).

Merkittävyys, vaikuttavuus ja kansainvälisyys on mainittu myös Hämeen ammattikorkeakoulun visiossa 2030. Näihin päästääkseen yhtenä virstanpylväänä on merkitty avoimen tieteen ja tutkimuksen nouseminen opetus- ja kulttuuriministeriön arvioinnissa tasolle 4, johon HAMK pääsi suunniteltua aiemmin, vuonna 2019 (Forsström, Lilja & Ala-Mantila, 2020). TKI-toiminnan kasvun ja kansainvälistymisen työkaluiksi kulminoituvat kansainväliset verkostot ja hankkeet. Käytännössä se vaatii laadukasta tutkimusta, oikeita kumppaneita sekä hanketeknistä osaamista.

Avoin data käyttöön

On selvää, että avointa dataa voidaan käyttää monin eri tavoin opetuksessa ja tutkimuksessa. Tärkeintä tulevaisuudessa olisi keskittyä siihen, että avoimen datan tietoisuutta lisätään oppilaitoksissa ja opettajien keskuudessa. Yhtä lailla avoimet datavarannot tulisi tehdä yhä tutummiksi tutkijoille ja tieteen tekijöille. Avoimen datan hyödyntäminen saattaa vaatia uusia tietoteknisiä taitoja opettajilta ja tutkijoilta, joten myös näiden taitojen lisäämiseen tulisi tarjota koulutusta ja tukea.

Tukea ja tietoa asianmukaisista, avointen aineistojen säilytyspaikoista ja käytänteistä tuleekin tarjota niin opetus- kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohenkilöstölle. Tietämättömyys voi toimia jopa esteenä esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman laatimiselle TKI-hankkeen alkuvaiheessa. Riittävästi mitoitetut henkilöstö- että aikaresurssit tukevat avoimen datan käyttöä. (Mikkonen, 2020)

Tietoisuuden lisäämisen ohella on keskeistä määritellä opetus- sekä TKI-yhteisöissä, mitä ammattikorkeakoulujen tutkimuksellisilla aineistoilla tarkoitetaan. Oleellista on myös keskustella, miksi aineistojen säilyttäminen on tärkeää, ketä varten aineistoja tallennetaan ja millaisia yhteyksiä avoimella datalla on soveltavan tutkimuksen vaikuttavuuteen. Samoin keskusteluissa tulee olla avoin erilaisille näkemyksille. Esimerkiksi ristiriitaisilta voivat tuntua vaatimukset uudistuneen tietosuojalainsäädännön ja avoimuuden periaatteiden välillä. (Ks. tarkemmin Mikkonen, 2020) Avoimen datan hyödyntäminen kiinnittyykin siis yleisesti avoimen toimintakulttuurin vahvistumiseen korkeakouluyhteisöissä.

Avoimuuden edistäminen ei kuitenkaan ole ainoastaan korkeakoulujen harteilla, vaan siihen tulisi lisäksi sitoutua myös muiden TKI-toimijoiden, hankerahoittajien, yhteistyökumppaneiden ja TKI-verkostojen. On esimerkiksi kannustettavaa vahvistaa monialaisten TKI-verkostojen yhteistyötä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin (esim. Piirainen ym., 2018) ja esimerkiksi jakaa tietoa onnistuneista rahoitushakuprosesseista muille verkoston jäsenille. Toiminnan tasolla avoimen datan hyödyntäminen ulottuukin niin avoimista aineistoista ja julkaisuista avoimeen TKI-politiikkaan ja toimintakulttuuriin.

Tämä artikkeli ja julkaisusarja on tuotettu AvoinHäme -hankkeessa, jonka rahoittajana toimii Hämeen liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajina ovat toimineet Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupungit.

Lähteet

Coughlan, T. (2020). The use of open data as a material for learning. Educational Technology Research and Development, 68(1), 383–411.

Forsström, P-L., Lilja, E. & Ala-Mantila, M. (2020). Atlas of Open Science and Research in Finland 2019: Evaluation of openness in the activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies. Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2019:45. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-689-8

Littlejohn, A., & Hood, N. (2017). How educators build knowledge and expand their practice: The case of open education resources. British Journal of Educational Technology, 48(2), 499–510.

Mikkonen, A. (2020). Vaikuttavaa aineistonhallintaa vai velvoittavaa pakkoa? Aineistonhallinnan suunnittelun haasteet ja mahdollisuudet. Kreodi 1/2020. Haettu 5.8.2020 osoitteesta https://www.kreodi.fi/en/36/Artikkelit/632/Vaikuttavaa-aineistonhallintaa-vai-velvoittavaa-pakkoa–Aineistonhallinnan-suunnittelun-haasteet-ja-mahdollisuudet.htm

Piirainen, K., Halme, K., Åström, T., Brown, N., Wain, M., Nielsen, K., … & Urth, H. (2018). How can the EU Framework Programme for Research and Innovation increase the economic and societal impact of RDI funding in Finland? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 8/2018. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-511-2

Toikkanen, T., Kaakinen, L. & Jauhiainen, I. (2019). Kaikki mitä tutkijan tai tieteellisen julkaisijan tulee ymmärtää tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista. Avointen lisenssien suosituksen final draft. Haettu 5.8.2020 osoitteesta https://avointiede.fi/sites/default/files/2020-03/lisenssiohje.pdf

Viitasaari, J. & Päällysaho, S. (2016). Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöjen ja -infrastruktuurien avoimuus. Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeen raportti. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-48-9

Visio 2030 työryhmien raportit. (2019). Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 5.8.2020 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Visiotyo%CC%88ryhmien+yhteinen+taustaraportti_v2.pdf/d69fc279-d6a9-626d-deac-712662738972/Visiotyo%CC%88ryhmien+yhteinen+taustaraportti_v2.pdf

Kirjoittajat


Joni Kukkamäki toimii tutkimuspäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Hän on myös AvoinHäme-hankkeen projektipäällikkö.


Anna Mikkonen toimii palveluasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulussa ja koordinoi tutkimuksen tukipalvelujen tuottamista.


Inka Stormi työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa tutkimusviestinnän suunnittelijana.


Mikko Mäntyneva toimii liiketalouden yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Viittausohje:
Kukkamäki, J., Mikkonen, A., Stormi, I. & Mäntyneva, M. (2020). Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa ja tutkimuksessa. HAMK Unlimited Journal 25.8.2020.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081360389

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

AvoinHäme »

 

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  avoin data avoin tiede opetus tutkimus




Previous Post
Verkkokauppa vastaan kivijalkamyymälä
Next Post
Maalipinnoitettujen ohutlevytuotteiden kulutuskestävyys




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Verkkokauppa vastaan kivijalkamyymälä
Mediassa nousevat säännöllisesti esille eri kaupunkien tyhjenevät kivijalkaliiketilat tai kauppakeskusten autioituminen....