Avoin tiede ja tutkimus-hankkeessa (ATT) edistetään avointen julkaisujen lisäksi aineistojen ja niiden hallinnan sekä tutkimusmenetelmien avoimuutta. Aineistojen avaamiseen liittyy monia näkökulmia. Se antaa aineistosta tehdylle tutkimukselle ja julkaisulle lisää merkittävyyttä ja mahdollisuuden muille tutkijoille käyttää aineistoa uusissa tutkimuksissa. Oman aineiston saattaminen avoimeksi voi osaltaan edistää alan tutkimusta. Asiaa helpottaa alkuvaiheessa aineiston kuvaileminen, tutkimusprosessin auki kirjoittaminen, tutkimusaineiston säilytykseen liittyvien kysymysten suunnitteleminen ja lupaprosesseissa avoimuuden huomioiminen. Aineistojen avoimuuteen ovat myös rahoittajat kiinnittäneet huomiota ja se on joidenkin rahoittajien edellytys rahoitukselle. (Avoin tiede ja tutkimus n.d.)
HAMK organisoituu avoimuuden tukemiseen
HAMK julkaisi avoimuuden periaatteet 13.2.2017 edistääkseen omassa organisaatiossa avoimen tieteen ja tutkimuksen kaikkia muotoja (Hämeen ammattikorkeakoulu 2017). Avoimuuden edistämiseen liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä mm. kirjaston, hankepalveluiden, viestinnän ja tietohallinnon kesken. Nyt palveluille suunnitellaan tuettu kokonaisuus, jota tutkijat ja pidemmälle edenneet opiskelijat voivat hyödyntää. HAMKin tietohallinnossa keskitytään erilaisten kansallisten ja eurooppalaisten palveluiden käyttöönottoon ja palvelujen käytön tukemiseen. Eri palveluiden tunnettavuutta parannetaan. Näin saadaan tutkimusaineistot tallennettua luotettaviin palveluihin, joissa tutkimusprosessin aikaiset oikeudet ja aineistojen jatkokäyttöoikeudet ovat käyttäjän itse määriteltävissä.
Tutkijan identiteetti
Tutkijan on hyvä aloittaa ATT-työ perustamalla itselleen tutkijan identiteetin varmistava ORCID-tutkijatunniste. Tunniste varmistaa, etteivät samannimiset henkilöt sekoitu keskenään. Myös identiteetin automaattinen siirtäminen helpottuu eikä tunnistetietoja tarvitse syöttää useaan paikkaan. Tutkijan tunnistetta käytetään mm. tutkimusjulkaisujen käsikirjoitusten yhteydessä, vertaisarvioinnissa, viitetietokantojen kirjoittajatunnisteissa ja ansioluettelossa. (CSC – tieteen tietotekniikan keskus 2017a.) Tutkijan tunniste ei kuitenkaan ole tutkijalle pakollinen eikä sitä vaadita palveluihin tunnistautumisessa. Useisiin luotettaviin aineistonhallintapalveluihin pääsee kirjautumaan korkeakoulujen HAKA-tunnuksilla. HAKA-tunnukseen pystytään syöttämään tarvittaessa tutkijan ORCID-tutkijatunniste.
Tutkimuksessa huomioitavia lupa-asioita
Tutkimuksen tekijän pitää muistaa myös hoitaa tarvittavat lupa-asiat kuntoon. Joskus käytetään valmiita aineistoja, joiden osalta pitää kysyä erikseen lupaa aineiston käyttöön. Tutkija voi hakea käyttöoikeuksia sähköisiin resursseihin REMSillä (Resource Entitlement Management systems). REMSin avulla tutkija voi hallinnoida digitaalisia tutkimusaineistoja ja käyttöoikeuksia. Näin aineistojen käyttöön tarvittavat digitaalisesti myönnetyt luvat ovat yhdessä paikassa. REMS tuottaa raportit hakemuksista ja myönnetyistä käyttöoikeuksista. (CSC – tieteen tietotekniikan keskus 2017b.) Lupa-asioihin liittyvät myös tutkimukseen osallistujilta kysyttävät luvat. Ne kattavat myös mahdolliset jatkotutkimukset, ellei asianomainen ole sitä erikseen kieltänyt. Tutkimuslupien yhteydessä on kuitenkin hyvä informoida tutkimukseen osallistuvia aineiston tallentamisesta jatkotutkimuksia varten. Tutkimukseen osallistuvien eettiset oikeudet ovat tärkeitä, koska osallistujilla on muun muassa oikeus pysyä anonyyminä. Uuden tietosuojalain vaatimukset on myös hyvä ottaa huomioon tarpeeksi ajoissa. Lisäksi erilaisia lupia voidaan tarvita tutkimukseen liittyvien ohjelmien ja tietokantojen sekä julkaisujen käytössä, koska korkeakouluun hankittu lisenssi kattaa opetuksen, mutta tutkimuksessa voidaan tarvita eri lisenssi.
Digitaaliset palvelut tutkimusaineistojen avoimuuden edistämiseksi
Aineistonhallintasuunnitelman tekeminen tutkimussuunnitelman yhteydessä jäsentää asioita alusta lähtien. Aineistonhallintasuunnitelma on avoimen aineiston kannalta olennainen asia. Se tarvitaan datan jatkohyödyntämiseksi ja se tukee hyvää tieteellistä käytäntöä, koska tutkimus on silloin toistettavissa. Aineistonhallintasuunnitelma parantaa tutkimusaineiston elinkaarta ja sillä on näin yhteiskunnallista merkitystä. HAMKissa on kansainväliset tutkimusyksiköt, jotka tarvitsevat kansainvälistä näkyvyyttä sekä tutkimusaineistojen avaamisen että aineistojen jatkokäytön kannalta. Aineistonhallinta käsittää tutkimusaineiston (data) ja siihen liittyvän kuvailevan tiedon (metadata) eli tiedon luonti, tallennus ja aineiston käytettävyys, luotettavuus sekä tietosuoja ja -turvakysymyksiin liittyvät asiat. (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2016.) Ilman aineistonhallintasuunnitelmaa ja avoimuuden edellyttämiä lupia aineisto ei ole kattavasti muiden hyödynnettävissä. Aineistonhallintasuunnitelman voi tehdä DMPTuuli-palveluun, jonka ohjeet pyrkivät ohjaamaan tutkijaa suunnitelman tekemisessä.
Tutkimukseen liittyvän data-aineiston voi tallentaa IDA-palveluun, jossa on tarjolla useita petatavuja tallennustilaa. IDA ei ole kuitenkaan tarkoitettu arkaluontoisille aineistoille. IDA-palveluun on suositeltavaa tallentaa myös data-aineiston pysyvät tunniste- ja kuvailutiedot. Palvelu on tarkoitettu pääasiassa valmiin tutkimusaineiston säilytykseen. Data-aineistojen säilytykseen on myös olemassa eri tieteenaloille suunnattuja palveluita kuten esimerkiksi Kielipankki kieliaineistoille ja yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Aila (Avoin tiede ja tutkimus 2017).
Kansalliskirjasto ylläpitää Finto -sanasto- ja ontologiapalvelua, joka mahdollistaa metatietojen yhteentoimivuuden ja linkitettävyyden eri tieteenaloilla yli kieli- ja organisaatiorajojen. Finto-sanastot perustuvat pysyviin URI-tunnisteisiin ja ovat selailtavissa tai käytettävissä muissa ohjelmistoissa rajapintojen kautta. (Avoin tiede ja tutkimus 2017.)
Avoimuuden edistämiseksi pitää avoimien aineistojen olla myös helposti löydettävissä. Aineistojen etsimiseen on tarjolla ETSIN-hakupalvelu, johon tutkija voi linkittää myös oman organisaationsa data-aineiston sijaintitiedon, jos aineisto on tallennettu esim. organisaation omaan tietokantaan. ETSIN-hakupalvelu myös haravoi automaattisesti yleisistä tietoarkistoista kuvailutietoja, jolloin tutkijan ei tarvitse niitä erikseen sinne tallentaa. ETSIN siis sisältää vain tietoja säilytyspaikoista, metadatasta ja käyttöoikeuksista ja on siksi riippumaton aineistojen säilytyspaikoista. (Avoin tiede ja tutkimus 2017.) Tutkimusaineistoihin liittyvä data avataan yleensä vasta, kun siitä tehty tutkimus on julkaistu. Tutkimusaineiston julkaisemiseen voi käyttää AVAA-palvelua, johon voi liittää ETSIN-palveluun tehdyn aineiston kuvailun. (Avoin tiede ja tutkimus 2017.)
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita varten CSC on tehnyt yhteistyösopimuksen EUDATin kanssa ja HAMK suosittelee EUDATin palveluiden käyttämistä kansainvälisissä tutkimuksissa. B2FIND on esimerkiksi vastaava kuin ETSIN, jolla voit etsiä data-aineistoja ja johon voit ilmoittaa data-aineistosi. EUDAT tarjoaa siis yhtä kattavan valikoiman palveluita, kuin ovat kansalliset palvelumme. Niitä ovat B2HANDLE, B2ACCESS, B2DROP, B2SHARE, B2STAGE, B2SAFE, B2FIND, joista osa on esitetty myös kuvissa 1 ja 2.
Avoimuuteen tähtäävän tutkijan polkuja
Palvelut liittyvät monella tapaa toisiinsa ja kaikkia liittymiä on melko mahdoton kuvata yhteen kuvaan. HAMKin tietohallinnossa on laadittu avoimuuteen tähtäävälle tutkijalle palvelupolkuja. Toinen poluista lähtee valmiin data-aineiston hyödyntämisestä (kuva 1) ja toinen uuden tutkimuksen suunnittelusta (kuva 2). Palvelupolkuesimerkkien tavoitteena on tukea opettajia opiskelijoiden tutkimuksien avoimuuteen liittyvissä asioissa ja tutkijoita saamaan data-aineistot sekä tutkimukset avoimiksi ja läpinäkyviksi, sekä tunnetuksi entistä suuremmalle käyttäjäkunnalle.
Lopuksi
Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen sivusto tukee avoimuuteen tähtäävää päätöksentekoa niin tutkijoiden kuin rahoittajien osalta valtakunnallisesti ja tarjoaa avoimuuden edistämiseksi verkkokurssia. Tietoarkistolla on myös kattava tietopaketti aineistonhallinnasta ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä, sopimuksista, tiedostoformaateista ja muista ohjeista, sekä palveluita avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi. CSC puolestaan tarjoaa datanhallintaa, laskentaa, ohjelmia, tietokantoja ja asiantuntijapalveluita, joiden avulla avoimuus tieteessä on entistä helpompaa tutkijoille.
Avoin tiede ja tutkimus on avoimien julkaisujen lisäksi tutkimussuunnitelmien, tutkimusmenetelmien, tutkimusdatan avaamista ja tämän kokonaisuuden hallintaa pitkäaikaissäilytykseen asti. Tutkija voi lähteä etenemään pienin askelin ja hakea tarvittaessa apua HAMKin tki-tuen tiimiltä sekä HAMKin avoimuussivustolta.
Lähteet
Avoin tiede ja tutkimus (n.d). Avoimen tieteen käsikirja tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille. Haettu 26.6.2017 osoitteesta http://avointiede.fi/www-kasikirja
Hämeen ammattikorkeakoulu (2017). Hämeen ammattikorkeakoulun avoimuuden periaatteet. Haettu 26.6.2017 osoitteesta http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/avoimuus/Sivut/default.aspx
CSC – tieteen tietotekniikan keskus Oy (2017a). ORCID-tutkijatunnisteen käyttöönotto Suomessa. Haettu 26.6.2017 osoitteesta https://www.csc.fi/en/web/guest/en/orcid
CSC – tieteen tietotekniikan keskus Oy (2017b). Resource Entitlement Management System (REMS). Haettu 26.6.2017 osoitteesta https://confluence.csc.fi/display/REMS/Home
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (2016). Aineistonhallinnan käsikirja. Haettu 26.6.2017 osoitteesta http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi
Kirjoittaja
KM, AmO Leenakaija Lehto on toiminut ICT-suunnittelijana ja sivutoimisena opettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa vuodesta 1998. Hän on myös toiminut useissa luottamustehtävissä ja hankkeissa sekä työryhmissä, nyt mm. tutkimuksen tuen tiimissä.
Viittausohje:
Lehto, L. (2018.) Digitaalisten palveluiden käyttöönotto edistää tutkimusaineistojen avoimuutta. HAMK Unlimited Professional 26.1.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/digitaalisten-palveluiden-kayttoonotto-edistaa-tutkimusaineistojen-avoimuutta
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111790827
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
[button href=”http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/avoimuus/avoin-tki-toiminta/Sivut/default.aspx” target=”_blank” bg_color=”#FF0066″ text_color=”#ffffff”]Avoin TKI-toiminta »[/button]
