Muut / Professional / 15/02/2017

HAMK Unlimited tiellä avoimuuteen 


on noussut suomalaisten korkeakoulujen agendalle varsin nopeasti. Avoimuudella tavoitellaan tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämistä, ja samalla se palvelee tieteen itsekorjautuvuutta ja laatua ( ja 2015). Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tarkasti organisaatioiden toimia avoimuuden edistämiseksi (Ministry of Education and Culture 2016). Data- ja julkaisupolitiikkoja on laadittu yliopistoissa vuodesta 2015 lähtien, ja ammattikorkeakoulut tulevat kovaa vauhtia perässä (Avoin tiede ja , n.d.). Politiikkapapereiden laatimisesta on kuitenkin pitkä matka toimintakulttuurin muuttumiseen.

Avoin tiede, tai ammattikorkeakoulujen kontekstissa paremmin avoin tki-toiminta, läpäisee koko tutkimusprosessin. Tulosten avoin on useimmille tutuin prosessin osa. Silti on julkaisumaailmassakin ristiriitainen arvo. Kaupallisten kustantajien ahneus on johtanut koviin toimiin: esimerkiksi Saksassa 60 tutkimusinstituution laajuinen konsortio peruutti tiedekustantamo Elsevierin tilaukset vuoden alusta lähtien, vastalauseena Elsevierin nihkeydelle avointa julkaisemista kohtaan (Vogel 2016). Pahimmillaan kustantajat laskuttavat tutkimusorganisaatioita kahteen kertaan: artikkelien kirjoittajilta peritään ensin open access -kulut ja kirjastoilta sitten jatkuvasti kohoavat tilausmaksut. Mikä on tiedon hinta, ja kenen se kuuluisi maksaa?

Avoimuus läpäisee koko tutkimusprosessin

HAMK Unlimited on kokonaan open access, eli kaikki julkaisumme ovat avoimesti kenen tahansa saatavilla. Se on hyvä lähtökohta, mutta vasta alku. Tiedejulkaisijoille on laadittu TOP-ohjeet eli Guidelines for Transparency and Openness Promotion (Nosek et al. 2015; Center for Open Science n.d.), joissa listataan kahdeksan eri avoimuuden kategoriaa tiedejulkaisulle. Ne ovat seuraavat (käännökset Nygrenin 2016 mukaan):

  1. Dataan viittaamisen käytännöt: viitataanko käsikirjoituksessa paitsi muihin julkaisuihin, myös dataan, koodiin ja aineistoihin?
  2. Datan avoimuus: ovatko tulokset avoimesti saatavilla?
  3. Analyysiohjelmien ja –koodin avoimuus: ovatko tilastolliset mallit, simulaatiot jne. avoimesti saatavilla?
  4. Tutkimusaineiston avoimuus: ovatko muut tutkimukseen liittyvät aineistot avoimesti saatavilla?
  5. Koesuunnittelun ja analyysin avoimuus: edellytetäänkö tutkimusmetodin eksplisiittistä avaamista?
  6. Tutkimussuunnitelmien ennakkorekisteröinti: suositteleeko tai edellyttääkö julkaisu tutkimussuunnitelman ja asetelman ennakkorekisteröintiä siihen tarkoitetussa palvelussa?
  7. Analyysisuunnitelmien ennakkorekisteröinti: suositteleeko tai edellyttääkö julkaisu analyysisuunnitelman ennakkorekisteröintiä siihen tarkoitetussa palvelussa?
  8. Tutkimusten toistaminen: kannustaako julkaisu toistotutkimusten tekemiseen?

Kullekin kategorialle on määritelty tasot (0–3), joille julkaisu linjaustensa ja toimintansa mukaisesti sijoittuu. Nollatasolla asiaa ei ole otettu millään tavoin huomioon julkaisun linjauksissa, ja kolmostasolla julkaistavilta käsikirjoituksilta edellytetään avoimuuden toteuttamista. HAMK Unlimitedin kohdalla tulos on tällä hetkellä suora nollien rivi.

Tulokselle on useita selityksiä. Ensinnäkin, ammattikorkeakouluna keskitymme soveltavaan ammatilliseen tutkimukseen, johon tieteellisen tutkimuksen standardit eivät välttämättä sovellu sellaisinaan, vaan vaatisivat soveltamista.

Toiseksi, ammattikorkeakoulun yhteisenä julkaisualustana olemme erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi tieteellisen yhdistyksen toimittama yhden tieteenalan julkaisu. HAMK Unlimitedin sisältö on jaettu kuuteen alaan ja lisäksi kaikkiruokaiseen muut-kategoriaan. Alojen välisten erojen takia yleispätevien linjausten luominen on hankalaa, muttei toki mahdotonta.

Kolmanneksi, vastaamme ensisijaisesti oman organisaatiomme toimijoiden julkaisutarpeisiin, ja kun organisaatio on avoimen tki-toiminnan toteuttamisessa vasta lähtökuopissa, ei julkaisun vaatimuksia voida asettaa kohtuuttomiksi, jotta julkaisutoiminta ei tukahdu. Osaamisen kehittämisen välineenä HAMK Unlimited voi sen sijaan toimia. Julkaisussa esitettävät suositukset voivat täydentää organisaation sisäistä kehittämistä, koulutusta ja tukipalveluja, ja ohjata siten omalta osaltaan toimijoita entistä avoimempaan toimintaan.

Vuoden 2017 aikana Hämeen ammattikorkeakoulussa otetaan käyttöön avoimen tki-toiminnan periaatteet, joita toteutetaan toimenpidesuunnitelman avulla. HAMK Unlimited on yksi osanen avoimuuden edistämisen kokonaisuudessa, ja henkilökunnan valmiuksien kasvaessa myös odotuksia on lupa nostaa. Toimintakulttuuria muutettaessa on kuitenkin edettävä pienin askelin.

Lähteet:

Avoin tiede ja tutkimus (n.d.). Tutkimusorganisaatioiden avoimuuden linjaukset ja ohjeistukset. Haettu 13.1.2017 osoitteesta http://avointiede.fi/tutkimusorganisaatioiden-ohjeistukset

Avoin tiede ja tutkimus (2015). Mitä avoimuus on? Avoimen tieteen käsikirja. Haettu 13.1.2017 osoitteesta http://avointiede.fi/mita-avoimuus-on

Center for Open Science (n.d.). Guidelines for Transparency and Openness Promotion (TOP) in Journal Policies and Practices. Haettu 13.1.2017 osoitteesta https://osf.io/ud578/

Ministry of Education and Culture (2016). Evaluation of Openness in the Activities of Research Organisations and Research Funding Organisations in 2016. Haettu 13.1.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111829246

Nygren, P. (2016). Tieteen laatu ja avoimuus. Portti-verkkolehti 4.11.2016. Haettu 14.1.2017 osoitteesta http://portti.avointiede.fi/yleista/tieteen-laatu-ja-avoimuus

Vogel, G. (2016). Thousands of German researchers set to lose access to Elsevier journals. Science 22.12.2016. Haettu 13.1.2017 osoitteesta  http://www.sciencemag.org/news/2016/12/thousands-german-researchers-set-lose-access-elsevier-journals

Kirjoittaja

Maria Lassila-Merisalo, HAMK Unlimitedin päätoimittaja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Viittausohje:
Lassila-Merisalo, M. (2017). HAMK Unlimited tiellä avoimuuteen. HAMK Unlimited Professional 15.2.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/hamk-unlimited-tiella-avoimuuteen

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

HAMK Unlimited »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  avoimuus avoin tiede julkaiseminen tutkimus




Previous Post
Syökö hevosesi jonain päivänä kotimaista mysliä?
Next Post
Challenges in teaching information literacy – Experiences from VIA and HAMK




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Syökö hevosesi jonain päivänä kotimaista mysliä?
Hevosen ruokavalio muodostuu väki- ja karkearehusta. Väkirehuista yleisin on kotimainen kaura, mutta teollisia valmisrehujakin...