Fab Lab – mahdottoman mahdollistaja

Opiskelijan pitää toimia ja kokeilla silloin, kun tarve on suurin ja opiskelija innostuneimmillaan. Kun työtilat ja tekemisen välineet ovat käytössä, opiskelija saa aikaan, keksii, kokeilee ja oppii soveltamaan.

Massachusetts Institute of Technology MIT:n lanseeraama Fab Lab -konsepti tarjoaa tekemisen tilan kokeilulle ja innovoinnille. Maailmanlaajuisella konseptilla toimivissa yksiköissä tehdään mahdottomasta mahdollista: melkein mitä vaan, melkein kenelle tahansa. “Idean kanssa sisään ja keksinnön kanssa ulos”, uutisoi Yleisradio erään yliopiston tekemisen tilaa (Yle, 2018). Suomen Fab Lab -verkostoon kuuluvat mm. Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston yksiköt.

Konseptin reunaehdot

How to make almost anything -ajattelu perustuu Neil Gershenfeldin julistukseen digitaalisen valmistuksen revoluutiosta (Gershenfeld, 2012). MIT kehitti ajattelusta 2000-luvun alussa globaalin toimintatavan, joka on levinnyt 78 maahan ja noin tuhanteen toimintaympäristöön (LabMaps, 2018).

Fabrication Laboratory eli Fab Lab tarkoittaa tuotantolaboratoriota, joka ei kuitenkaan keskity tuotannon määrälliseen optimointiin vaan kokeiluihin ja innovaatioihin. Fab Lab on globaalissa verkostossa operoiva paikallinen toimija.

Päästäkseen mukaan verkostoon toimijan on sitouduttava neljään ehtoon:

1. tilat ovat avoimia ja pääsy on ainakin osan aikaa avoinna kaikille
2. konekanta vastaa tekemisen mahdollistamia minimivaatimuksia
3. toiminta on osa kansainvälisen FAB Academyn toimintaa
4. toiminnasta tehdään Fab Lab -perustamisasiakirja.

Fab Lab tarjoaa tekemiselle sähköisen ja fyysisen alustan. Sen arvot pohjaavat avoimuuden mahdollistamiseen ja satunnaisuuden tukemiseen (Fab foundation, 2018). Kaikki kokeilu on toivottavaa, tuotekehitys välttämätöntä. Tuotanto kanavoidaan valmistaviin yrityksiin.

Suomalaisia kokemuksia

Suomessa Fab Labit ovat osa koulutusorganisaatioiden, instituutioiden tai organisaatioiden toimintaa. Ne toimivat hautomoina, innovaatiokeskuksina ja ns. makers -yhteisöllisen kokeilukulttuurin edistäjinä.

Tampereen yliopiston Fablab Tampereen projektipäällikkö Jussi Viljasen mukaan hyöty on suurempi kuin verkostoon sitoutumisesta aiheutuva työmäärä (Viljanen, 2018). Fab Lab -verkosto tarjoaa toimijoilleen tuotteistettuja palveluja: aktiivista kansainvälistä vertaistukea, resurssien mukaisia mahdollisuuksia yhteisiin hankkeisiin ja yhteisiä toimintatapoja.

Koulutusorganisaatioiden työtiloista löytyy asianmukainen konekanta. Laitteet ovat rakentelun ja viimeistyksen käsityökaluja, useimmat niistä digitaalisesti toimivia leikkureita, tulostimia ja jyrsimiä. Niiden varaukseen on matala kynnys.

Palveluiden tuotteistaminen näkyy asiakkaille palvelun sisällön ja palvelutapahtuman kiteyttämisenä. Sisäinen tuotteistaminen on palvelutuotannon kuvaamista toimijoille itselleen.

Henkilöstön osallistaminen tuotteistamisen vaiheisiin sitouttaa ja parantaa tiedonkulkua. Tiedämme, mitä me teemme, kuka tekee, miten tehdään ja miksi. Tuotteistamisen kautta kehittyy myös ymmärrys palvelun roolista ja sen linkittymisestä koko organisaation palveluihin ja strategiaan.

Toteuttamiskelpoisen palvelun tuntomerkkeinä pidetään riittävää asiakastarvetta, palvelun toistettavia osia ja kokemuksen ja osaamisen hyödyntämismahdollisuuksia. Tuotteistamisen tuloksena palvelu saa nimen, visuaalisen ilmeen ja sisällön. Palvelusta tulee viestittävä, markkinoitava, toistettava ja tasalaatuinen.

Tuotteistamaton asiantuntijapalvelu on tehoton, koska paketti paketoidaan asiakkaille joka kerta uudelleen. Tasapainon löytäminen liiallisen räätälöinnin ja asiakaskohtaisen vakioinnin välille on haaste myös Fab Lab -konseptissa. Tuotteistettu toiminta edellyttää toimivaa, tietoa keräävää ajanvarausjärjestelmää. Kun toiminta on suosittua ja laitteiden käyttöaste suosituilla laitteilla korkea, varaukset on priorisoitava. Fab Lab -konseptissa opintoja edistävät työt tehdään ensin, sitten muut.

Yritysyhteistyöhön suhtautuminen Fab Labeissa vaihtelee. Yhteistyö saatetaan nähdä avoimuutena ja uuden mahdollistajana mutta toisaalta myös kahlitsijana. Yritysyhteistyötä on mahdollista säädellä hinnoittelulla.

Fab Lab tukee opiskelijoiden ammattillisuuden kasvamista käytännössä. Niinpä se kiinnostaa opiskelijoita. Fablab Tampereen Jussi Viljanen kertoo 25–57 prosentin kasvusta laitevarauksissa ja käyttäjämäärissä lukuvuoden 2017–18 aikana (Viljanen, 2018).

Fab Lab käyntiin Hamkissa

Hämeen ammattikorkeakoulussa on käynnistymässä Hamk Design Factory, osana maailmanlaajuista Fab Lab -verkostoa. Fab Lab -toiminnan painotus on usein digitaalinen ja tekninen keskittyen ns. koviin materiaaleihin. Koska Fab Lab -konseptissa arvostetaan paikallista soveltamista, herääkin kysymys voisiko lähes käyttöä vailla jäänyt värjäyslaboratorio toimia osana toimintaa. Kenties myös digitaalisesti ohjattava brodeerauskone tai kangastulostin?

Fab Lab -toiminnan aloittaminen vaatii tavoitteellisuutta, asiasta innostuneita ihmisiä ja riittävästi aikaa. Asiantuntijoiden integroituminen toimintaan tapahtuu monen roolin kautta. Palveluntarjonnasta riippuen rooleja voisivat olla kehittäjä, toimintatavoista vastaava, laitekouluttaja, asiantuntijakumppani, työpajan vetäjä, erityisosaaja, projektiosaaja, opiskelijaohjaaja ja opetuksen tukipalvelu.

Työ tulee aloittaa pienillä pilottiprojekteilla. Toimintatapoja vahvistetaan ja kehitetään ensimmäisestä projektista alkaen. Fab Lab ei synny ympäri kampusta hajasijoitetuilla organisaatioilla ja laitteilla. Tekemisen tilaan pitää kuulua yhteisen kokoontumisen mahdollisuus, koneista ja laitteista vapaa avoin foorumi. Vain yhteisöllisyys mahdollistaa monialaisen osaamisen, jakamisen ja lopulta kansainvälistymisen.

Toimivan Fab Lab -konseptin myötä muotoilun koulutus monipuolistuu. Kun tekniikkavalikoimaan lisätään digitaalinen brodeeraus, tekstiilin tulostaminen, saven 3D-tulostaminen tai muu digitaalinen valmistus, on kokonaisuus on todellinen ja houkutteleva mahdollisuus. Se palvelee opiskelijoita, oppilaitosta ja sen yhteistyötahoja erinomaisesti.

Varaslähtö

Opettajana haluan varmistua, että opiskelija säilyttää innostuksensa opiskelun loppuun asti. Olisi hölmöä kehottaa innostunutta opiskelijaa palaamaan asiaan parin vuoden päästä, kun asia opinto-ohjelman mukaisesti nousee esille.

Motivaation kriittisimmillä hetkillä opiskelijan pitää päästä edistämään projektiaan heti. Hänen pitää päästä ohi koulutusten tai opintojen rajojen kokeilemaan, protoilemaan ja ratkaisemaan.

Se edellyttää joustoa, työtilojen, työmenetelmien, työkalujen, koneiden ja laitteiden vapauttamaista avoimeen käyttöön. Laitteiden ja menetelmien hallinta ja soveltaminen tuo toimijalle asiantuntijavaltaa, kasvattaa ammattilaista toimintakykyä ja vahvistaa selviytymiskykyä, resilienssiä. Niitä tarvitaan tulevissa tehtävissä niin opinnoissa, työssä kuin vapaa-ajalla.

Muotoilussa otimme varaslähdön Fab Lab -tyyppiseen toimintaan syksyllä 2018. Teimme palveluntarjontapilotin muotoiluyritys IIIIK INTO Oy:n luovan johtajan Liina Blomin kanssa. Kyseessä oli tammikuussa 2019 markkinoille tulleiden, digitaalisesti tulostettujen sisustustekstiilien kuvioinnin tuotekehitys laserleikkaamalla.

Yrityksellä oli jo käsitys laserleikkuun mahdollisuuksista, mutta ei varmuutta valittujen materiaalien soveltuvuudesta ko. laitteelle. Kolmen kokeilutyöpajan tuotoksena kuviot ja lasertekniikka hiottiin sellaisiksi, että mallistojen protot voitiin esitellä kansainvälisillä messuilla. Projekti edisti sekä opiskelijan että yrittäjän osaamista, vaikka varsinaista opintokokonaisuutta ei syntynytkään.

Kokeilupilotti onnistui. Muotoilija Liina Blom kuvaa sitä näin: “Yhteistyö palveluntarjoajan kanssa sujui hyvin. Saimme työpajoissa testattua ketterästi valittujen materiaalien ja tekniikan yhdistämistä sekä kokeiltua valitun tekniikan soveltuvuutta tarpeisiimme. Työpajojen avulla pystyimme myös tarkentamaan esimerkiksi tekniikan asettamat rajoitukset tuotteiden kaupallistamisen osalta, mutta kokeilu toi esiin myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää lasertekniikkaa osana julkitiloihin suunnattua kokoelmaamme”. (Blom, 2019)

Pilotti antoi arvokasta kokemusta työtavoistamme. Jatkossakin olemme mahdottoman mahdollistajia.

Artikkelin pääkuva: Lab-tilan mallinnus. Kuosi mallinnuksessa Veera Kolehmainen (2014). Kuva Aija Lundahl.