Makea kokeilukokonaisuus Kultasuklaalle

Kuva: Venla Varjus


Makean suklaan ympärille toteutettiin vuoden aikana sata ketterää kokeilua. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat kokeiluja monialaisena yhteistyönä.

Kultasuklaa Oy:lle toteutettu kokeilukokonaisuus koski tuotekehitystä ydintuotteesta, suklaasta, pakkausmuotoiluun. Tavoitteena oli löytää valmis tuote tai tuoteaihio, joka edustaisi Hämeenlinnaa lahja- ja muistamistuotesegmentissä. Projektin lähtökohtina oli etsiä ydintuotteeseen paikallista reseptiikkaa ja ulkoasuun sekä pakkauksen visualisointiin paikallisia elementtejä. Näihin tarpeisiin löydettiin toteutusalustaksi Hämeen ammattikorkeakoulun WhatsUP-hanke. Hankkeen tavoitteena oli edistää kokeilukulttuuria muun muassa 150 kokeilun kautta. Sovittiin, että tuotekehitysprojekti tehtäisiin monialaisesti ja kokeilemalla kehittämisen menetelmillä.

Tarinoiden ja makujen muotoilu

Konvehtituotteen reseptiikan testaus toteutettiin HAMKin bio- ja elintarviketekniikassa. Raaka-aineiden etsintään ja testaukseen löytyi motivoitunut opiskelija, joka teki tutkimusta osana opinnäytetyötään. Lopullinen toimiva kokonaisuus löytyi nopeasti.

Konvehdin täytehillon rakennetta ja makua tutkittiin aistinvaraisen tutkimuksen työpajassa, jonka toteuttivat bio- ja elintarviketekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijat osana kuluttajatutkimuksen ja aistinvaraisen arvioinnin opintoja. Ryhmä liiketalouden opiskelijoita toimi työpajassa testiryhmänä. Molemmat opiskelijaryhmät saivat oppia tutkimusmenetelmistä ja Kultasuklaa puolestaan hyödyllistä tietoa tuotekehitykseen.

Kultasuklaan toimeksiannossa toivottiin, että uusi suklaatuote edustaisi Hämeenlinnaa omaperäisesti. Suklaatuotteen kehityksessä pyrittiin huomioimaan sekä Kultasuklaan edustamat arvot että potentiaalisten suklaatuotteiden ostajien arvot. Liiketalouden opiskelijat saivat ideoida tuotekonseptia melko vapaasti, mutta ajattelua ohjattiin arvopyramiditeorian kautta. Jatkokehitykseen valittuja konseptiaihioita testattiin haastattelemalla sekä satunnaisia ohikulkijoita Jyväskylän rautatieasemalla että asiantuntijoita Oulun yliopiston Business Kitchenillä. Näiden työskentelyjen pohjalta päädyttiin neljän teemallisen suklaakonvehdin kokonaisuuteen.

Kolme muotoilun opiskelijaa oli tiiviisti mukana tuotekehitysprojektissa. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli suunnitella sekä konvehtien sekä pakkauksen ulkoasu. Ehdotuksissa tuli esiin elementtejä, joita Kultasuklaan oma tiimi ei ollut tullut ajatelleeksi. Oli hienoa nähdä, miten opiskelijoiden lähes rajoittamaton luovuus voi tuoda uusia näkökulmia asioihin. Tuleville muotoilualan ammattilaisille oli tärkeää oppia, kuinka valituissa ratkaisuissa oli luovuuden rinnalla muistettava kustannustehokkuus ja toimivuus. Tässä jouduttiin tekemään kompromissiratkaisuja, mutta tuotteista tuli silti uniikkeja ja toimivia.

Mitä projektista opittiin?

Projektin hallinta ja yhteydenpito Kultasuklaan, HAMKin ja opiskelijoiden välillä oli tiivistä. Käytössä ollut Trello-sovellus auttoi materiaalien ja tiedon välittämistä paljon. Jossain vaiheissa ryhmän kokoonpanossa tapahtui muutoksia ja aikataulujen tahdistamisessa yhteen oli myös haasteita. Palavereja oli tiheästi, ja harvempikin tahti olisi ehkä riittänyt. Projektinhallinta toimi kokonaisuudessaan kuitenkin hyvin.

Kultasuklaan näkökulmasta projekti tuotti kallisarvoista tietoa, kokemusta ja lähes valmiin tuotteen toteutettavaksi. Jos vastaava projekti olisi tehty kaupallisten toimijoiden kanssa, olisivat kustannukset olleet korkeat ja hyödyt erilaiset. Tämän tyyppisellä yhteistyöllä yritys saa kustannustehokkaasti ja matalalla riskillä kokeiltua ja kehitettyä uutta.

HAMKin näkökulmasta projekti oli antoisa, koska taustalla oli aito tarve ja riittävän väljä määrittely. Toimeksiannossa oli elementtejä monen alan osaamiseen, ja se haastoi perinteistä tapaa toimia alakohtaisesti. Projektiin osallistuneet opettajat ja projektipäällikkö tekivät osan kokeiluista sisäisen viestinnän parissa, sillä valmista mallia ei ollut. Opiskelijat pääsivät testaamaan ja kehittämään osaamistaan autenttisessa työympäristössä ja oppivat huomioimaan uusia näkökulmia alojen välisen yhteistyön kautta.

Projektiin osallistunut muotoilun opiskelija Venla Varjus kommentoi näin:

”Projekti oli mielestäni erityisen kiinnostava. Monialaisuus ja oikeasti toteutettavan, myyntiin tulevan pakkauksen ja tuotteen suunnittelu oli inspiroivaa. Oli kiva toimia ryhmässä, jossa oli monen alan osaajia. Projektissa saikin kivasti kokemusta siitä, millaista muotoilun alalla toimiminen voi työelämässä olla. Toki olisi ollut kiva jatkaa projektia vielä sinne aivan viimeisimpiin vaiheisiin saakka, jotta olisi nähnyt tuotteen koko suunnittelu- ja valmistuskaaren. Innolla kuitenkin odotan lopullisen tuotteen lanseerausta.”

Artikkelin pääkuva: Venla Varjuksen tekemiä pakkausprototyyppejä.

WhatsUP oli Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttama hanke ajalla 1.9.2017–31.12.2018. Hanke oli rahoitettu Hämeen liiton myöntämällä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla (AIKO).

Kirjoittajat

Marjo Vaalgamaa toimii projektipäällikkönä HAMK Smart -tutkimusyksikössä.

Juha-Pekka Kärkkäinen toimii suklaayrittäjänä Kultasuklaa Oy:ssä.

Viittausohje:
Vaalgamaa, M. & Kärkkäinen, J.-P. (2019). Makea kokeilukokonaisuus Kultasuklaalle. HAMK Unlimited Professional 5.4.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/makea-kokeilukokonaisuus

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

WhatsUP-hanke »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  kehittäminen kokeilu monialaisuus suklaa tuotekehitys yhteistyö yritysyhteistyö

Bookmark and Share




Previous Post
Opettajien digipedagogiikan koulutus ennakoi työelämän murrosta
Next Post
Energistä oppimista tutkimushankkeessa




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Opettajien digipedagogiikan koulutus ennakoi työelämän murrosta
Ammatillisille opettajille suunniteltu digipedagogiikan erikoistumiskoulutus perustuu tutkimukseen, työelämän muutokseen...