Työpajoissa innostuttiin tupakasta vieroittamisen menetelmistä


Suomi on maailman ainoa maa, jossa on kirjattu lakiin tavoite saada tupakkatuotteiden käyttö loppumaan. Jotta tavoitteeseen päästään, tupakasta vieroitusta on tehostettava entisestään. Hankkeeseen osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat kehittivät uusia menetelmiä ohjata tupakasta vieroitusta ja ohjasivat työpajansa lähihoitajaopiskelijoille.

Tupakointi on länsimaiden yleisin estettävissä oleva kuolinsyy. Silti Suomen työikäisestä väestöstä päivittäin tupakoi 16 prosenttia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015a). Tupakointi on merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn. Se myös altistaa useille eri syöpätaudeille sekä aikuistyypin diabetekselle. Keuhkosyövistä peräti 90 prosenttia aiheutuu tupakoinnista. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuoleekin tupakoitsijoista noin joka toinen, mikäli he jatkavat tupakointiaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015b; Lääkärin käsikirja 2013.)

Yhteiskunnalle tupakointi aiheuttaa vuosittain miljardikustannukset. Miikka Vähäsen (2015) laatiman raportin mukaan vuonna 2012 somaattisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tupakkaehtoiset kustannukset olivat hurjat 210 miljoonaa euroa. Menoeriä syntyy esimerkiksi työkyvyn alentumisesta ja ennenaikaisesta eläköitymisestä, joita tupakkataudit aiheuttavat (Simonen 2015). Tupakasta vieroittaminen onkin nopea ja tehokas tapa hoitaa sairauksia ja edistää väestön terveyttä, ja hoitotyön ammattilaiset ovat tässä avainasemassa (U.S Department of Health and Human Services 2010).

Maailman terveysjärjestö WHO on haastanut jäsenmaansa ehkäisemään ja hoitamaan kansantauteja yhdeksän kohdan toimintaohjelmalla. Näistä yhtenä on saada vähennettyä yli 15-vuotiaiden tupakointia 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman selvityksen mukaan tämä tavoite on realistinen. Selvityksessä on arvioitu kansantautien ja niiden riskitekijöiden tilannetta sekä aiempaa kehitystä. WHO:n tavoitteen lisäksi Suomella on oma kansallinen tavoite, Savuton Suomi vuonna 2040. Maailman ainoana maana Suomessa on kirjattu lakiin tavoite saada tupakkatuotteiden käyttö loppumaan. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tupakoinnin vähentämisen tukikeinoja on tehostettava, nuorten tupakoinnin aloittamista ehkäistävä ja tupakoivien henkilöiden tupakoinnin lopettamista tuettava. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015b; Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta 2010/693.)

Savuttomuuden saavuttamiseksi on edelleen tehtävä sekä ennaltaehkäisevää työtä että tehostettava tupakasta vieroitusta. Menetelmiä on erilaisia ja niiden tehokkuutta voidaan pohtia sekä yksilön ja yhteisön kannalta, mutta myös maailmanlaajuisesti. Isompien joukkojen ohjauksessa menetelmien tulee olla edullisia ja helposti saatavilla. Tällaisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi lyhyet muun hoitotyön ohessa tehdyt ohjaukset, puhelimen avulla annettava tuki, automaattiset tekstiviestiohjelmat tai erilaiset painetut ohjausmateriaalit. Nämä voivat auttaa tupakoitsijoita yrittämään ja ovat edullisia isoihin ryhmiinkin sovellettuina. (West, Raw, McNeill, Stead, Aveyard, Bitton & Borland 2015.) Tekstiviestipalveluiden hyödystä tupakasta vieroituksessa on näyttöä korkean elintason maissa, joissa ihmisillä on käytössään nykyaikaiset puhelimet (Whittaker, McRobbie, Bullen, Rodgers & Gu 2016). Myös internetiä voidaan käyttää apuna korkean elintason maissa (Borland, Balmford, & Benda 2013). Myös televisiossa, radiossa, sanomalehdissä ja muussa mediassa toteutettujen interventioiden tehosta aikuisten tupakasta vieroittamisessa on näyttöä (Bala, Strzeszynski, Topor-Madry & Cahill 2013). Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan televisiossa tupakkavieroituksesta olleet mainokset ovat vähentäneet tupakoinnin yleisyyttä ja kulutusta (Sims, Salway, Langley, Lewis, McNeill, Szatkowski & Gilmore 2014).

Suomessa tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen, terveysuhkien tunnistaminen ja niihin ennaltaehkäisevästi puuttuminen ovat sekä lähihoitajaopiskelijoilla että sairaanhoitajaopiskelijoilla keskeisiä tutkintoon kuuluvia osaamisalueita (Opetushallitus 2014; Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015, 24–30). Hämeen ammattikorkeakoulussa aihetta käsitellään ensimmäisen kerran terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen opinnoissa, kun käsitellään kansansairauksien ennaltaehkäisyä. Myös USA:ssa tupakasta vieroitus on liitetty kansansairauksien opetukseen, ja siitä on saatu myönteisiä tuloksia vieroitusosaamisen lisääntymisenä (Shishani, Stevens, Dotson, & Riebe 2013). Tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen sisältää tiedollista osaamista, ohjausprosessin hallitsemista ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisessa on tärkeää valita ohjaustilanteisiin soveltuvat menetelmät ja osata kehittää ohjausta asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. (Eriksson ym. 2015, 24–30.)

Hankkeesta apua uuden yhteistyön kehittämiseen ja osaamiseen

”Tehoa tupakasta vieroituksen opetukseen ja oppimiseen toisella ja korkea-asteella” on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kolmivuotinen hanke, joka aloitettiin vuonna 2014. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sairaanhoitajaopiskelijoiden tupakasta vieroituksen opetus- ja ohjausosaamista sekä antaa valmiuksia opettaa ja ohjata muita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tupakasta vieroituksessa. Myös hankkeessa mukana olevat opettajat harjaantuvat käyttämään yhteisöllisiä ja toiminnallisia menetelmiä tupakasta vieroituksen opettamisessa. Hankkeessa aktiivisina toimijoina ovat Lahden ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. (Lahden ammattikorkeakoulu n.d.)

Hankkeen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla olisi tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet tupakasta vieroitukseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Lisäksi alan ammattilaiset osaisivat ohjata tavoitteellisesti, asiakaslähtöisesti ja dialogisesti erilaisia hoitotyön menetelmiä ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. Tavoitteena on, että hankkeen myötä hoitokulttuuriin jää tupakasta vieroituksen osaaminen ja taito jakaa tätä osaamista kollegoille. (Lahden ammattikorkeakoulu n.d.)

Maailman ainoana maana Suomessa on kirjattu lakiin tavoite saada tupakkatuotteiden käyttö loppumaan.

Hankkeen avulla pyritään myös lisäämään lähihoitajaopiskelijoiden tupakkatietoutta ja motivoimaan heitä savuttomaan elämäntapaan. (Lahden ammattikorkeakoulu n.d.) Hoitotyön opiskelijoissa on myös tupakoitsijoita, ja hankkeen avulla pyritään välillisesti vaikuttamaan myös heidän omiin ajatuksiinsa savuttomuudesta. Hoitotyöntekijät ovat tärkeässä roolissa ohjaamaan vieroitusosaamista tupakoitsijoille ja voikin pohtia, mikä merkitys hoitajan aktiivisuuteen ohjata tupakasta vieroitusta, jos hän itse on tupakoitsija (vrt. Bühler ym. 2017). Merkitystä on myös sillä, miten hoitotyöntekijät työssä osaavat ottaa työssään huomioon savuttomuuden ja tupakasta vieroituksen, sekä kirjata sen myös potilaan asiakirjoihin (vrt. Boyle, Solberg & Fiore 2014).

Tupakasta vieroituksen ohjausosaamisen hankkeessa sairaanhoitajaopiskelijat ohjaavat lähihoitajaopiskelijoille ohjausosaamista. Tarkoituksena on, että opiskelijoiden ammatilliset valmiudet toimia mentoreina ja perehdyttäjinä moniammatillisessa tiimissä kasvavat (Eriksson ym. 2015, 31). Tämä vastaa myös lähihoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmassa olevaan tavoitteeseen osata työskennellä moniammatillisissa työryhmissä ja erilaisissa toimintaympäristöissä (Opetushallitus 2014).

Hankkeessa on ollut tehtävänä järjestää työpajoja, joissa sairaanhoitajaopiskelijat ohjaavat lähihoitajaopiskelijoille erilaisia toiminnallisia ohjausmenetelmiä tupakasta vieroitukseen. Lisäksi tarkoituksena on luoda toisen asteen lähihoitajakoulutukseen sopiva verkko-oppimisalusta Moodleen sekä tuoda ohjausmenetelmiä näkyväksi nettisivujen avulla. Nettisivujen osoite on http://tupakatta.fi/. Sivuilla oleva ohjausmateriaali on tehty avoimella lisenssillä ja se on kaikkien hyödynnettävissä, muokattavissa ja sovellettavissa. Lisäksi sivuilta löytyy hankkeen aikana kirjoitettuja eri aiheista tehtyjä julkaisuja. Tämä artikkeli on yksi hankkeessa tuotetuista julkaisuista.

Suunnittelusta toteutukseen – uusia ohjaustapoja

Työpaja toteutettiin ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden ja Forssan ammatti-instituutin ensimmäisen vuoden nuorisopuolen lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös lähihoitajaopiskelijoiden opettajien kanssa. Opettajat olivat mukana työpajassa ja antoivat opiskelijoille palautetta työpajan onnistumisesta. Työpajaan osallistui 43 sairaanhoitajaopiskelijaa ja 25 lähihoitajaopiskelijaa.

Tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen -hanke integroitiin sairaanhoitajaopiskelijoiden ensimmäisen vuoden kolmanteen moduuliin, joka sisältää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perusteita. Keskeistä moduulin sisällössä oli ymmärtää terveyden edistämisen merkitys hoitotyölle ja oppia ohjaamaan henkilöitä erilaisissa tilanteissa soveltaen monipuolisesti erilaisia ohjausmenetelmiä.

Työpajan suunnittelu integroitiin muun opetuksen kanssa yhteen, ja suunnittelussa pyrittiin prosessinomaiseen etenemiseen. Opiskelijoille jaettiin vastuuta suunnittelusta ja työpajan toteuttamisesta. Ohjausosaamisen perusteita opetettiin työpajan suunnittelun edetessä teoriatunneilla niin, että teoria antoi pohjaa suunnittelulle. Tarkoituksena oli saada opiskelijat innovoimaan uusia toiminnallisia muotoja tupakasta vieroituksen ohjaamiseen. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoilla ei vielä ole valmiita ”pinttyneitä” tapoja ohjauksesta käytännössä, jolloin heidän voi olettaa olevan avoimia innovoimaan uusia ohjausmenetelmiä. Haastavaksi tilanteen teki se, että sairaanhoitajaopiskelijat joutuivat ohjaamaan itselleenkin uutta asiaa lähihoitajaopiskelijoille.

Päivä toteutettiin kahdessa luokassa. Molemmissa oli viisi sairaanhoitajaopiskelijoista koostuvaa pienryhmää. Jokainen ryhmä oli valmistellut 15 minuutin ohjaustuokion, jonka he esittivät vuorollaan 13 lähihoitajaopiskelijalle. Välitunnin aikana lähihoitajaopiskelijat vaihtoivat luokkia ja jatkoivat toisessa luokassa viidellä uudella ohjaustuokiolla. Välitunnin aikana sairaanhoitajaopiskelijat saivat palautetta toisiltaan ja opettajalta. Palautteen avulla tehtiin pieniä parannuksia seuraaviin ohjaustuokioihin.

Ohjaustuokioista monessa oli mukana pelillisyyttä tai kilpailua. Lähihoitajaopiskelijat olivat yhtä lukuun ottamatta iältään 16–18-vuotiaita. Tässä ikäryhmässä kilpailullisuus oli hyvä menetelmä motivaation herättämiseen ja mielenkiinnon ylläpitämiseen. Lähihoitajaopiskelijat sekä osallistuivat itse tuokioihin että samalla oppivat, miten menetelmä toimii. Tuokion päätyttyä käytiin lyhyt keskustelu, jonka aikana pohdittiin, miten tuokiossa käytettyä menetelmää voidaan käyttää ohjaustilanteessa hyödyksi. Tuokioiden aiheet oli suunniteltu niin, että niissä käsiteltiin tupakasta vieroitusta eri näkökulmista, ja käytetyt menetelmät olivat monipuoliset. Menetelmissä käytettiin hyödyksi niin tietotekniikkaa, draamaa kuin liikkumista yhdistettynä tietotestityyppisiin harjoituksiin. Niiden lisäksi mukana oli pelaamista, rentoutumista ja musiikkia. Perinteisistä muistipelistä ja pullonpyörityksestä saatiin mukaansatempaava kilpailu. Toisaalta puhelimien avulla toteutettu mobiilitietovisa onnistui tämän ikäisillä osallistujilla helposti. Ohjauksissa tuli monipuolisesti tietoa tupakoinnin haitoista, motivoivasta haastattelusta ja erilaisten ohjausmenetelmien hyödyistä. Päivän aikana toteutettujen ohjaustuokioiden toteutuksista on seikkaperäiset ohjeet hankkeessa tehdyillä nettisivuilla http://tupakatta.fi/, jotka avattiin syyskuussa 2016.

Työpajasta valmiuksia tupakoivan asiakkaan kohtaamiseen

Työpajan jälkeen kaikille opiskelijoille jaettiin sähköpostin välityksellä linkki Webropol-kyselyyn, jossa pyydettiin palautetta. Palautteessa oli mukana avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Suljetuissa kysymyksissä oli kartoitettu taustatietoja ja opiskelijoiden oppimista. Avoimet kysymykset olivat samanlaisia lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoille, mutta suljetuissa kysymyksissä oli joitakin eroavaisuuksia. Opiskelijapalautteen avoimet kysymykset analysoitiin yhdessä.

Opiskelijoiden palaute jaettiin neljään aihealueeseen, joita olivat opiskelijoiden suhtautuminen omaan tupakointiin, tupakasta vieroitus osana tulevaa työtä, projektin onnistuminen ja hankepäivän kehittämistarpeet.

Opiskelijapalaute oli pääosin hyvin positiivista. Suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että työpajan suunnittelu ja toteutus lisäsivät osaamista tupakkariippuvuudesta ja tupakasta vieroituksesta. Opiskelijoiden mukaan se myös lisäsi ymmärrystä tupakoinnin merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat saaneensa taitoja ohjata ja motivoida asiakasta tupakasta vieroituksesta. Pilottipäivän tarkoituksena oli myös lisätä taitoja opettaa ohjausta, ja tämä tavoite täyttyikin opiskelijoiden vastausten mukaan hyvin.

Opiskelijoiden suhtautuminen omaan tupakointiin. Työpajan jälkeen osa opiskelijoista oli tunnistanut lopettamistarpeen tupakoinnin terveyshaittojen ja tupakkaan kuluvan rahan kautta. Osa opiskelijoista koki joko haluavansa lopettaa tupakoinnin kokonaan tai vähentää tupakointiaan. Vastauksista kävi ilmi, että opiskelijat uskoivat omaavansa lopettamiseen vaadittavan tiedon. Opiskelijoilla oli myös lopettamisyrityksiä taustalla, ja he kokivatkin motivaation tärkeimmäksi osaksi tupakoinnin lopettamisen onnistumista. Osassa vastauksia kävi ilmi, että suhtautuminen omaan tupakointiin säilyi työpajan jälkeen ennallaan.

Tupakasta vieroitus osana tulevaa työtä. Opiskelijat uskoivat kohtaavansa tupakoivia asiakkaita useissa eri työympäristöissä. Tärkeinä asioina tupakoivan asiakkaan kohtaamisessa pidettiin tupakoinnin puheeksi ottamista, asiakkaan motivointia lopettamiseen, tupakoinnin terveyshaitoista kertomista asiakkaalle sekä asiakkaan auttamista tupakoinnin vieroituksessa. Opiskelijat kokivat tupakoinnin työllistävän sosiaali- ja terveysalalla, ja sen vaikutusten koettiin näkyvän kaikessa hoitotyössä. Tupakoinnin ajateltiin lisäävän sairauksien määrää ja vaikuttavan sairauksista toipumiseen. Myös ennaltaehkäisevä päihdetyö nähtiin osana terveyden edistämistä. Osa opiskelijoista ei kuitenkaan osannut sanoa, liittyykö tupakoinnin vieroituksen ohjaus heidän tulevaan työhönsä, ja osa totesi selvästi, ettei liity.

Opiskelijoilta kysyttiin, mitä tunneilla oppimaansa opiskelijat kokivat voivansa hyödyntää tulevassa työssään. Osa vastasi voivansa hyödyntää opittua tietoperustaa tupakoinnin haitoista, lopettamisen keinoista ja hyödyistä. Osa koki oppineensa tunneilla menetelmiä ohjaukseen, motivointiin ja puheeksiottoon.

Projektin onnistuminen. Opiskelijapalautteen mukaan projekti koettiin mielekkäänä, hauskana ja kiinnostavana kokonaisuutena. Opiskelijoille annettiin ”vapaat kädet” oman ohjaustuokion suunnittelussa, mikä koettiin opiskelijapalautteen mukaan erittäin hyvänä asiana. Toinen tärkeä asia oli työpajan läpikäynti kenraaliharjoitusten tapaan. Tällöin opiskelijat pääsivät testaamaan muun muassa aikataulujen pitävyyttä ennen varsinaista päivää, ja saivat näin mahdollisuuden kehittää ohjaustuokioitaan. Opiskelijat saivat harjoituspäivän jälkeen välipalautetta, jota he pitivät tärkeänä projektin onnistumisen kannalta.

Työpajan toteutukseen liittyviä onnistumisia opiskelijat kokivat olevan toteutustapojen vapaus, oppimistapojen erilaisuus ja monipuolisuus sekä konkreettinen tekeminen. Työpajan aikataulut koettiin toimiviksi, ja opiskelijoiden mukaan päivä soljuikin sujuvasti eteenpäin aikataulussa pysyen. Palautteen mukaan yhteistyö toimi hyvin, ja opiskelijat olivat aktiivisia, motivoituneita ja kiinnostuneita. Opiskelijat kokivat saaneensa opettajilta tukea projektiin. He kertoivat myös kokeneensa ammatillista kasvua projektin aikana ja huomanneensa, kuinka paljon kehitettävää vielä on.

Projektin kehittämistarpeet. Opiskelijat näkivät työpajan suunnittelussa ja kehittämisessä joitakin kehittämistarpeita. Vastaukset jakaantuivat toteuttamislähtöisiin ja henkilölähtöisiin kehittämistarpeisiin. Opiskelijat olisivat toivoneet selkeämpiä ohjeita projektin toteutukseen ja aikatauluun. Osa olisi halunnut tehdä menetelmätyöpajoista enemmänkin tietoiskumaisempia, kun taas osa olisi halunnut lisätä asiakkaan konkreettista ohjausta. Omassa toiminnassaan opiskelijat haluaisivat kehittää varmuutta ja rohkeutta ohjata ja aloittaa keskustelua.

Tarkempia ohjeita kaivattiin myös kirjalliseen työskentelyyn, jolla tarkoitettiin työpajan toteutuksen raporttia. Vastauksista nousi esille, että opiskelijat olisivat toivoneet tiiviimpää aikataulutusta etenkin suunnitteluvaiheessa. Vastauksissa kiinnitettiin huomiota siihen, että työpajan aikana luokassa oli useampi ryhmä kerrallaan, joista vain yksi esitti omaa ohjaustuokiotaan. Muiden läsnäolo luokassa loi turhaa jännitystä omaa ohjaustuokiota esittävissä. Opiskelijoiden ratkaisu olisi ollut kehittää opiskelijoille muuta tekemistä siksi aikaa, kun yksi ryhmä esiintyy.

Johtopäätös

Tupakasta vieroituksen perusosaamisen tulisi olla jokaisella terveysalan ammattilaisella, ja uudet innovatiiviset vieroitustavat ovatkin hyvin tervetulleita. Maailma muuttuu koko ajan, mikä haastaa myös hoitotyötä jatkuvaan kehittymiseen. Menetelmien tulee olla joustavia ja ammattilaisten tulee soveltaa keinoja ohjattavan ryhmän mukaan. Tupakasta vieroituksen hankkeen avulla pyrittiin saamaan opiskelijat itse aktiivisesti luomaan uusia innovatiivisia tapoja ohjata savuttomuutta ja tupakasta vieroitusmenetelmiä. Teknologiaa hyödynnettiin taitavasti osassa opiskelijoiden luomista ohjaustuokioista. Tämä osoittaa sen, että jokainen pystyy ohjaamaan ja opettamaan tupakasta vieroitusta – vain luovuus on rajana.

Sairaanhoitajaopiskelijat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita, mikä loi haasteen itsenäisen toteutuksen suunnittelussa ja uuden asian haltuunotossa. Ohjaus oli opiskelijoille itselleenkin uutta, joten sen ohjaaminen vertaisille oli haastavaa. Toisaalta vanhoista käytännöistä saatuihin malleihin ei oltu jääty kiinni, vaan opiskelijat olivat avoimia uusille menetelmille ja innovoimaan uutta. Savuttomuuteen ja tupakasta vieroitukseen liittyvää tietoa opittiin ohjaustuokioiden suunnittelun, toteutuksen ja osallistumisen aikana. Palautteessa opiskelijat toivat esille, että ohjeistus olisi voinut olla tarkempaa. Opettajat olivat tietoisesti ottaneet väljän ohjeistuksen, jotta mahdollisuus uusien menetelmien luomiseen säilyy. Opiskelijoille haluttiin antaa aikaa ja tilaa luoda uutta.

Työpajoista karttui monipuolista osaamista. Opiskelijat pitivät uusien ohjausmenetelmien luomisessa suunnittelun vapaudesta, ja kuvailivat projektia innostavaksi ja hauskaksi. He tekivät havaintoja muun muassa siitä, että jokaiselle asiakkaalle ja asiakasryhmälle tulee löytyä oma ikätasoon sopiva ohjaamistapa ja vieroitusmenetelmä. Tupakasta vieroitus kuuluu kaikille hoitotyön ammattilaisille, ja opiskelijapalautteesta olikin ilo lukea opiskelijoiden ammatillisesta kasvusta ja varmuuden löytymisestä. Toivomme hankkeen virittävän siihen osallistuneissa opiskelijoissa positiivista suuntaa kohti valtakunnallisia tavoitteita.

Suomi on ainoa maa, jossa on kirjattu lakiin tavoite saada tupakkatuotteiden käyttö loppumaan. Meillä on jo pitkään luotu kivijalkaa savuttomalle Suomelle, ja tupakoinnin suunta onkin laskusuuntainen. Tupakointia vastaan kampanjoidaan ja tehdään ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä. Työpaikat kannustavat lopettamaan osallistumalla vieroitustuotteiden kustannuksiin ja jakamalla kannustepalkkioita. Savuton Suomi 2040 on koko maan talkoot, jossa hoitotyön ammattilaiset ovat avainasemassa.

Lähteet

Bala, MM., Strzeszynski, L, Topor-Madry, R. & Cahill, K. (2013). Mass media interventions for smoking cessation in adults. Cochrane Database of Systematic Reviews 2013, Issue 6. Art. No.: CD004704. Haettu osoitteesta 30.10.2016 osoitteesta http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD004704.pub3/full

Borland, R., Balmford, J., & Benda, P. (2013). Population-level effects of automated smoking cessation help programs: a randomized controlled trial. Addiction, 108(3), 618-628. Haettu 30.10.2016 osoitteesta http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.hamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=20312920-b4e0-4df7-83f6-88ddda9b87da%40sessionmgr4008&vid=10&hid=4114

Boyle R, Solberg L, Fiore M. (2014). Use of electronic health records to support smoking cessation. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014, Issue 12. Art. No.: CD008743. Haettu 30.10.2016 osoitteesta http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD008743.pub3/full

Bühler, A., Schulze, K., Rustler, C., Scheifhacken, S., Schweizer, I., & Bonse-Rohmann, M. (2017). Tobacco prevention and reduction with nursing students: A non-randomized controlled feasibility study. Nurse Education Today, 48, 48–54. Haettu 28.10.2016 osoitteesta http://ac.els-cdn.com/S0260691716302027/1-s2.0-S0260691716302027-main.pdf?_tid=e07011cc-9d0a-11e6-8fee-00000aacb362&acdnat=1477658252_47dbc35ad0cabf402d8924d75bcff434

Eriksson, E. Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. (2015). Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus – hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Haettu 5.5.2016 osoitteesta https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf

Heloma, A., Jousilahti, P. & Ruokolainen, O. (2015). WHO:n tavoite tupakoinnin vähentämisessä voidaan saavuttaa – kansallinen tavoite Savuton Suomi 2040 vaatii tehostettuja toimia. Tutkimuksesta tiiviisti 10/2015. Haettu 10.8.2016 osoitteesta http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125825/URN_ISBN_978-952-302-460-1.pdf?sequence=1

Lahden ammattikorkeakoulu (n.d.). Tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen. Tehoa tupakasta vieroitukseen -hankkeen esite 2014–2016. Haettu 12.8.2016 osoitteesta http://www.lamk.fi/projektit/tupakastavieroitus/Documents/lamk_st_tupakka_posteri_fi_600x1000.pdf

Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta 2010/693. Haettu 7.1.2016 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100698

Lääkärin käsikirja (2013). Tupakoinnin tärkeimmät terveyshaitat. Terveysportti-tietokanta. Haettu 19.5.2016 osoitteesta http://www.terveysportti.fi.ezproxy.hamk.fi/dtk/ltk/koti?p_ar-tikkeli=ykt01104&p_haku=tupakkariippuvuus

Opetushallitus. (2014). Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2014. Määräys 79/011/2014. Haettu 5.5.2016 osoitteesta http://www.oph.fi/download/162460_sosiaali_ja_terveysalan_pt_01082015.pdf

Shishani, K., Stevens, K., Dotson, J., & Riebe, C. (2013). Improving nursing students’ knowledge using online education and simulation to help smokers quit. Nurse Education Today, 33(3), 210–213.

Simonen, O. (2012). Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt kansanterveyden kannalta. Duodecim. Terveysportti-tietokanta. Haettu 9.11.2016 osoitteesta http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo10281

Sims, M., Salway, R., Langley, T., Lewis, S., McNeill, A., Szatkowski, L., & Gilmore, A. B. (2014). Effectiveness of tobacco control television advertising in changing tobacco use in England: a population-based cross-sectional study. Addiction, 109(6), 986–994.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2015a). Tupakkatilasto. Haettu 30.11.2016 osoitteesta https://www.thl.fi/en/tilastot/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/tupakka

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2015b). Terveyshaitat – Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. Haettu 9.11.2016 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-ja-terveys/terveyshaitat

U.S. Department of Health and Human services (2010). How Tobacco Smoke Causes Disease: The biology and Behavioral Basis for Smoking-Attributale Disease. Haettu 30.11.2016 osoitteesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK53017/

Vähänen, M. (2015). Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2015. Haettu 17.5.2016 osoitteesta http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126796/URN_ISBN_978-952-302-503-5.pdf?sequence=1

West, R., Raw, M., McNeill, A., Stead, L., Aveyard, P., Bitton, J., & … Borland, R. (2015). Health-care interventions to promote and assist tobacco cessation: a review of efficacy, effectiveness and affordability for use in national guideline development. Addiction, 110(9), 1388–1403. Haettu 30.10.2016 osoitteesta http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/add.12998/full

WHO (2013). Global action plan 2013-2020. Haettu 30.11.2016 osoitteesta http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/94384/1/9789241506236_eng.pdf?ua=1

Whittaker, R., McRobbie, H., Bullen, C., Rodgers, A. & Gu, Y. (2016). Mobile phone-based interventions for smoking cessation. Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, Issue 4. Art. No.: CD006611. Haettu 30.10.2016 osoitteesta http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD006611.pub4/full

Kirjoittajat

Katri Pärssinen, TtM, työskentelee hoitotyön lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä ja Tehoa tupakasta vieroitukseen -hankkeessa.

Niina Lahti opiskelee sairaanhoitajaksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän on analysoinut osana opinnäytetyötään hankkeessa toteutetun työpajan palautetta.

Viittausohje:
Lahti, N. ja Pärssinen, K. (2016). Työpajoissa innostuttiin tupakasta vieroittamisen menetelmistä. HAMK Unlimited: Journal 21.11.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/hyvinvointi-ja-sote-ala/tyopajoissa-innostuttiin-tupakasta-vieroittamisen-menetelmista/

 

Creative Commons -lisenssi

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Hyvinvointiosaaminen HAMKissa »

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ohjaus tupakasta vieroitus tupakointi

Bookmark and Share




Previous Post
Automaation hyödyntäminen B2B-sisältömarkkinoinnissa
Next Post
Valmentava koulutus vie maahan muuttanutta elämässä eteenpäin




You might also like






More Story
Automaation hyödyntäminen B2B-sisältömarkkinoinnissa
Ostaminen on viime vuosina muuttunut myös yritys- ja yhteisöasiakkuuksissa (B2B). Yrityksetkin etsivät internetissä eri muodoissaan...