Uusia keinoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen

Urareitti on valtakunnallinen hanke, jolla pyritään parantamaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. Liiketalouden alalla hankkeen tavoitteena on luoda osaamispolku, joka auttaa korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia työllistymään ja suuntautumaan jatko-opintoihin entistä nopeammin. Kehiteltävässä osaamispolkumallissa luodaan osaamisen tunnistamisen ja mahdollisen tunnustamisen yleiset periaatteet sekä niihin liittyvät lisä- ja täydennyskoulutuskokonaisuudet, jotka koostuvat eri moduuleista ja huomioivat yksikölliset tarpeet. Hankkeen tuloksilla pyritään auttamaan opiskelijoiden lisäksi hankkeen toista kohderyhmää: opettajia, opinto-ohjaajia sekä koulutuksen suunnittelijoita koulutusorganisaatioissa. Hankkeen avulla rakennetaan siltaa koulutuksen ja työelämän välille korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ja samalla huomioidaan jokaisen yksilölliset koulutustarpeet.

Liiketalouden osaamispolkuja on rakennettu Urareitti-hankkeessa usean eri vaiheen kautta. Alkuvaiheessa määriteltiin hankkeen tavoitteiden, toiminnan suunnan ja tulosten viitekehys, joka on osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjana. Liiketalouden alalle määritelty viitekehys koostuu ammattikorkeakouluille asetetuista yhteisistä ja erityisistä kompetensseista. Yhteisten kompetenssien perustan luovat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen suosittelemat kompetenssit. Liiketalouden alan erityiskompetenssien määrittelemiseksi kartoitettiin 14 liiketalouden tradenomikoulutusta järjestävän ammattikorkeakoulun kompetenssit, osaamistavoitteet sekä perusopintojen pääsisällöt. Saadut tulokset toimivat pohjana myöhemmin tehtävässä, alan toimijoille suunnatussa kyselyssä ja uuden oppimispolkumallin kehittelyssä.

Urareitti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke. Hankeaika on 1.10.2015–30.9.2018 ja hankkeen budjetti 1,1 miljoonaa euroa. Päärahoittajana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen arvioinnin ja kontekstualisoinnin viitekehys, joka soveltuu ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöön. Tätä voidaan hyödyntää sekä osaamisen arvioinnin prosesseissa että lisä- ja täydennyskoulutusten moduulisuunnittelussa, jotta maahan muuttaneet työllistyvät nopeasti. Hankkeella pyritään helpottamaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työelämään ja sitä kautta tukemaan heidän osallisuuttaan ja osallistumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Liiketalouden alan toimijoina hankkeessa ovat HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Centria-ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Sedu sekä Jyväskylän kristillinen opisto.

Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit

Arenen suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa pohjautuu eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (EQF). Suositusta sovelletaan opetussuunnitelmatyössä, osaamisprofiilien laatimisessa sekä osaamisen arvioinnissa. (Auvinen, Heikkilä, Kallioinen, Luopajärvi, Raj & Roslöf 2010, 2‒4.) Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys antaa pohjan Euroopan unionin jäsenmaiden korkeakoulujen opetussuunnitelmien yhtenäistämiselle ja tutkintojen vertailtavuudelle. Viitekehyksen tavoitteena on selkeyttää opiskelijoiden osaamisen tunnistamista ja taata opiskelijalle aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys sisältää kahdeksan eri tasoa, jotka kattavat kaikki tutkinnot. Eurooppalaisessa viitekehyksessä viitetasot perustuvat oppimistuloksiin, jotka määritellään tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyytenä (competences). (Auvinen ym. 2010, 2‒4.) Keskiössä ovat henkilön oppimistulokset, jotka näkyvät oppimisprosessin lopussa tietona, ymmärryksenä ja osaamisena. Tavoitteena on myös tunnistaa ja tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista, joka on voitu hankkia virallisen tai epävirallisen oppimisen avulla. Tämä puolestaan auttaa arvioimaan henkilön saavuttamia oppimistuloksia suhteessa virallisiin oppimisen sisältöihin ja merkityksiin. Eurooppalaisen viitekehyksen tavoitteena on luoda yhteinen kieli tutkintojen kuvaamiselle sekä samalla saavuttaa aito oppimistuloksiin pohjautuva oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Haasteena on luoda selkeät ja läpinäkyvät oppimistulosten kuvaukset. (Auvinen ym. 2010, 2‒4.)

Kansallisen viitekehyksen (NQF) tarkoituksena on lisätä järjestelmän läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden ohella tutkintojärjestelmien toimivuutta. Kansallinen viitekehys tukee elinikäistä oppimista ja oppimislähtöisyyttä. Samalla se edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista. Suomessa kaikki tutkinnot ovat sijoitettavissa kansalliseen tutkintojen viitekehykseen. Järjestelmässä ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle kuusi ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle seitsemän. Kansallisten tutkintojen viitekehyksessä tasot kuusi ja seitsemän määrittelevät yhdessä valtakunnallisten yhteisten kompetenssien kanssa ammattikorkeakoulusta valmistuvan henkilön osaamisen tasoa. Nämä tasokuvaukset on tarkoitus sisällyttää integroidusti osaamispohjaisen opetussuunnitelman tavoitteisiin, joiden toteutumista arvioidaan suhteessa normaalin oppimisprosessin arviointikriteereihin. (Auvinen 2010, 2‒4.)

Kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä tasot kuusi ja seitsemän sekä valtakunnalliset yhteiset kompetenssit kuvaavat ammattikorkeakoulusta valmistuvan opiskelijan osaamisen tasoa. NQF-tasokuvaukset sekä yhteiset kompetenssit on tarkoituksenmukaista sisällyttää integroidusti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan osana normaalia oppimisprosessiin liittyvää osaamisen arviointia. Arviointikriteerit laaditaan suhteessa tasokuvauksiin. (Auvinen ym. 2010, 2‒4.)

Kansallisen viitekehyksen taso kuusi määritellään seuraavasti (Auvinen ym. 2010, 4‒5.):

”NQF, Taso 6 Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto

Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.

Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.

Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.” (Auvinen ym. 2010, 4‒5).

Kansallisen viitekehyksen taso seitsemän määritellään seuraavasti (Auvinen ym. 2010, 4‒5.)

”NQF, Taso 7 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto

Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.

Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.

Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.” (Auvinen ym. 2010, 4‒5).

Ammattikorkeakoulut tarjoavat erilaisia osaamiskokonaisuuksia, jotka kertovat oppilaitoksesta valmistuneen henkilön pätevyyden, suorituspotentiaalin ja kyvyn suoriutua ammattialan työtehtävistä. Kompetenssit jaetaan koulutusohjelmakohtaisiin (ammatillisiin) ja yhteisiin kompetensseihin. Näiden tulee olla selkeästi eroteltavissa toisistaan. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit ovat henkilön ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden perusta. (Auvinen ym. 2010, 4‒5.)

Yhteiset kompetenssit muodostuvat eri koulutusohjelmien yhteisistä osaamisalueista, jotka vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Ne muodostavat pohjan työelämässä toimimiseen ja kehittävät yhteistyötä sekä asiantuntijuutta. Molempien kompetenssien hankkimiseen ja kehittymiseen pystytään vaikuttamaan sekä sisällöllisillä että toiminnallisilla pedagogisilla ratkaisuilla. Opetussisältöjen valinnassa koulutusohjelmakohtaiset ratkaisut ja substanssit muodostavat perustan, jonka ympärille rakennetaan yhteisten kompetenssien oppiminen. (Auvinen ym. 2010, 4‒5.) Arenen suositukset ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi ovat oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatiosaaminen sekä kansainvälistymisosaaminen (liite 1).

Ammattikorkeakoulujen tradenomikoulutusten erityiset kompetenssit, osaamistavoitteet sekä perusopintojen sisältö

Yhteisten kompetenssien ohella Urareitti-hankkeen toteuttamiseksi kartoitettiin 14 ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomikoulutuksen kompetenssimääritelmät, osaamistavoitteet sekä perusopintojen sisältöjä.

Liiketalouden koulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa on usein tavoitteena antaa opiskelijalle laaja-alainen liiketoimintaosaaminen. Eri oppilaitosten painotukset ovat hyvinkin samansuuntaisia. Teemoja ovat vastuullisuus, kansainvälisyys, tuloksellisuus ja soveltava osaaminen. Kompetenssit heijastelevat liiketalouden alan lukuisia eri prosesseja kuten myynti- ja projektityötä sekä viestintää ja yrittämistä. Useassa koulutuksessa menetelmäosaaminen on keskeinen läpikantava teema.

Liiketalouden osaamistavoitteet heijastelevat kompetenssien mukaisia perustaitoja ja korostavat liiketalouden vankkaa perusosaamista, analysointikykyä ja soveltamisen taitoja. Yrityksen perustoimintojen hallinta kuten markkinointi, kansantalous, taloushallinto, henkilöstöhallinto, juridiikka sekä kielitaito ovat keskeisiä osaamistavoitteita.

Perusopintojen sisältö heijastelee sekä kompetensseja että osaamistavoitteita yksittäisine osaamisalueineen. Kurssien nimet ja toteutustavat vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti ne ovat sisällöiltään pitkälti toistensa kaltaisia. Eri ammattikorkeakoulujen kompetenssimääritelmät, osaamistavoitteet ja perusopintojen sisällöt on esitetty liitteessä 2.

Viitekehys Urareitti-hankkeen jatkotyöskentelyn pohjana

Liiketalouden ryhmässä Urareitti-hankkeen ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin ammattikorkeakoulujen liiketalouden osaamistavoitteiden kartoittaminen. Korkeasti koulutetulla liiketalouden osaajalla tulee olla sekä Arenen määrittelemiä yleisiä kompetensseja että ammattikorkeakoulujen itsenäisesti määrittelemää liiketalouden erityistä osaamista. Jokainen ammattikorkeakoulu määrittelee osaamistavoitteensa omassa opetussuunnitelmassaan. Kuitenkin kartoitukseen kohteena olleissa ammattikorkeakouluissa liiketalouden kompetenssit, osaamistavoitteet ja perusopintojen sisällöt ovat yhteneväisiä. Tämä mahdollistaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen yhtenäisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hankkeen seuraavassa vaiheessa tehdään liiketalouden alan toimijoille kysely, jolla kartoitetaan yksittäisten toimijoiden kokemuksia ja toteutustapoja.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.