Toiminnallinen tulevaisuusäänestys oppilaanohjauksen työvälineeksi


Tulevaisuusohjauksen (eng. Futures Guidance) ydin on avartaa henkilökohtaisen tulevaisuuden perspektiiviä, kiteyttää Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen. Oppija asettaa omaehtoisesti päämääriä ja luo itselleen positiivisia tulevaisuuskuvia. Parhaimmillaan hän innostuu ja lopulta luottaa omiin valintoihinsa opinnoissa, uralla ja elämässä. Tulevaisuusohjauksessa on myös kyse vastuun kantamisesta lähiympäristöstä ja yhteiskunnasta sekä siitä, mitä voimme tehdä yhdessä. Kaikki yksilöt ovat yhteiskunnassa tärkeitä toimijoita. Tulevaisuusohjaajan tehtävänä on luoda toiveikkuutta ja valaa uskoa. Tulevaisuusohjaus ankkuroituu sosiokonstruktivistiseen ja sosiodynaamisiin ohjausteorioihin, uudistavaan oppimiseen (transformatiivisuuteen) ja itseohjautuvuuteen. Ohjaajan tulee tilanteessa olla tasa-arvoinen ja aito keskustelukumppani, Leena Jokinen kertoo.

Kuvaan tässä artikkelissa tulevaisuusohjauksen työtapaani oppilaanohjaajana peruskoulun 9. luokan oppitunnilla huhtikuussa 2017.

Tulevaisuusäänestys

Tulevaisuusohjauksen pioneerityötä tehdään Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, jossa myös koulutuspäällikkö Leena Jokinen työskentelee. Haastattelin häntä tähän artikkeliin, jotta voisin taustoittaa tulevaisuusohjauksen viitekehystä ja filosofiaa. Tutkimuskeskuksessa on kymmenen vuoden ajan kehitetty tulevaisuusohjauksen menetelmiä ja toimintamalleja, jotka on nyt koottu tulevaisuusohjaus.fi -sivustolle. Tutkimuskeskuksen lähitulevaisuuden suunnitelmissa on teoreettisen tutkimustiedon lisäämisen lisäksi täydennyskouluttaa peruskoulun opettajista tulevaisuusohjaajia. Tätä tavoitetta tukee opintopolkujen jatkumo sekä mm. lukion opetussuunnitelmauudistus, jossa painotetaan aineenopettajan ohjausvastuuta esitellä oman oppiaineensa työelämärelevanssi; miten opiskeltavia asioita voidaan hyödyntää työelämässä ja millaisia työelämänäkymiä alalla on.

Toimin harjoittelijana tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja perehdyin tulevaisuusohjauksen toimintamalleihin keväällä 2017. Oppimisympäristöni oli lisäksi Turun kaupungin peruskoulun 9. luokka ja heidän viimeinen oppilaanohjaustuntinsa, jolla toimin oppilaanohjaajan lehtorin sijaisena huhtikuussa 2017. Oppilaita luokassa oli 19, ja tunnin tavoitteena oli käsitellä opetussuunnitelman mukaisesti opiskelua ja työntekoa ulkomailla. Valitsin oppitunnille toiminnallisen menetelmän, tulevaisuusäänestyksen. Se tuntui luontevalta valinnalta huhtikuisten kuntavaalien myötä.

Tulevaisuusohjauksen metodi on kuvattu tulevaisuusohjauksen työkirjassa (Ahvenainen, Heikkilä, Jokinen, Miettinen, Ollila, Pietikäinen & Vuorisalo n.d., 11−13). Luin oppilaille ääneen 21 kansainvälisyyteen liittyvää väittämää ja oppilaat äänestivät, mitä mieltä olivat niistä. Punainen lipuke merkitsi, että oppilas on väittämää vastaan, ja vihreä lipuke merkitsi, että oppilas on väittämän kanssa samaa mieltä. Molempien äänestyslipukkeiden käyttö yhtäaikaa tarkoitti sitä, että oppilas on sekä samaa että eri mieltä. Korostin ennen harjoitetta, ettei vääriä vastauksia ole. Väittämäehdotukset pohjautuivat aloittamaani keskusteluun ”Opinto-ohjaus kaikille kiinnostuneille” -Facebook-ryhmässä maaliskuussa 2017. Väittämät 15 ja 16 on julkaistu tulevaisuusohjauksen työkirjassa (Ahvenainen ym. n.d.).

VÄITTÄMÄT:

  1. Nuorissa eri puolilla maailmaa on enemmän samanlaisuutta kuin erilaisuutta.
  2. En haaveile opiskelusta ulkomailla.
  3. Jos opiskelen ulkomailla, en voi pitää yhteyttä perheeseeni ja ystäviini yhtä vaivattomasti kuin silloin, jos asuisin toisella puolella Suomea.
  4. Opiskelu/työskentely ulkomailla lisää maailmanrauhaa.
  5. Ulkomainen tutkintotodistus ei ole Suomessa yhtä arvostettu kuin kotimainen.
  6. Työskentely ja opiskelu ulkomailla vaatii hyvää kielitaitoa.
  7. Eläminen vieraassa maassa vaatii, ainakin välillä, suomalaista sisua.
  8. Kansainvälistyminen vaatii ulkomailla opiskelua tai työskentelyä.
  9. Ulkomailla hankittu työkokemus on Suomessa arvostettua.
  10. Ulkomailla opiskelu vaatii paljon rahaa/säästöjä.
  11. Opiskelua eurooppalaisessa opinahjossa ei voi lukea hyväksi peruskoulun jälkeisiin opintoihin Suomessa.
  12. On parempi lähteä ulkomaille opiskelemaan tai työskentelemään yksin kuin kaverin kanssa.
  13. Lyhyempi kielikurssi voi olla hyvä kokemus ennen pidempi lukuvuoden mittaista vaihto-oppilasvuosi.
  14. Ulkomailta Suomeen palatessa saattaa kokea kulttuurishokin.
  15. Tulevaisuudessa virtuaalinen ja fyysinen työssäkäyntialue voi kattaa koko maapallon.
  16. Suomesta on tullut ilmastonmuutoksen myötä suosittu matkailumaa, koska muualla on liian kuuma kesä.
  17. Suomalaista voidaan ulkomailla kohdella rasistisesti.
  18. Opiskelu/työskentely ulkomailla lisää maailmanrauhaa.
  19. Verot, ajokorttiasiat, terveydehuolto ja muu byrokratia toimii ulkomailla kuten Suomessa.
  20. Opiskelupaikoilla on neuvoteltuja yhteistyötahoja ympäri maailmaa.
  21. On mahdollista saada avustuksia (opintotukea tai esim. matkakorvauksia) vain Suomessa, ei ulkomailla.

Pohdinta

Viime vuosien tunnetuimpien artistien joukkoon noussut Ellinoora laulaa kappaleessaan Leijonakuningas seuraavasti:

Koulussa kun kysyttiin, mikä musta tulee isona, laulaja tai lätkänpelaaja, ei lapsena häpeää tunneta, ennen kuin joku luokas nauraa.”
”En koskaan vastannut tehtävänantoon, mieli samos metsiä, raaputin pulpettia, tutkin kämmenen viivoja, ja ne kertoi ei musta mitään tuu, unelmani täyteenpanee muu.
”Usko tai älä toivon kaikille hyvää, kyl me elämästä löydetään jotain pyhää, jokainen on joskus luuseri, toiset vaan peittää sen paremmin.”

Tulevaisuusohjauksen metodit on suunniteltu oppilaanohjauksen prosessimaiseksi työskentelytavaksi, jonka tarkoituksena on tuoda ideoita ja näkökulmia osallistujalle henkilökohtaisen tulevaisuuden mielekkääseen rakentamiseen (Ahvenainen ym. n.d.). Sen tarkoitus ei ole antaa suoria vastauksia kysymyksiin kuten ”Mikä minusta tulee isona” tai ”Mitä minun pitäisi tehdä, jotta….”. Se ennemminkin antaa mahdollisuuden ymmärtää yhdessä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa tulevaisuuden haasteita ja pohtia tulevaa työelämää.

Tunnilla oppilaat äänestivät, pohtivat ja keskustelivat kansainvälisyydestä, opiskelusta ja työskentelystä ulkomailla. Onko koulutusvalintani viemässä minua tätä osaamista kohti, voinko edes välttää kansainvälisyyttä ja mitä minun tulee ottaa huomioon, jos haluaisin saavuttaa haluamani tulevaisuuden? Vaikka harjoitteissa toimittiin ryhmässä, lähtökohtana oli, että jokainen oppilas pohti tilannettaan henkilökohtaisesti. Koska samalla kukin sai kuulla muiden pohdintaa tulevaisuuden opinnoista, toimivat ryhmän tuki ja ajatukset eräänlaisena mieltä avartavana ja ehkä myös kannustavasti kyseenalaistavana kaikuna omille näkemyksille. Ihannelähtökohtana onkin, että ryhmä koostuu mahdollisimman erilaisista taustoista tulevista osallistujista, jotta keskusteluissa nousee esiin erilaisia näkökulmia. Uutta tässä metodissa on, että tulevaisuusajattelun avulla ryhmän yhteisestä tavoitteellisesta tekemisestä saattaa syntyä osallistujalle henkilökohtainen merkitys tai tarina omasta merkityksellisestä ja toivottavasta tulevaisuudesta (Jokinen, Ollila & Vuorisalo 2015, 62−63).

Valitsemani metodi, tulevaisuusäänestys, on menetelmänä mustavalkoinen, joskin molempien äänestyslipukkeiden käyttö antoi mahdollisuuden olla valitsematta ääripäitä. Menetelmää kannattaakin lähestyä argumentoinnin näkökulmasta, mindfulness-ajatuksella: kaikesta ei aina tarvitse eikä kannata olla hyvä-huono -arviointia. Asioita voi todeta oleviksi ja joskus nimetä muutenkin kuin puolesta-vastaan, esimerkiksi onko tämä itselleni keskeistä, koenko tämän tärkeäksi itselleni, yhteisölleni, yhteiskunnalle tai globaalisti? Opetettaisiin siihen, että on paljon erilaisia seikkoja, joita on hyvä huomioida. Puolesta-vastaan -asetelmaa on pelottavan paljon.

Menetelmää voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa ja sen toteuttaminen on ohjaajalle varsin helppoa. Äänestämiseen tarvitaan ainoastaan ryhmän verran ihmisiä, tila, väittämät ja äänestyslipukkeet. Kaikki muu perustuu ryhmän jäsenten vuorovaikutukseen ja systemaattiseen ja luovaan työskentelyyn. Oppilaanohjaajalle metodi on hyödyllinen kokonaisuus osana kokonaisvaltaista ohjausprosessia. Mallissa ohjattavasta tulee aktiivinen toimija oman elämänsä suunnittelussa. Hän ei voi vain saapua paikalle, vaan hän joutuu osallistumaan toimintaan, jossa käsitellään hänen omaa tulevaisuuttaan.

Oppitunnin onnistumiseksi on tärkeää, että osallistujat saadaan osallistumaan aktiivisesti. Harjoitteista saadaan tällöin paljon enemmän irti. Ohjaamani luokka osallistui hyvin, joskin murto-osa oppilaista näytti nukkuvalta ja oli tunnilla läsnäolovelvoitteen vuoksi. Oppilaat antoivat pääsääntöisesti positiivisen palautteen tunnin toiminnallisuudesta ja väittämien kirjosta. Negatiivista palautetta annettiin siitä, että väitteet olivat itsestään selviä tai keskusteluun ei ollut varattu aikaa. Yksikään väittämä ei saanut ainoastaan punaisia tai vihreitä lipukkeita, joten näkemykset hajautuivat.

Oppilaanohjaajan työ vaatii tarkkaa asioiden seuraamista, megatrendien tunnistamista ja tulevaisuusasennetta (Niemi, Humalamäki & Japisson 2016, 98). Tulevaisuudessa opinto- ja etenkin uraohjauksen mallit muuttunevat kohti työelämän mentorointimalleja, mutta kokemani perusteella peruskoulussa oppilaan itseohjautuvuustaito ja sen vahvistuminen edellyttää oma-opon/oppilaanohjaajan rinnalla kulkemista.

Tämän kevään viimeinen oppilaanohjaustunti oli onnistunut ja voin mielessäni hyräillä Ellinooran laulun sanoja: ”Usko tai älä toivon kaikille hyvää kyl me elämästä löydetään jotain pyhää…”

Lähteet

Ahvenainen, M, Heikkilä, K, Jokinen, L, Miettinen, S, Ollila, J, Pietikäinen, N & Vuorisalo, K. (n.d.). Tulevaisuus − paljon mahdollista! Tulevaisuusohjauksen työkirja. Haettu 18.4.2017 osoitteesta http://tulevaisuusohjaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/Tulevaisuusohjauksen_tyokirja.pdf

Jokinen, L, Ollila, J. & Vuorisalo, K. (2015). Oman tulevaisuuden hallinnan mahdollisuudet ja mahdottomuus. Aikuiskasvatuksen aikakauskirja 17(4), 62−68.

Niemi, P., Humalamäki, A. & Japisson, A. (2016). Reitti 7−9. Oppilaanohjaus. Helsinki: Otava.

Kirjoittaja

Sari Iinattiniemi, FT, opinto-ohjaajaopiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

Viittausohje:
Iinattiniemi, S. (2017). Toiminnallinen tulevaisuusäänestys oppilaanohjauksen työvälineeksi. HAMK Unlimited Professional 29.6.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/toiminnallinen-tulevaisuusaanestys/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  opinto-ohjaus tulevaisuusäänestys tulevaisuusohjaus




Previous Post
Liite 1
Next Post
HAMK Unlimited Podcast, osa 2: Biotalousinsinöörikoulutus – mitä ja miksi?




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Liite 1
Hämeen kauppakamarin jäsenyrityksille suunnattu ennakointikysely Kyselyn keskeisiä käsitteitä: Liiketoiminnassa...