Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa


Osaamisperusteinen ammatillinen koulutus ja työn muutokset vaikuttavat opiskelijan käsitykseen itsestään oppijana, osaajana ja työn tekijänä. Tässä artikkelissa tarkastellaan opiskelijoiden uniikin ja dynaamisen osaamisidentiteetin rakentumista. Opiskelijan osaamisidentiteetin tukeminen tulisi ottaa koulutuksen keskeiseksi lähtökohdaksi siten, että koulutuksen aikana tarjotaan mahdollisuuksia opiskelijan aktiiviseen osaamisidentiteettityöhön sekä osaamisen ja toimijuuden vahvistamiseen.

Johdanto

OSATA-hankkeen aikana selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä osaamisperusteisesta ja asiakaslähtöisestä ammatillisesta koulutuksesta (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). OSATA-hankkeen tavoitteena on mm. tukea ja kehittää oppilaitoksissa tapahtuvaa uraohjausta, opiskelijoiden osaamisidentiteetin rakentumista sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä (OSATA, 2017).

Ammatillinen koulutus on intentionaalista eli tarkoituksellista toimintaa, jolle on asetettu tutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Työpaikalla järjestettävä koulutus on keskeinen osa osaamisperusteista ammatillista koulutusta. Sekä koulussa että työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana opiskelija muodostaa kuvaa itsestään sekä oppijana, osaajana että tulevaisuuden työntekijänä. (Ks. Eteläpelto, Collin & Saarinen, 2007, s. 9).

Eteläpelto, Collin ja Saarinen (2007, s. 9) nostavat esiin yliammatillisten taitojen merkityksen työelämän jatkuvassa muutoksessa. Työelämän jatkuvat muutokset sekä elinikäisen oppimisen ja osaamisen päivittämisen vaatimukset ovat tehneet ammatti-identiteetistä entistä epävakaamman (Eteläpelto, 2007, s. 92; Hänninen, 2006, ss. 191–192). Tämän takia ammatti-identiteetti alkaa olla vanhentunut käsite, jonka rinnalle voidaan nostaa uutena käsitteenä osaamisidentiteetti, joka koostuu mosaiikkimaisesta osaamisesta kunkin oppijan ja työntekijän tietojen sekä taitojen mukaan.

Osaamisidentiteetti ei ole valmis kokonaisuus, vaan se on luotava itse pala kerrallaan (ks. Hänninen 2006, ss. 191–192). Osaamisidentiteetti, kuten työidentiteettikin, rakentuvat oman henkilöhistorian perusteella, mutta siinä on mukana myös tulevaisuuden odotuksia suhteessa osaamiseen ja työhön (ks. Eteläpelto, 2007, s. 90). Osaamisidentiteetti on vastaus kysymykseen Mitä minä osaan? (Ks. Heikkinen, 2005, s. 276) Oman osaamisen uudelleen määrittely on haaste, joka koskettaa yhä useampaa (Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006, s. 27). Osaamisidentiteetti nähdään dynaamisena, muuntuvana ja sosiokulttuurisissa konteksteissa muodostuvana identiteetin kehittymisenä (ks. Eteläpelto & Vähäsantanen 2006, s. 45).

Opiskelijan osaamisidentiteetin rakentuminen

Osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää tarkastella ammatillista subjektiutta osana oppilaitoksessa ja työelämässä tapahtuvaa oppimista. Koulutuksen, oppimisen ja työn entistä kiinteämmällä kytkemisellä toisiinsa pyritään selviämään globaalin yhteiskunnan ja työelämän muutoksista. Tämä johtaa siihen, että opiskelijoilta vaaditaan nykyisin jatkuvaa oman minuuden ja identiteetin muokkausta ja oman osaamisen esittämistä (Eteläpelto, 2007, s. 94). Siten he tarvitsevat sellaista opinto- ja uraohjausta, joka antaa heille luottamusta omaa osaamistaan kohtaan ja voimaannuttaa heidät oman kehityksensä agenteiksi ja vahvoiksi toimijoiksi (Eteläpelto, 2007, s. 115).

Uraohjaus on prosessi, jonka ympärille osaamisidentiteettityötä voidaan rakentaa (ks. Hänninen, 2006, s. 192). Uuden identiteetin rakentumisessa on tärkeää, että opiskelijaa ei pakoteta luopumaan omasta kulttuurisesta identiteetistään, vaan hän saa vapaasti rakentaa mahdollista uutta identiteettiään omien valintojensa mukaan, dialogissa toisten ihmisten kanssa sosiaalisen kasvatuksen tukemana (Kurki, 2010, s. 157). Osaamisidentiteetti laajentaa näkökulman vaatimusten kohtaamisesta kasvamiseksi kohti jotakin (Vieno, Helander & Saari, 2017).

Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta

Opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumisessa voidaan nähdä kolme erillistä tasoa, jotka ovat yksilöllinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen taso (vrt. Kukkonen, 2018, s. 33).

Yksilölliseen tasoon kuuluvat opiskelijan olemassa oleva osaaminen, joka on voitu hankkia kaikkiaalisen oppimisen näkökulman mukaan erilaisissa hybrideissä oppimisympäristöissä, joko koulussa, työssä, harrastuksissa tai muutoin vapaa-ajalla, milloin ja missä tai minkä välineen välityksellä tahansa (Mannermaa, 2008, ss. 25–30; Lonka, 2012).

Koulutuksen aikana opiskelija hankkii lisää ammatillista ja yleissivistävää osaamista. Tavoitteena opiskelijalle on oman alan ajantasainen osaaminen ja taitotieto, jotta hän kykenee työllistymään osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja toimimaan osana työyhteisöä. Osaamisen kehittämisen tavoitteena voi olla myös jatko-opintopaikka tai parempi elämä koulutuksen jälkeen. Opiskelijan henkilökohtainen osaaminen toimii myös voimavarana hänen toimiessaan yhteiskunnallisella tasolla. (Vrt. Kukkonen, 2018, s. 33; Kurki, 2010, s. 149–154)

Yhteisölliseen tasoon kuuluvat opiskelijan oman toiminnan ja roolien sekä odotusten tiedostaminen yhteisössä. Opiskelijan tavoitteena on monialaisissa ja toimialojen rajat ylittävässä yhteisössä toimiminen siten, että hän kykenee arvostamaan muiden osaamista. Opiskelijan yksilöllinen osaaminen voidaan nähdä yhteisön voimavarana siten, että hän kykenee toimivaan joustavasti, monipuolisesti ja kehittävästi. (Vrt. Kukkonen, 2018, s. 33; Kurki, 2010, ss. 149–154)

Yhteiskunnalliseen tasoon kuuluu opiskelijan kansalaisena, ammatillisena ja yhteiskunnallisena osaajana toimiminen siten, että hän kykenee osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja siitä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. (Vrt. Kukkonen, 2018, s. 33; Kurki, 2010, s. 149–154)

Osaaminen

Opiskelijan osaamista voidaan kuvata Spencer & Spencerin (Spencer & Spencer, 1993, ss. 9–11) osaamisen viiden käsitteen avulla: motiivit, yksilölliset ominaisuudet, käsitys itsestä, tiedot ja taidot, ja toiminta. He jaottelevat osaamisen vielä kahteen osaan eli eksplisiittiseen ja implisiittiseen osaamiseen. Eksplisiittinen osaaminen on näkyvää osaamista eli jäävuoren osa, joka on veden pinnan yläpuolella. Eksplisiittiseen osaamiseen kuuluvat ne opiskelijan tiedot ja taidot, joita voidaan siirtää tai arvioida sekä ilmaista sanoin ja numeroin. (Spencer & Spencer, 1993, ss. 9–11)

Implisiittinen osaaminen on puolestaan näkymätöntä eli veden pinnan alla oleva osa. Implisiittinen osaaminen voi olla joko hiljaista tietoa tai piilevää osaamista, jota ei ole helppoa konkretisoida. Tähän kuuluvat myös opiskelijan motiivit, käsitys itsestä sekä yksilölliset ominaisuudet. Implisiittinen osaaminen tulee näkyviin opiskelijan toiminnassa ja ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. (Spencer & Spencer, 1993, ss. 9–11)

Toimijuus

Opiskelijan toimijuuden tukemisessa voidaan hyödyntää toimijuuden viitekehyksenä käytettyjä toimijuuden osa-alueita eli modaliteetteja:

  • osata – pysyvät osaamiset, varsinkin tiedot ja taidot
  • kyetä – fyysiset ja psyykkiset kyvyt
  • haluta – tahtominen, motivoituminen ja motivaatio sekä päämäärät ja tavoitteet
  • täytyä – fyysiset että sosiaaliset (normatiiviset ja moraaliset) rajoitukset ja pakkotilanteet
  • voida – erilaisten rakenteiden mahdollisuuksien tuottaminen ja avaaminen sen hetkisessä tilanteessa
  • tuntea – yksilön perusominaisuus arvottaa, arvioida, kokea ja liittää kohtaamiinsa tilanteisiin ja asioihin tunteitaan. (Jyrkämä, 2007, s. 206)

Osaamisidentiteetin kehittyminen on elinikäinen dynaaminen prosessi, jonka aikana yksilö rakentaa ja muokkaa kuvaa itsestään toimijana. Se muotoutuu suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Sitä määrittelevät sekä olemassa olevat rakenteet että henkilökohtaiset toimijuuden modaliteetit. Osaamisidentiteetin rakentuminen on monikerroksinen ja moniulotteinen ilmiö. Se ei rakennu itsestään eikä ole itsestäänselvyys, vaan yksilön on kehitettävä sitä aktiivisesti.

Tutkimuksen tavoitteet ja tehtävä

Tämän OSATA-selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisia näkemyksiä ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on itsestään oppijoina, osaajina ja työn tekijöinä, ja miten nämä näkemykset tukevat opiskelijoiden toimijuutta, osaamista sekä osaamisidentiteetin rakentumista.

Aineistonhankinta ja menetelmät

OSATA-selvityksen aineiston keräämisessä käytettiin menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua, jolloin vastauksia ei ole sidottu tiettyihin vastausvaihtoehtoihin. Haastatteluun osallistuneet saivat vastata kysymyksiin omin sanoin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2004, ss. 193–195). Teema-alueet kohdennettiin alan ja tutkinnon valintaan, osaamiseen, oppimiseen, tulevaisuudessa vaadittavaan osaamiseen sekä osaamisen dokumentointiin. Kohdennetuilla kysymyksillä oli kaksi eri tehtävää. Ne ohjasivat keskustelua pääaiheisiin ja motivoivat haastateltavia puhumaan kokemuksistaan ja näkemyksistään. Puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla kysymysten järjestystä ja sanamuotoa voitiin vaihdella kysymysten ollessa silti samoja kaikille haastateltaville. Haastattelutilanne oli joustava ja kysymykset nostettiin esiin siinä järjestyksessä kuin haastattelun aikana luontevimmalta tuntui. (Hirsjärvi ym., 2004, ss.197–198.)

Yksilöhaastatteluun, joka kesti n. 30 minuuttia, osallistui ammatillisen koulutuksen opiskelijoita yhteensä 15, joista oli miehiä 7 ja naisia 8. He opiskelivat sosiaali- ja terveysalan, talotekniikan ja tekstiili- ja muotialan perustutkinnoissa. Haastateltavat olivat iältään 16–33-vuotiaita.

Aineiston käsittely ja analyysi

Selvityksessä oli ymmärtämiseen pyrkivä lähestymistapa, joten analyysivaiheessa käytettiin laadullista analyysia ja päätelmien tekoa. Analyysia tehtiin koko ajan selvitystyön edetessä ja aineiston laajetessa. (Hirsjärvi ym., 2004, ss. 193–195.) Kerätty aineisto kirjoitettiin heti haastatteluvaiheessa puhtaaksi, jotta mitään olennaista ei pääsisi katoamaan. Lopullinen analyysi tehtiin, kun kaikki haastattelut olivat valmiina, jotta koko aineisto tuli tasa-arvoisesti huomioitua. Teksteistä etsittiin samankaltaisuuksia ja poikkeavuuksia. Asioista tehtiin havaintoja niiden toistuvuuden ja erityisyyden perusteella.

Selvityksen tulokset

Selvityksen keskeiset tulokset esitellään seuraavien teemojen kautta: opiskelijoiden käsitykset itsestään oppijoina, opiskelijoiden käsitykset itsestään osaajina ja opiskelijoiden käsitykset itsestään työn tekijöinä.

Opiskelijoiden käsitykset itsestään oppijoina

Opiskelijoiden implisiittiseen eli näkymättömään osaamiseen kuuluvat heidän käsityksensä itsestään oppijoina, heidän yksilölliset ominaisuutensa sekä motiivit ja asenteet oppimista kohtaan. Haastatellut kokivat, että he voivat itse vaikuttaa osaamisen hankkimisen tapoihin ja samalla myös omaan valmistumisaikatauluunsa, mikä motivoi heitä opintojen suorittamiseen. Opiskelijat korostivat omaa aktiivisuutta ja asennetta asioiden selville ottamisessa, joko itsenäisenä tiedonhankintana, koulussa opettajilta ja luokkakavereilta kyselemällä tai tekemällä töitä käytännössä koulussa ja työpaikoilla. Haastatellut kuvasivat myös sitä, miten opettajat eriyttävät opetusta opiskelijan tarpeiden mukaan. Haastatellut kuvaavat opiskelua ja osaamisen hankkimista seuraavasti:

“Jokaisella on erilaiset tavat oppia parhaiten. HOKSeissa pitäisi keskittyä siihen, millä tavalla opiskelija oppisi parhaiten. Kun ajattelen itseäni, niin tiedän, että tää on se ala missä mä haluan olla ja kehittyä, mutta kaipaan itse enemmän ohjausta.”

“Pystyy itse vaikuttamaan. Tuntuu että opiskelussa enemmän omalla vastuulla. Jos saa paljon vastuuta opiskelusta, eikä ole niin yritteliäs, niin voi tulla paljon rästejä ja muuta. Opettaja on tyytyväinen, kun opiskelija kysyy kysymyksiä ja on kiinnostunut. Motivaatio on tärkeää.”

Haastateltujen mielestä oppimista voidaan tukea parhaiten, kun saa tietää miksi jotain tehdään niin kuin tehdään ja sitten pääsee kokeilemaan itse. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista haastatellut arvostavat ja toteavat, että sitä pitää olla riittävästi motivoivan ohjaajan ohjauksessa. Teorian haastattelut kokevat tärkeäksi, mutta sitä ei saa olla liikaa ja sen pitää liittyä käytäntöön, jotta sillä on merkitystä. Haastatellut arvostavat rauhallista oppimisympäristöä, jossa voi keskittyä rauhassa asioiden tekemiseen ja opiskeluun. Opiskelijoiden mielestä parasta oppimisen tukea on seuraavat asiat:

“Parhaiten tekemällä, täällä on just niin hyvä kun ei ole pelkkää teoriaa, niin jää ainakin mulle paremmin mieleen.”

“Joku homma, mitä teen ensin ammattilaisen kanssa. Sitten teen itse ja se katsoo. Sen jälkeen teen itsenäisesti ja joku tulee lopuksi katsomaan.”

Opiskelijoiden käsitykset itsestään osaajina

Haastateltujen vastauksista nousee esiin positiivinen käsitys itsestä oppijana, mikä tukee heidän toimijuuttaan. Heidän mukaansa asioita kyllä oppii, kun näkee toisen tekevän ja saa itse tehdä saman. Opiskelijat tiedostavat, että taito kehittyy toistojen avulla eli vanhan sanonnan mukaan harjoitus tekee mestarin. Moni haastatelluista kaipaa tekemisen rinnalle myös asioiden teoreettista ymmärrystä eli he haluavat tietää perusteet, miksi tehdään niin kuin tehdään.

“[…] että on ensin tietoa jostain asiasta, on varmuus ja kokemus siitä että sä osaat sen asian. Ei riitä pelkkä faktatieto vaan pitää olla oma käytännön kokemus siitä.”

“Pitää olla tieto-taito, tieto miksi ja mitä tehdään. Täytyy tietää perusteet ja toimintatavat.”

Osana henkilökohtaista kehittämissuunnitelmaa opiskelijoiden tulisi arvioida omaa aiemmin hankkimaansa osaamista. Haastatelluille henkilökohtaisen osaamisen arviointi ei ollut helppoa, mutta he tunnistivat kuitenkin perusosaamista, jolla pystyy tekemään töitä. Yksi haastatelluista totesi osaamisen kehittämisen olevan jatkuvaa, joten jatkuvan oppimisen näkökulma tuli myös esiin omaa osaamista arvioitaessa. Reflektoinnin taito kehittyy yleensä opiskelujen edetessä ja tämä näkyi myös haastateltujen vastauksissa.

“Perustaito on, perustekniikka mitä tarvii itsensä kehittämiseksi, että osaa sen mitä 3. vuotena osaa. Esim. meillä on tärkeää, että osaa käyttää erilaisia teollisuuskoneita, ompeleita, kankaita.”

“Viisi viikkoa päiväkodissa TOPpia, tuli se arki ja siellä toimiminen tutuksi. Tuli hyvät edellytykset toimia siellä, meni hyvin se työ, pystyi toimimaan yhtenä tiimin jäsenenä.”

Opiskelijoiden käsitykset itsestään työn tekijöinä

Eksplisiittinen osaaminen näkyy opiskelijan toimintana, johon kuuluvat ne tiedot ja taidot, jotka näkyvät opiskelijan erilaisena osaamisena. Työkokemuksen kautta haastatellut ovat saaneet monenlaista kokemusta sekä hankkineet osaamista, joka kehittää työelämävalmiuksia ja jota voidaan joissakin tapauksissa hyödyntää myös osana opintoja. Samalla he ovat luoneet käsitystä itsestään työn tekijöinä, mikä tukee myös heidän osaamisidentiteetin rakentumista. Haastatellut kuvaavat itseään työn tekijöinä seuraavasti:

“Keikkailen alan työpaikoissa, TOP-paikoissa sijaisuuksia ja Seuturekryn kautta myös.”

“[…] semmosta, että osaa tehdä hommia, osaa olla asiakkaiden kanssa. Jos menee toisen kotiin, niin sosiaaliset suhteet ja osaa hoitaa asiallisesti homman.”

Työpaikalla järjestetty koulutus on haastateltavien mukaan ollut hyvä osaamisen osoittamisen paikka työelämälle ja itselle. Jotkut haastatelluista kertoivat saaneensa työpaikalla järjestettävän koulutuksen ansiosta kesätöitä, oppisopimuspaikan ja mahdollisesti vakituisen työpaikan.

Pohdinta

Tämän OSATA-selvityksen tavoitteena oli kartoittaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden näkemyksiä itsestään oppijoina, osaajina ja työn tekijöinä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että ammatillisessa koulutuksessa pystytään tukemaan sekä opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumista että tukemaan osaamisen ja vahvan toimijuuden kehittymistä. Selvityksemme mukaan opiskelijat haluavat sekä kykenevät hankkimaan uutta osaamista ja he voivat vaikuttaa omien opintojensa sisältöihin ja koulutusmuotoihin. He kokivat osaavansa ainakin perusasiat, joiden avulla voi työllistyä, ja harjoittelemalla lisää he voivat kehittyä entistä paremmiksi ammattilaisiksi.

Olemme kiteyttäneet selvityksen tulokset osaamisidentiteetin rakentumisesta kuviossa 1.

Kuvio 1. Osaamisidentiteetin rakentuminen osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Sanna Heino 2019.

Opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumista osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa voidaan tukea kehittämällä opiskelijan näkemyksiä itsestään oppijana, osaajana ja työn tekijänä. Erilaiset vuorovaikutuksessa ja palautteiden kautta syntymät näkemykset omasta osaamisesta ja toimijuudesta tukevat opiskelijaa saavuttamaan päämääränsä. Osaamisidentiteetin kehittyminen on dynaaminen ja jatkuva prosessi, jonka aikana opiskelija kehittää, rakentaa ja soveltaa kuvaa itsestään osaajana.

Opiskelijan osaamisidentiteetin kehittymistä voidaan tukea säännöllisillä HOKS-keskusteluilla ja opintojen aikaisella ohjauksella. Osaamisen ja toimijuuden rakentumisen kannalta on tärkeää, että opiskelija tunnistaa omaa osaamistaan ja kykenee asettamaan itselleen opintoihin liittyviä tavoitteita. Oppijana toimimista tukee opiskelijan mahdollisuus vaikuttaa omien opintojen painotuksiin sekä osaamisen hankkimisen tapoihin.

Opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumisen kannalta työelämälähtöinen ammatillinen koulutus on merkityksellistä, jotta hän pystyy arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa työelämän vaatimuksiin ja rakentamaan omaa rooliaan osaajana erilaisissa oppimis- ja työyhteisöissä. Koulutuksen aikana opiskelija hankkii itselleen sellaista ammatillista ja yleissivistävää osaamista, joiden avulla hän kykenee työllistymään osaamistaan vastaaviin tehtäviin tulevaisuudessa.

Opiskelijan toiminta työn tekijänä lähtee ajatuksesta, että opiskelija rakentaa itselleen vaihtoehtoisia työllistymisen polkuja ja pääsee soveltamaan hankkimaansa tietotaitoa käytäntöön. Työelämän jatkuvat muutokset, osaamisen päivittämisen haasteet ja jatkuvan oppimisen ideologia haastavat opiskelijan tarkastelemaan osaamisidentiteettiään säännöllisesti.

Kokonaisuutena osaamisperusteinen ammatillinen koulutus tarjoaa opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden kehittää itseään oppijana, osaajana ja työn tekijänä sekä osaamisidentiteetin rakentajana. Heidän on mahdollista kehittää omaa osaamistaan jatkuvan oppimisen ideologian mukaisesti aktiivisina toimijoina. Opiskelijan osaamisidentiteetti rakentuu pala kerrallaan, mosaiikkimaisesti.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”OSATA – Osaamispolkuja tulevaisuuteen -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja osatoteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Raahen koulutuskuntayhtymä ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2016–31.12.2019.

Abstract in English

VET students’ competences are developing towards a new competence identity

This article presents the construction of a unique and dynamic student competence identity. Supporting the student’s competence identity should be taken as a central starting point for education, providing opportunities for active student identity and strengthening of the agency during the training. Every student in VET will draft their own personal competence development plan and teachers should endeavor to meet learners’ individual competence needs. Knowledge-based vocational training and changes in the world of work affect the student’s perception of himself as a learner, expert, and worker.

This research was carried out as part of the OSATA – Paths to the future project. During the OSATA project, students’ views on knowledge-based and customer-oriented vocational training were explored. Data was collected from fifteen vocational education students interviews and analysed thematically.

Based on research, it can be stated that vocational training can support both the building of the student’s competence identity and support the development of skills and agency. According to research, students want to acquire new skills and they can influence the content and forms of their own studies. If they at least get basic experience that can help them to work and practice more, they can become better professionals.

Vocational education provides students with an excellent opportunity to develop themselves as learners, experts, and workers. Based on the research, the students felt that it was possible for them to develop their own skills as a strength agency in this program. The student’s competence identity is built on a piece at a time like a mosaic.

Lähteet

Eteläpelto, A. (2007). Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ristiaallokossa. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (toim.), Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY.

Eteläpelto, A., Collin, K. & Saarinen, J. (2007). Johdanto. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (toim.), Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY

Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. (2006). Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.), Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Kansanvalistusseura Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa: Dark.

Heikkinen, H. L. T. (2005). Opettajuus narratiivisena identiteettinä. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulma. Helsinki: WSOY.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2004). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Hänninen, S. (2006). Voimaantumisen kehitysohjelma persoonallisen ja ammatillisen identiteetin tukijana. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.), Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Kansanvalistusseura Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa: Dark.

Jyrkämä, J. (2007). Toimijuus ja toimintatilanteet – aineksia ikääntymisen arjen tutkimiseen. Teoksessa M. Seppänen, A. Karisto & T. Kröger (toim.), Vanhuus ja sosiaalityö – sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kukkonen, H. (2018). Osaamisperusteisuus ja opettajan identiteetti. Teoksessa H. Kukkonen & A. Raudasoja (toim.), Osaaminen esiin – ammatillisen koulutuksen reformi ja osaamisperusteisuus. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja A. Tutkimuksia 23. Haettu 22.4.2019 osoitteesta http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/A/23-Osaaminen-esiin.pdf

Kurki, L. (2010). Sosiokulttuurinen innostaminen vankilassa. Teoksessa L. Kurki, M. Kurki-Suutarinen, & K. Taruvuori (toim.), Muurien sisällä: sosiokulttuurinen innostaminen vankilassa. Haettu 22.4.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8091-1

Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531. Haettu 4.6.2019 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Lonka, K. (2012). Tiedevartti: Kertaus on opintojen äiti, kaikkiaalinen oppiminen voittaa kaikki. Haettu 1.8.2019 https://areena.yle.fi/1-1473002

Mannermaa, M. (2008). Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Juva: WS Bookwell.

OSATA 2017. Haettu 27.3.2019 osoitteesta https://osata.fi

Spencer, L. M. & Spencer, S. M. (1993). Competence at work: Models for superior performance. New York: John Wiley & Sons.

Vieno, A., Helander, J. & Saari, J. (2017). Osaamisperusteisuudesta osaamisidentiteettiin. HAMK Unlimited Journal 29.12.2017. Haettu 28.4.2019 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisperusteisuudesta-osaamisidentiteettiin

Kirjoittajat

KT Anu Raudasoja toimii OSATA-hankkeen projektivastaavana HAMKissa.

LitM Sanna Heino toimii OSATA-hankkeen asiantuntijana.

FM Soili Rinne toimii OSATA-hankkeen asiantuntijana.

Viittausohje:
Raudasoja, A., Heino, S. & Rinne, S. (2019). Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 5.8.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisidentiteetin-rakentuminen

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

OSATA – osaamispolkuja tulevaisuuteen »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen koulutus osaamisidentiteetti toimijuus

Bookmark and Share




Previous Post
Uraohjausmallista uraohjauksen osaamismerkkiin
Next Post
Biological Conception of Man




You might also like






More Story
Uraohjausmallista uraohjauksen osaamismerkkiin
Uraohjausosaaminen on osa opettajan ja opinto-ohjaajan ydinosaamista. Uraohjaustaitoja voi opetella ja osaamistaan voi myös...