Mentori opiskelijan valintojen tukena

Kuvaaja: Roine Piirainen, kuviasuomesta.fi


Vanhempien opiskelijoiden toteuttama mentorointi voi olla merkittävä lisä oppilaitoksen järjestämälle uraohjaukselle. Mentorien omakohtaiset kokemukset ja vertaistuki auttavat nuorempia opiskelijoita uramahdollisuuksien hahmottamisessa ja opintovalintojen tekemisessä.

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) toteutettiin Effective Mentoring -hanke vuosina 2017–2019. Hankkeen tavoitteena oli kehittää mentoroinnin mallia, joka tehokkaasti tukee putoamisvaarassa olevia opiskelijoita. Hankkeen avulla pyrittiin varhaisessa vaiheessa estämään opiskelijoiden putoaminen koulujärjestelmästä. Hankkeen kokonaisuus kattoi myös korkea-asteen, vaikka hanke keskittyikin toiselle asteelle. Yksi Effective Mentoring -hankkeen piloteista toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun metsäalan ensimmäisen vuoden opiskelijoille, tavoitteena kehittää uraohjausta. (Effective Mentoring EM, n.d.)

Pilotoinnin kohteena olivat metsätalouden opiskelijat, joiden ensimmäisen vuoden opinnoissa korostuvat uraohjaukseen liittyvät asiat ammattiopintojen rinnalla. Tavoitteena on heti ensimmäisten moduuliopintojen aikana tukea opiskelijan ammatti-identiteetin muodostumista ja omien uratavoitteiden hahmottamista. Tällä pyritään vahvistamaan motivaatiota opiskelua kohtaan erityisesti niiden osalta, jotka ovat olleet epävarmoja koulutusalan valinnasta. Uudenlaisen uraohjausmallin nähtiin palvelevan myös tulevien profiloivien moduuliopintojen valinnassa, sillä ne ovat osa opiskelijan ammatillista erikoistumista ja omien uratavoitteiden ohjaamaa toimintaa. Lisäksi mentorointi mahdollisti tuutoritoiminnassa hankitun osaamisen laajentamista uudelle tasolle.

Prosessi

Pilotti alkoi yhteisellä tapaamisella HAMIn (Hämeen ammatti-instituutti) ja HAMKin metsäalan koulutusten opinto-ohjaajien kanssa. Keskustelun pohjalta päädyttiin uraohjaukselliseen mentorointiin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Effective Mentoring -hankkeen mentorointimallissa korostetaan organisaation toimijoiden yhteistä suunnittelua.

Mentoreiksi valikoituivat vertaistuutorikoulutuksen saaneet kaksi neljännen vuoden opiskelijaa. Tämän jälkeen prosessi (kuvio 1) eteni opintojen ohjaajan, mentoreiden ja hankeasiantuntijan yhteisellä tapaamisella. Tapaamisessa käytiin läpi mentorointia, sen prosessia ja eri mentorointimalleja pohtien mitä mentorointi on tässä kontekstissa. Mentorointikoulutuksessa painopiste on käsitteen avaaminen, ohjaajan rooli, ohjausmuodot ja ohjausmallin hahmottaminen sekä konkreettisen mentorointiprosessin suunnittelu.

Seuraavassa vaiheessa opintojen ohjaaja yhdessä mentoriopiskelijoiden kanssa kokoontuivat suunnittelemaan toimintamallia tulevan syksyn osalta. Tavoitteena oli, että opiskelija saa uraohjausta kahdella toisiaan täydentävällä näkökulmalla; koulutuksen yleisellä näkökulmalla ja henkilökohtaisemmalla, opintojen loppuvaiheessa olevan opiskelijan eli mentorin, näkökulmalla. Ensin opintojen ohjaaja esitteli koulutuksen tavoitteet ja alustavan aikataulun syksyn osalta. Tämän jälkeen suunnittelutyö eteni tiiviisti mentorien ehdotukset ja pohdinta edellä vuoropuhelussa opintojen ohjaajan kanssa. Mentorit suunnittelivat oman osuutensa vapaasti ja opintojen ohjaajan tehtävänä oli varmistaa lähinnä sisältöjen uraohjauksellinen tavoite.

Tärkeintä suunnittelutyön onnistumiselle oli osapuolten yhteinen näkemys tavoitteista sekä kahden eri uraohjausnäkökulman käytön hyötyjen tunnistaminen. Tämä vaati alussa perusteellisen keskustelun uraohjauksesta ja mentoroinnista, jota mentorointikoulutus omalta osaltaan tuki. Lukujärjestykseen merkittyjä ohjauskertoja oli koko ryhmälle kolme kappaletta ja vapaamuotoisia iltatapaamisia oli myös kolme. Iltatapaamisista vastasivat mentorit itsenäisesti.

HAMKin metsätalouden koulutuksen pilotin aikataulu suunniteltiin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen yhteyteen ja se ajoittui marras-joulukuulle. Opiskelijoiden uraohjaus jatkuu tämä jälkeen vuosittain tehtävien henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen sekä uraohjauspäivän muodossa.

Mentorointiohjaus koostui kahdenlaisista tapaamisista. Mentorit olivat opintojen ohjaajan mukana ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetuissa uraohjaustilaisuuksissa. Näiden lisäksi mentorit järjestivät itse vapaamuotoisempia iltatilaisuuksia. Ennen koko opiskelijaryhmän tilaisuuksia opintojen ohjaaja ja mentorit kokoontuivat tekemään tarkennukset tilaisuuden sisältöön ja keskinäiseen työnjakoon. Samalla tehtiin tarvittaessa tarkennuksia iltatilaisuuksien ajankohtiin tai sisältöihin.

Ensimmäisen uraohjaustilaisuuden aiheena oli oman osaamisen tunnistaminen. Toinen tilaisuus oli kaikkia metsätalouden opiskelijoita koskeva Metsäuralle-uraohjaustapahtuma, joka painottui opiskelunaikaiseen työharjoitteluun, työhakemuksen ja CV:n laatimiseen sekä työhaastatteluun. Tilaisuudessa oli puhujina myös metsäalan työelämäedustajia, jotka kertoivat alan työllisyysnäkymistä ja työssä tarvittavasta osaamisesta. Kolmas tilaisuus painottui oman osaamisen koostamiseen ansioluettelon ja työhakemuksen muodossa sekä oman urapolun ja ammatillisten tavoitteiden hahmottamiseen.

Mentoreiden itse järjestämät iltatilaisuudet olivat kaikille metsätalouden opiskelijoille avoimia keskustelutilaisuuksia. Mentorit johdattelivat keskusteluja ennakkoon mietittyjen aiheiden mukaisesti ja kertoivat välissä omista kokemuksistaan. Teemoina olivat mm. kokemukset työharjoitteluista, työnhaku metsäalalla sekä oman urapolun hahmotus opintojen eri vaiheissa.

Kuvio 1. Käytännön toiminnan suunnittelu.

Kuvio 1. Käytännön toiminnan suunnittelu.

Palaute ja jatkokehittäminen

Mentoreiden kokemus mentoroinnista ennen pilottia oli vähäistä, mutta kiinnostus uuden työtavan oppimiseen oli olemassa. Mentorointiprosessi ei sinällään ole vain nuoren mentoroitavan opiskelijan oppimiskokemus, vaan mentoreiden oma halu ja kyky oppia ovat osa toimivaa mentorointia (Kupias & Salo, 2014, s. 120). Prosessi suunniteltiin mentoreiden mukaan omanlaiseksi prosessiksi, helposti toteutettavaksi ja mentorin rooli pidettiin tarpeeksi kevyenä (Metsäalan mentori, 2018). Toimijoiden sitoutuneisuus mentorointia kohtaan oli avainasemassa pilotoinnin onnistumiselle.

Organisaation edustajan rooli eli opintojen ohjaaja oli tärkeä prosessin mahdollistajana ja mentoreiden tukena. Effective Mentoring -hankkeen aikana hanketoimijat toimivat mentoreiden tukena, mutta mentorille fyysisesti läsnä oleva henkilö, joka tuntee koulutuksen rakenteen ja sisällön, oli sitäkin oleellisempi tekijä. Opintojen ohjaaja nähtiin ideapankkina ja hänen ohjaustyylinsä ja mentoreiden osallistaminen koettiin hyvänä. (Metsäalan mentori, 2018)

Parimentorointi koettiin onnistuneeksi, koska mentorien tiedot ja kokemus koulutuksen ja alan eri vaihtoehdoista (harjoittelupaikat, opintovalinnat) heijastui nuorille konkreettisin esimerkein. Mäkisen (2014, s. 43) mukaan mentorin orientaatio ohjaustilanteissa ja mentorin käsitys ohjauksen tavoitteista ja ohjauksen kohteesta vaikuttavat ohjauksen sisältöön. Mentoreiden kyky olla läsnä ja kuulla vastaavat myös Kupiaksen ja Salon (2014, ss. 120–139) näkemykseen toimivasta mentoroinnista. Mentoreiden tietoisuus organisaation rakenteista edesauttoi onnistunutta mentorointia. Suunniteltu prosessi, selkeä mentorointirakenne sekä iltaohjelman aiheen linkittyminen opetuksessa käytyihin asioihin olivat pilotissa onnistumiseen vaikuttava tekijä. Tässä pilotissa toimivaksi malliksi koettiin osallistuminen uraohjauksen oppitunneille ja kolme iltatilaisuutta kahdeksan viikon aikana.

Hankkeen aikana toteutetun pilotin kautta saatujen hyvien käytäntöjen juurruttaminen osaksi opintoja tapahtunee jatkossa vastaavan toiminnan toteuttamisella. Tavoitteena on edelleen kehittää mentorointia siten, että mukaan otetaan myös toisen vuoden opiskelijoita.

Lähteet

Effective Mentoring -hanke. (2017). Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahaston ohjelma. Euroopan unioni. Euroopan sosiaalirahasto.

Kupias, P. & Salo, M. (2014). Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum.

Metsäalan mentori. (2018). Opiskelijoiden palaute. Julkaisematon lähde.

Mäkinen, S. (2014). Mentorointiprosessi erilaisesta kulttuurista olevan sairaanhoitajaopiskelijan ammatillisen kasvun edistäjänä terveydenhuollon transkulttuurisessa oppimisympäristössä. Väitöskirja. Akateeminen väitöskirja. Tampere: University Press.

Kirjoittajat

Liisa Harakkamäki, KL, toimii sosiaalialan lehtorina, opintojen ohjaajana ja asiantuntijana Effective Mentoring -hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Lauri Värri, koulutussuunnittelija, toimii metsätalouden koulutuksen opintojen ohjaajana Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Viittausohje:
Harakkamäki, L. & Värri, L. (2020). Mentori opintojen valintojen tukijana. HAMK Unlimited Professional 29.4.2020.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042922926

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Effective Mentoring »

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen kasvu mentorointi uraohjaus




Previous Post
What esports could mean to HAMK?
Next Post
“Songs of Life” – Video-documentary as a part of Bachelor’s Thesis




You might also like






More Story
What esports could mean to HAMK?
Esports is competitive gaming that uses the information technology as platform. It is usually played on computers or consoles....