LUO -kehittäjäverkosto vauhdittaa biotalouden innovaatioita Hämeessä

LUO Next Step -hankkeen tavoitteena on lisätä Hämeen luonnonvara-alan verkoston yhteistyötä yritysten kanssa ja viedä toiminta käytäntöön kokeilujen avulla. Hankkeen läpileikkaavana teemana on kierto- ja biotalouden edellyttämän asiantuntijuuden kehittäminen. Kohderyhmänä ovat yritykset, jotka haluavat kehittää uutta liiketoimintaa ja uusia toimintatapoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä sekä koulutus- ja tutkimustoimijat.

Verkoston ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin vahva pohja koulutus- ja tutkimustoimijoiden yhteistyölle. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on edistää oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämistä syventämällä yhteistyötä yritysten kanssa. Toimintaympäristöjen kehittäminen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyönä nähdään kilpailutekijänä ja uudistumiskyvyn edistäjänä.

Verkostot nähdään voimavarana

Yrityksille tarjotaan mahdollisuus hyödyntää verkoston monialaisia toimintaympäristöjä, resursseja ja asiantuntijuutta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa yritysten ja verkoston yhteisiä tutkimus- ja tuotekehittelyprojekteja, kokeiluja, koulutusta ja osallistavaa yhteiskehittämistä. Verkoston tavoitteena on oppia toimimaan resurssiviisaasti: yhteistyössä opitaan kumppaneiden toisiaan täydentävät roolit ja osaamiset, tehdään osaamista näkyväksi ja tunnistetaan entistä paremmin yhteiset intressit. Aktiivisen yhteistyön ja kokeilujen avulla verkosto oppii vauhdittamaan yhteisiä innovaatioita, hyödyntämään tehokkaammin digitaalisuutta liiketoiminnassa ja tunnistamaan kasvua vauhdittavia tekijöitä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

LUO-verkosto myös selvitti jäsenten kiinnostusta ja motiiveja verkostomaiseen toimintaan. Tulosten mukaan yhteistyön laajeneminen loi potentiaalia uusille kumppanuuksille ja sitä kautta toimijoiden yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus kasvaa. Yksi tärkeimmistä verkostoyhteistyön motiiveista on tiedon saaminen. Verkosto tarjoaa hyvän mahdollisuuden pysyä ajan tasalla tulevaisuuden trendeistä ja benchmarkata jäsenten toimintatapoja. Erityisen tärkeäksi koettiin päällekkäisyyksien poistaminen ja toisten osaamisen hyödyntäminen. Verkosto koettiin myös merkittävänä kanavana löytää harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja opiskelijoille. (Horila 2016.)

Tuloksia yhteistyöstä

Verkostoyhteistyö on tuottanut jo monia konkreettisia tuloksia. Idean hävikkiporkkanan hyödyntämisestä saippuana kehittivät kaksi HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opiskelijaa. Raaka-aineena käytettiin porkkanankuoria. Tuote testattiin ja sitä myytiin muun muassa Lepaan puutarhamessuilla. Saippua voitti Puutarhatalouden uusi kiertotalous -hankkeen innovaatiokilpailun.

Suomen ympäristöopisto Syklin vastuulla on yritysyhteistyön ja kiertotalouden edistäminen Riihimäen seudulla. Näitä mahdollisuuksia tunnistettiin ja ideoitiin yhteisessä työpajassa. Työpaja tuotti uusia synergia- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tunnistetut ja jaetut resurssit kirjattiin Motivan koordinoimaan SYNERGIE-tietokantaan jatkohyödyntämistä varten. Työn tuloksena päästiin aloittamaan yritysyhteistyö materiaalivirtakartoitusten muodossa neljän yrityksen kanssa.

Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman vastuulla on ympäristövaikutusten seuranta ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen. Yhdessä yritysten kanssa kehitetään optista sameusmittaria ja mittausteknologiaosaamista, jota voidaan soveltaa tuotettaessa ajan tasalla olevaa tietoa ympäristövaikutusten seurantaan.

Kierto- ja biotalous luo uutta työtä

Suomen biotalousstrategian (2014) mukaan biotaloudella voidaan parantaa koko maan taloutta ja työllisyyttä sekä kansalaisten hyvinvointia. Tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Myös LUO-verkoston visiona on rakentaa tulevaisuudessa uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla. Tärkeänä tavoitteena on huolehtia samalla myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä sekä alueellisesta kehityksestä Hämeessä.

Luo Next Step -hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Rahoitus tulee EAKR-ohjelmasta ja hankkeen osapuolilta.