Silkkaa sattumaa?


Helsingin yliopiston Lammin biologinen tutkimusasema ja suomalaisia etämittausjärjestelmiä kehittävä Masinotek Oy ovat tehneet luontoseurantaan liittyvää yhteystyötä jo usean vuoden ajan. Yhteistyötä on tehty niin kehittämisen, opetuksen, jatkuvan mittaustoiminnan kuin myös vientitoiminnan parissa. Tällaista tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön tarvetta peräänkuulutetaan varsinkin juhlapuheissa. Usein sitä on liian vähän ja se on sattumanvaraista. Onko Lammin tutkimusaseman ja Masinotekin yhteistyö sitten silkkaa sattumaa vai ei?

Ennen kuin vastaamme kysymykseen, esittelemme lyhyesti, miten keskinäinen yhteistyömme käynnistyi. Kaikki alkoi tarpeesta hankkia uusi tutkimuslaite Lammin tutkimusasemalle. Hankinta kilpailutettiin ja sen perusteella tehtiin hankintapäätös. Laitteen kotimainen edustaja toimitti aikanaan laitekokonaisuuden Lammin tutkimusaseman käyttöön. Osana laitepakettia oli mittauksien etäseurantaan tarkoitettu telemetriayksikkö, jolla oli oma edustajansa Suomessa. Näitä samoja laitteita oli alkanut käyttää projekteissaan myös Masinotek Oy, joka oli kehittänyt tietojen keräykseen oman Internetin kautta toimivan etävalvontajärjestelmänsä.

Kyseisen laitteen suomalainen edustaja mainitsi ohimennen Masinotekin Juha Pohjalalle Lammin tutkimusaseman tekemästä hankinnasta sekä tarpeesta seurata mittauksia Internetin kautta. Juha päätti ottaa yhteyttä Lammin tutkimusaseman professori Lauri Arvolaan. Juhan motiivina oli ensisijaisesti halu tietää mihin tarkoitukseen kyseistä laitetta käytetään ja olisiko hankkeessa tarvetta etäseurantaan. Toissijaisesti hänen mielessään oli halu luoda kontakteja tutkijoihin. Niinpä puhelin käteen ja soittamaan. Soiton tuloksena sovimme tapaamisen Ilmatieteen laitoksen kahvilaan Helsingissä.

Runsaan puolen tunnin rupattelun ja kahvinjuonnin tuloksena oli yhteinen näkemys, että Masinotekin aivan toisiin tarkoituksiin kehittämää ohjelmistoa voisi soveltaa laajemminkin ympäristötutkimuksen tarpeisiin. Molemmilla osapuolilla tuntui olevan sama näkemys luontoseurantaan liittyvän mittaustoiminnan tulevaisuudesta sekä tarpeista. Masinotekilla oli kova halu löytää kehittämilleen tekniikoille ja yrityksen osaamiselle uutta kysyntää, ja Lammilla taas oli valmiina sekä kohteita, joissa tekniikkaa voisi kokeilla, että myös näkemystä ja kontakteja maailmanlaajuisiin tutkijaverkostoihin, joissa samanlaisia tarpeita olisi paljon.

Masinotek oli jo aikaisemminkin tehnyt etäseurantaan ja luontomittauksiin tarkoitettuja järjestelmiä, mutta näissä asiakaskuntana olivat pääosin suomalaiset vesilaitokset. Oli siis selvää, että olemassa olevia ohjelmistoja tulisi kehittää ihan toiselle tasolle, että ne vastaisivat tutkimustoiminnan haasteisiin. Toisaalta todettiin, että vähintäänkin aihio oli jo olemassa. Näin siis syntyi ajatus EMMI‑ympäristötietojärjestelmästä, jota tälläkin hetkellä käyttävät tutkimuslaitokset sekä erilaiset muut luontoympäristön tilaa seuraavat toimijat jatkuvatoimisessa mittaus‑ ja etäseurantatoiminnassa Suomessa ja myös ulkomailla.

Yhteistyössä Lammin ja Masinotekin välillä oli varmaankin tärkeintä osapuolten yhteinen näkemys siitä tarpeesta, mitä luontoseurannassa tulevaisuudessa kaivattaisiin etäseurannan osalta. Toisaalta keskeistä oli myös ripeys ja ennakkoluulottomuus, jolla yhteistyö voitiin aloittaa. Ei jääty odottamaan isoja palavereita tai muodollisia päätöksentekotilanteita, vaan molemmat ottivat riskiä siitä, että ensin kehitetään ja sitten vasta katsotaan johtiko uuden kehittäminen eteenpäin. Luottamus kumppaniin löytyi heti vaikka toista ei kunnolla tunnettukaan. Päätettiin myös aloittaa välittömästi käytännön toimet pienellä pilotilla, joka tarkoitti yhden mittauspisteen seurannan järjestämistä Masinotekin järjestelmällä. Askel oli pieni, mutta merkittävä siksi, että näin päästiin kokeilemaan asioita käytännössä sekä tutustuttiin kumppanin toimintaan alusta asti.

Yhteistyön tuloksena oli jo vuoden kuluttua ensitapaamisesta syntynyt täysin uudenlainen EMMI‑ympäristöseurantajärjestelmä. Tuossa vaiheessa järjestelmää oli päästy kokeilemaan käytännön mittaustoiminnassa ja Masinotek oli pystynyt hankkimaan järjestelmälle käyttötarpeita myös vesilaitospuolelta. Kului vielä toinen vuosi ja ohjelmisto oli täydessä käytössä Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla.

Ympäristotiedonseurantaa Vanajalla

Kuva 1. Ympäristötiedon seurantaa Vanajalla. (Kuvat: Juha Pohjala ja Lauri Arvola)

Tämän jälkeen suomalaisen ympäristömonitorointiin tarkoitetun EMMI‑järjestelmän myynti lähti nopeasti liikkeelle, kun sille oli löydetty sekä kipeästi tarvittavat referenssit että jatkuva kehittämisen prosessi yhdessä kansainvälisestikin merkittävän luontoalan tutkimuskeskuksen kanssa. Tuolloin selvisi myös, että Arvolan ja Pohjalan arviot tämän tyyppisen järjestelmän tarpeista tutkimuslaitoksilla laajemminkin olivat osuneet oikeaan. Niinpä tällä hetkellä EMMI‑järjestelmää markkinoidaan nyt myös kansainvälisesti ja ensimmäiset kaupat järjestelmän käyttöönotosta on tehty jo Ruotsiin, Sveitsiin ja Hollantiin. Tutkimuslaitokset ovat hyvin verkottuneita kansainvälisesti ja niinpä seuraavaksi edessä on pyrkimys saada suomalainen tutkimuslaitos‑yritysyhteistyö kantamaan hedelmää vientikaupan kautta laajemminkin.

Sattumaa vai ei? Kyllä ja ei; paljon sattumaa, mutta ei yksinomaan sitä. Myös uteliaisuus, tahto ja halu ymmärtää asioita ja niiden vuorovaikutuksia ovat tärkeässä roolissa. Vailla merkitystä eivät ole luottamus, huumori ja ”sielujen sympatia”. Hedelmällisen yhteistyön tekeminen on monen tekijän summa. Kyse ei ole yksinomaan pelkästä sattumasta, vaikka sillä on oma tärkeä roolinsa kuten kaikessa elämässä. Yhteistyössä, varsinkin pitkäaikaisessa, kyse on lopulta monesta asiasta. Yhteiset tavoitteet ja keskinäinen luottamus ovat pitkässä juoksussa kantavia tekijöitä. Niiden puute on vastaavasti tehokas este hedelmälliselle yhteistyölle.

Teksti on julkaistu aiemmin kokoelmajulkaisussa A. Horila (toim.) LUO Luonnovara-alan verkoston yhteistyön käynnistäminen ja yhteistyön tuloksia. HAMKin e-julkaisuja 3/2016. Saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-776-6

Kirjoittajat

Juha Pohjala on Masinotek Oy:n toimitusjohtaja ja Lauri Arvola Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman professori.

Viittausohje:
Pohjola, J. ja Arvola, L. (2016). Silkkaa sattumaa?. HAMK Unlimited: Magazine 10.6.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/silkkaa-sattumaa/

 

Creative Commons -lisenssi

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

luo luonnonvara-alan verkosto »
Print Friendly, PDF & Email


Bookmark and Share




Previous Post
Case SunShine Pop Up ‑puisto
Next Post
Yhteistyötä First Roundin yrityskiihdyttämön kanssa






More Story
Case SunShine Pop Up ‑puisto
Suomen ensimmäinen Pop Up ‑sisäpuisto syntyi Hämeenlinnan Lyseon lukion Luovan yrittäjyyslinjan Paras idea ‑kilpailu...