Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä testattiin joulukuussa 2017 robotin hyödyntämistä osana esikouluikäisten lasten ohjaustapahtumaa. Kokeilun taustalla oli Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanke. Tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat ryhmä Forssan hoitotyön sekä Valkeakosken sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoita. Monialaisen työryhmän tarkastelun kohteena oli pieni ihmisen kaltainen robotti, NAO (SortBanks n.d.a) sekä NAO-robottia hyödyntävä ohjaustapahtuma (ks. kuva 1). Ihmisen kaltaisia robotteja kutsutaan myös humanoidiroboteiksi. NAO-robotille on mahdollista ohjelmoida erilaisia toimintoja kuten esimerkiksi muotojen, esineiden tai puheen tunnistamista. NAO-robottia voi personoida ja sille voi jopa opettaa uusia taitoja. NAO-robotin ominaisuuksiin voi perehtyä tarkemmin SoftBank Roboticsin sivustolla.

NAO-robottikokeilussa hoitotyön opiskelijat selvittivät, pystytäänkö robotin avulla parantamaan ohjaustapahtumien laatua esikouluikäisiä lapsia ohjatessa. Opiskelijat halusivat myös saada selville, minkälaisia reaktioita, tunteita ja kysymyksiä robotti ohjaajan yhteistyökumppanina herättää lapsissa ja esikoulun henkilökunnassa. Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat ideoivat hoitotyön opiskelijoiden kanssa yhteistyössä kokeilun ohjelman ja huolehtivat robotin ohjelmoinnista sekä käyttäjätuesta ohjaustapahtuman aikana. Kokeiluun osallistui kolmetoista esikoululaista. Toiminnallisessa ja osallistavassa ohjaustapahtumassa NAO-robotti jakoi tietoa terveellisestä ravinnosta sekä liikunnasta. Esikoululaiset pääsivät muun muassa kokeilemaan, mitä mieltä NAO-robotti oli porkkanasta tai sipseistä. Myös robotin ohjaama Kapteeni käskee -leikki oli lapsille mieleinen.

Kokeiluun osallistuneiden lasten ja esikoulun henkilöstön kokemus tapahtumasta oli positiivinen. Opiskelijat arvioivat NAO-robotin toimivan hyvin ohjausprosessin tukena ja rikastajana. Mielekäs robotin käyttö ohjaustapahtumassa edellyttää huolellista suunnittelua sekä etenkin toimintakontekstin ja ohjaustapahtuman kasvatuksellisten tavoitteiden tuntemusta robottia ohjelmoitaessa. NAO-robotti ohjaajan kumppanina herätti lapsissa ja esikoulun henkilökunnassa positiivisia reaktioita ja tunteita sekä kysymyksiä mahdollisista uusista käyttökohteista.

Hyvinvointialan ja tekniikan alan opiskelijoiden yhteistyö on tulevaisuuden ammattilaisten osaamisen kehittymiselle tärkeää. Robotisaation ja digitalisaation vaikutuksesta hyvinvointialat tekevät tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä insinöörialojen kanssa. (McKinsey & Company 2014.) Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä kehittävä ja kokeileva asenne työhön on tärkeää kaikille opiskelijoille ammattialasta riippumatta.

NAO-robotin ympärille on HAMKissa perustettu monialainen työryhmä, joka jatkaa robotin hyödyntämismahdollisuuksien ja sovelluskohteiden kartoittamista. Robotti on herättänyt kiinnostusta ja ajatuksia uusista tutkimuskohteista on syntynyt.

Sosiaaliset robotit ovat pian työkavereitamme

Robotisaatio etenee hoiva-alalla vauhdilla. Robotti ei kuitenkaan korvaa ihmisen työtä vaan toimii hoitajan tai ohjaajan työn rinnalla vapauttaen lisää voimavaroja ja keinoja työhön. Kyseessä on toimintaympäristön ja ammattikuvan muutos, joka ei tapahdu hetkessä. Myönteisiä kokemuksia on saatu esimerkiksi Paro-hyljerobotista, joka ymmärtää noin viisisataa sanaa ja reagoi puheeseen. Alustavat tutkimustulokset Parosta vanhustyön tukena ovat positiivisia (Bemelmans, Gelderblom, Jonker & de Witte 2015, 950). Voimakkaasti kehittyvän hoiva-alan robotisaation vuoksi Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas (STTK 2017) ehdottaakin otettavaksi käyttöön uutta sanaa ”gerobotiikka”. Gerobotiikan kiinnostuksen kohteena on, miten robottien avulla voidaan tuottaa inhimillistä hyvää sekä auttaa vanhuksia selviämään arjessa itsenäisesti.

Hoiva-alalla seurataan aktiivisesti sosiaalisen robotiikan tutkimus- ja kehitystyötä. Sosiaalisten palvelurobottien kokeilut ovat muuttumassa osaksi arkiympäristöä ja niiden odotetaan yleistyvän jo vuoteen 2025 mennessä (ks. esim. VTT 2016).

Tämän päivän opiskelijat tekevät hyvin todennäköisesti töitä yhdessä ihmistenkaltaisten robottien ja älykkäiden ohjelmistojen kanssa. Japanissa ihmisen kaltaiset robotit työskentelevät jo nyt hoiva-aloilla ammattilaisten apuna sekä asiakaspalvelun tukena hotelli- ja matkailualalla tarjoten erilaisia asiakkaita hyödyttäviä ja viihdyttäviä palveluja.

Sosiaaliset robotit ovat kuitenkin vielä tällä hetkellä monin tavoin kokeiluvaiheessa ja kehitteillä. Robotteja yritetään esimerkiksi ohjelmoida tunnistamaan ihmisten tunteita ja mukauttamaan toimintaansa joustavasti tilanteiden muuttuessa. Robotiikkaa myös edelleen vieroksutaan monilla aloilla. Sijoittajat ovat kuitenkin robotisaation suhteen optimistisia, sillä esimerkiksi konsulttiyhtiö ICD (2017) ennustaa robotiikan investointien nousevan lähes 190 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Useat perinteiset teknologiatalot ja uudet start-upit kehittelevät tällä hetkellä omia sosiaalisia robottejaan.

Robotiikan tutkimuksella jo pitkät perinteet HAMKissa

Robotiikka on ollut osa Hämeen ammattikorkeakoulun koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa jo vuosia. TKI-toiminta on elänyt ja kehittynyt tekniikan tuomien mahdollisuuksien lisääntyessä ja uusia sovelluskohteita on löydetty koko ajan. Viimeisimpinä opiskelija-innovaatioina on esitelty esimerkiksi virtuaalilaseilla ohjattava robotti (Luotola 2017) ja kosteutta mittaava peltorobotti (HAMK n.d.). Myös uuden ajan teollisuusrobotiikka, joka kykenee työskentelemään yhteistyössä ihmisen kanssa, on kiinnostuksen kohteena.

Ehkä HAMKin opiskelijat voisivatkin innovoida yhdessä yrityskumppaneidensa kanssa seuraavaksi korkeakoululle oman humanoidirobotin, Hamkoidin.

Kuva 1. NAO-robotti ja artikkelin kirjoittajat

Lähteet

Bemelmans, R., Gelderblom, G.J., Jonker, P., & de Witte, L. (2015). Effectiveness of Robot Paro in Intramural Psychogeriatric Care: A Multicenter Quasi-Experimental Study. Journal of the American Medical Directors Association, 16, 11, 946 – 950. Haettu 6.3.2018 osoitteesta http://dx.doi.org/10.1016/j.jamda.2015.05.007

HAMK (n.d.). HAMKin opiskelijoiden peltorobotti kisasi menestyksekkäästi Saksassa. Haettu 23.1.2018 osoitteesta http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/uutiskirje/Sivut/HAMKin-opiskelijoiden-peltorobotti-kisasi-menestyksekkaasti-Saksassa.aspx

IDC (2017). Worldwide Spending on Robotics Will Reach $188 Billion in 2020 Fueled by New Use Cases and Expanding Market Acceptance, According to IDC. Haettu 23.1. 2018 osoitteesta https://www.idc.com/getdoc.jsp?containerId=prUS42213817

Luotola (2017). Lego-robotti tottelee eleitä. Insinööri-lehti. Haettu 23.1.2018 osoitteesta http://www.insinoori-lehti.fi/lego-robotti-tottelee-eleit%C3%A4

McKinsey & Company (2014). Healthcare’s Digital Future. Haettu 7.2.2018 osoitteesta https://www.mckinsey.com/industries/healthcare-systems-and-services/our-insights/healthcares-digital-future

SoftBank Robotics (n.d.a). Who is NAO?. Haettu 24.1.2018 osoitteesta https://www.ald.softbankrobotics.com/en/robots/nao

SoftBank Robotics (n.d.b). NAO. Haettu 24.1.2018 osoitteesta https://www.ald.softbankrobotics.com/en/robots/nao/find-out-more-about-nao

STTK (2017). Hoivarobotit hoitajien avuksi harmaantuvassa Suomessa. Blogijulkaisu 22.5. 2017. Haettu 23.1.2018 osoitteesta https://www.sttk.fi/2017/05/22/hoivarobotit-hoitajien-apuna-harmaantuvassa-suomessa

VTT (2016). Sosiaalista palvelurobottia testataan palvelukeskuksessa. Haettu 7.2.2018 osoitteesta http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/sosiaalista-palvelurobottia-testataan-kauppakeskuksessa

Kirjoittajat


Laura Vainio toimii projektipäällikkönä aluekehityshankkeissa. Työssään hän rakentaa koulutus-, tutkimus- ja yritysyhteistyötä. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat monialainen ongelmanratkaisu, kokeilut, resurssiviisaus ja kiertotalous.


Tutkimuspäällikkö, yliopettaja Essi Ryymin johtaa koulutusviennin tutkimuslähtöistä kehittämistä sekä työskentelee opettajankouluttajana ja valmentajana. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat työnmurros, digitalisaatio ja ammatillinen osaaminen.

Viittausohje:
Vainio, L. & Ryymin, E. (2018). Kokeillen kohti Hamkoidia. HAMK Unlimited Professional 8.3.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/kokeillen-kohti-hamkoidia

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Alueelliset järkivihreät innovaatiot »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  hoiva-ala ​kokeilut monialaisuus NAO robotiikka robotisaatio tutkimus

Bookmark and Share




Previous Post
Rakennuksen energiasuunnittelu edellyttää monialaista osaamista
Next Post
Yrittäjän henkilöbrändi ja mielipidejohtajuus




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Rakennuksen energiasuunnittelu edellyttää monialaista osaamista
Uusiutuva energia ja siihen liittyvä nopeasti kehittyvä teknologia kiinnostavat yhä enemmän pientalojen asukkaita ja rakentajia....