Yritysyhteistyöprojekti 90 opiskelijan voimin

Työelämäprojekteja on helppo tehdä, kun opiskelijaryhmän koko on maksimissaan 20 opiskelijaa. Opettaja voi seurata projektin etenemistä, ja kokonaisuus pysyy hyvin hallinnassa. Kun opiskelijoita on 90, touhu muuttuu hyvin toisenlaiseksi. HAMKin liiketalouden opetuksessa tällaiset työelämäprojektit ovat arkipäivää.

Olemme tehneet LähiTapiolan Elämänturvapäivään keskittyvää yritysyhteistyötä nyt kaksi vuotta. Elämänturvapäivä on asiakastapahtuma, jossa LähiTapiola haluaa esitellä omia vakuuttamiseen liittyviä palveluitaan. He itse kutsuvat itseään elämänturvayhtiöksi, mikä tarkoittaa sitä, että myös kyseinen tapahtuma keskittyy ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Opiskelijat ja yritykset kohtaavat kampuksella

Yksi yhteistyön mahdollistajista on Hämeenlinnan korkeakoulukeskus. Kun opiskelijat, opettajat ja yritykset liikkuvat päivittäin samalla kampusalueella, on yhteistyön tekeminenkin luontevampaa.

Kun korkeakoulukeskus on yhteinen, mahdollistaa se tiiviin keskusteluyhteyden projektin eri osapuolien kanssa, ja projekti konkretisoituu paremmin opiskelijoille. Samalla yritysyhteistyön saa linkitettyä sujuvammin opiskelijoiden muihin opintoihin ilman erilaisia poissaoloja tai matkustustarpeita varsinkin, kun kyse on näin suuresta opiskelijaryhmästä. Tällä tavoin Suomen suurimpiin kuuluvasta ammattikorkeakoulun ja yritysten keskittymästä saadaan kaikki tehot irti.

Asiantuntijat opiskelijoiden tukena

Kun yhteistyö alkoi, oli kaikki sekä opettajan että opiskelijoiden näkökulmasta melko sekavaa: työnjaot olivat epäselvät, melkein kaikki touhusivat mitä sattuivat, opiskelijoiden etenemiseen liittyvää seurantaa oli vaikeaa (ellei mahdotonta) tehdä ja tehtäviä tuntui tulevan mieletön määrä, kun kaikki tekivät kaikkea.

Työelämäprojektin vaikeus on nimenomaan siinä, että projektiin pitää jotenkin saada sisällytettyä kurssilla vaadittavat asiat – ainakin osittain. Yritykset haluaisivat yleensä tehdä opiskelijoiden kanssa lähes kaikkea mahdollista. Opettajan ammattitaitoon kuuluu arvioida, miten siitä kaikesta mahdollisesta saadaan muokattua kokonaisuus, joka palvelee juuri sillä hetkellä käsillä olevaa opintokokonaisuutta, tässä tapauksessa liiketalousviestintää ja asiakkuuksia sekä myyntiä.

Yritysprojektin elementtejä käydään läpi toimeksiantajayrityksen edustajien kanssa, mutta asiantuntijuutta ja teoriaosaamista tuovat mukanaan myös luennot sekä ohjaustapaamiset moduulin opettajien kanssa. Kun ensimmäisenä vuonna harjoiteltiin, toisena vuonna yhteistyö sujui jo erittäin hyvin ja koordinoidusti.

Työnjako 90 opiskelijan kesken

Opiskelijat oli jaettu neljään ryhmään työtehtävien perusteella: tapahtumaa ennen, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen tehtävät asiat. Näiden lisäksi oli sosiaalisen median tiimi. Osa laati tapahtumaa varten kutsun ja levitti sitä mahdollisimman laajalle. Osa työskenteli tapahtumassa, osa laati palautekyselyn ja levitti sitä, osa laati sosiaalista mediaa varten markkinointivideoita ja oli tapahtumassa kuvaamassa Facebook-livelähetystä. Moduulin osaamistavoitteiden mukaisten osaamisten lisäksi opiskelijalle kertyy myös paljon muuta osaamista sekä kokemusta. Kuten pienemmissäkin projekteissa, yksi tärkeä hyöty on teorian ja käytännön yhdistäminen sekä kokemuksien kautta oppiminen.

Kun kyseessä on aito yritysyhteistyö, aktivoi se sellaisiakin opiskelijoita, jotka eivät yleensä ole kaikkein aktiivisimmasta päästä. Harjoittelu- tai jopa mahdollinen työpaikka opiskelun jälkeen ei ainakaan vähennä opiskelijoiden kiinnostusta ja oma-aloitteisuutta.

Substanssiosaamisen lisäksi työelämäprojekti kehittää opiskelijoiden yleisiä työelämätaitoja kuten kokonaisuuksien hallintaa, organisointi- ja ajanhallintataitoja, vuorovaikutustaitoja, koordinointikykyä, mutta myös luovuutta ja riskinottokykyä.

Kun iso joukko opiskelijoita työstää samaa projektia, on tämä myös oiva mahdollisuus yksittäiselle opiskelijalle erottautua joukosta: näyttää osaamisensa, kykynsä sekä verkostoitua. Toimeksiantajayritys LähiTapiola korosti opiskelijoille projektia näytön paikkana, joka voi poikia jatkomahdollisuuksia heille esimerkiksi harjoittelupaikan, opinnäytetyöaiheen tai kesätyön muodossa.

On myös tärkeää, että opiskelijat pääsevät kommunikoimaan suoraan toimeksiantajayrityksen kanssa, sillä tämä lisää opiskelijoiden sitoutumista ja motivaatiota projektia kohtaan. Yksi opettajan tehtävistä onkin huolehtia, että vuorovaikutus toimeksiantajayrityksen kanssa lähtee sujuvasti liikkeelle. Järjestettävän tapahtuman kohderyhmänä olivat yritykset ja niiden edustajat. Näin ollen opiskelijoilla oli mahdollisuus verkostoitua kymmenien eri alojen toimijoiden kanssa.

Miten saada hyvästä vielä parempaa?

Jotta yritysyhteistyöstä saadaan vielä toimivampi ja parempi kokonaisuus, suosittelemme tekemään konkreettisen tarvekartoituksen. Yrityksen voi olla vaikea ymmärtää opetustyön rajallisuutta (tuntimäärät, resurssit, opettamisen laaja kokonaisuus) ja saada se suhteutettua omiin tarpeisiinsa.

Ensimmäisestä vuodesta opimme sen, että jokainen yhteistyöprojekti kannattaa aloittaa suunnittelupalaverilla ja sopia, mikä on yrityksen, mikä oppilaitoksen vastuu, ja kuka ohjaa opiskelijoita missäkin asiassa. Tänä vuonna teimme niin. Palaverin yhteydessä voisi tehdä jopa tarvekartoituksen, johon listattaisiin, mitä tahot yhteistyöllä tavoittelevat.

LähiTapiola on ollut opiskelijayhteistyöhön erittäin tyytyväinen. Opiskelijat ovat aktiivisia ja innostuneita yhteistyöstä ryhmän suuresta koosta huolimatta. Onnistunut työelämäprojekti vaatii toimeksiantajalta selkeän toimeksiannon, jota voidaan soveltaa opintokokonaisuuden sisältöihin.

Opettajalta se vaatii usein omista asiakokonaisuuksista luopumista tai ainakin sitä, että kokonaisuudet osaa paketoida erilaiseen muotoon: omista luennoista tulee olla valmis luopumaan ja miettiä, voisiko asian opettaa esimerkiksi projektissa esiin tulevan käytännön avulla.

Ehkä konkreettisin yritysyhteistyötä helpottava asia olisi kuitenkin suurempi opettajaporukka. Viisikymmentä opiskelijaa yhtä opettajaa kohden on yksinkertaisesti liikaa.