Videot tukena yritysten kansainvälistymisessä

Videot ovat tulossa vahvemmin mukaan yritysten markkinointiin ja niitä voidaan tehokkaasti hyödyntää myös pk-yritysten markkinoinnin kehittämisessä. Clean Export -hankkeessa tuotettiin vaiheistettu rakenne, jonka tukemana yritykset voivat suunnitella ja toteuttaa omia videoitaan.

Hämeen ammattikorkeakoulu on Kanta-Hämeen alueen korkeakouluna vahvasti tukemassa alueen yritysten kansainvälistymistä. Tuki on tärkeää, koska Suomen yrittäjien tekemän PK-barometrin mukaan 22 prosenttia Kanta-Hämeen pk-yrityksistä toimii kansainvälisesti (Suomen yrittäjät 2017). Suomen elinkeinoministerinä toimiva Mika Lintilä myös huomautti vuonna 2017, että Suomen viennin painopiste on muuttumassa. Vuonna 2016 PK-sektori vei jo enemmän kuin suurteollisuus (Pöysti 2017). Yhtenä kansainvälistymisen tukemistoimenpiteenä HAMKin Clean Export -hanke on järjestänyt yrityksille kansainvälistymiseen liittyvää koulutusta sekä tarjonnut halukkaille tahoille mahdollisuuden toteuttaa kansainvälistä markkinointivideomateriaalia.

HAMKilla on runsaasti erilaisia palveluita, joilla kansainvälistyviä yrityksiä voidaan tukea, kuten innovaatioseteleitä ja kansainvälisiä opiskelijaprojekteja sekä markkinointitutkimuksia, joilla voidaan tukea yritysten kehittymistä. Clean Exportin mallissa yrityksiä lähdettiin tukemaan konkreettisilla ja nopeilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi luomalla kansainvälinen yritysmessu sekä toteuttamalla yrityksille räätälöityjä markkinointivideoita. Yritysmessuilla tarkoitetaan Clean Exportin tapauksessa verkossa olevaa verkkosivualustaa, jonne yritykset voivat käydä luomassa oman ständinsä.

Videon merkitys markkinoinnissa on kasvussa. Videoiden osuuden koko internet-liikenteestä ennustetaan olevan 79 prosenttia vuonna 2020, kun se vuonna 2015 oli 63 prosenttia (Jardboe 2017). Suomalaisen Kurion tutkimuksessa (2016) ilmeni, että edellisten kolmen kuukauden aikana noin 78 prosenttia 15–55-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt YouTubea. Sosiaalisen median käyttöasteen noustessa myös videoiden merkitys loogisesti kasvaa, varsinkin kun niiden katselu on täysin mahdollista myös mobiililaitteilla missä ja milloin vain. Lisäksi videoita voi käyttää kotisivujen hakukoneoptimoinnin apuna ja esimerkiksi sähköpostimarkkinoinnissa. Kun brändit perustavat omia, tavoitteilleen konseptoituja YouTube-kanavia ja jakavat videoita monessa kanavassa, ne tuovat liikennettä ja näkyvyyttä myös yrituksen verkkosivuille. (Kurio 2016.)

Kun video on tehty, sen jakaminen yrityksen kotisivuilla, YouTube-kanavilla, sosiaalisessa mediassa tai erilaisissa tapahtumissa osana yrityksen esittelyä on pääosin ilmaista, mikä säästää markkinointikustannuksia markkinointisisällön välittämisessä laajoillekin kohderyhmille (Gosselin 2016). Mahdollisia videon jakokanavia on paljon, ja kanavavalinnan avulla voidaan pyrkiä tavoittamaan yritykselle tärkeimpiä kohderyhmiä, kuten yrityksen seuraajia sosiaalisessa mediassa tai tietyn aiemman verkkokäyttäytymisen (ns. ”tykkäämiset”) perusteella (Sigaty 2016). Videoiden katselusta ja katselijaprofiilista saa hyvää valmista ja ilmaistakin tilastotietoa esimerkiksi Google Analyticsin tai YouTube Analyticsin kautta. Esimerkiksi YouTuben analytiikasta nähdään, kuinka monta kertaa ja miten kauan videota on katsottu, mistä päin katsojat maantieteellisesti tulevat, mikä on katsojaryhmän ikä- ja sukupuolirakenne, kuinka paljon videota on jaettu ja minkälaisia kommentteja katsojat ovat videosta jättäneet. Analytiikan avulla voidaan päätellä, kuinka tehokasta yrityksen videomarkkinointi on ja tavoittaako se oikean kohderyhmän.

Selkeä trendi on liikkuvan kuvan käytön lisääntyminen sosiaalisessa mediassa, joten erilaisten videoiden käyttö tehostekeinona ja katseenvangitsijana kannattaa huomioida yrityksen somestrategian suunnittelussa (Somemarkkinoinnin trendit 2017). Kansainvälisillä markkinoilla tehty tutkimus kertoo, että kuluttajat mieluummin katsovat videoita tuotteista kuin lukevat tuote-esittelyjä. Saman tutkimuksen mukaan peräti yksi neljästä potentiaalisesta kuluttaja-asiakkaasta menettää kiinnostuksensa tuotteeseen, jos siitä ei ole videoita. (O’Neill 2015.)

Studio C3 HAMKin yritysvideoiden tuottajana

HAMKissa toimi syksystä 2015 alkaen kolmen vuoden ajan Studio C3, jonka toiminta perustui opiskelijatyöhön. Opiskelijoiden ohjaajina toimivat HAMKin henkilökunnan jäsenet. Studion päätehtävänä oli edistää HAMKin digitaalisen materiaalin tuotantoa, ja lisäksi studio auttoi alueen organisaatioita videomateriaalin tuottamisessa.

Studio C3 oli mukana Clean Export -hankkeessa. Hankkeessa toteutetuissa videoissa lähdettiin ratkaisemaan asiakasyritysten kansainväliseen viestintään liittyviä haasteita. Tavoitteena oli rakentaa yrityksille videomateriaalia, joka on kansainvälisesti uskottavaa ja yritysten oman viestintäilmeen mukaista. Esimerkkinä I-Valo Oy:n video on nähtävissä osoitteessa https://www.facebook.com/IValoLighting/videos/1686705338079478/.

Studio C3:n kuvausprosessi oli kolmivaiheinen:

1. Esituotanto

Esituotannossa asiakkaan kanssa sovitaan reunaehdot, joilla videota tullaan toteuttamaan (kuvauslokaatio, synopsis, käsikirjoitus, kuvausaikataulut, videon kesto jne.). Esituotanto on projektin tärkein vaihe, koska siinä suunnitellaan tärkeimmät kohdat niin videon sisällön kuin toteuttamisenkin suhteen. Esituotannossa mitataan myös studion asiakasymmärrys ja joustavuus.

2. Tuotanto

Tuotantovaiheessa videot kuvataan. Videoiden sisältöihin voidaan tässä vaiheessa vielä tehdä pieniä muutoksia tarpeen mukaan. Tuotannon onnistuminen on paljon kiinni esituotannon onnistumisesta, jotta tuotantovaihe saadaan tuotettua tehokkaasti ja onnistuneesti läpi.

3. Jälkituotanto

Jälkituotannossa videon raakamateriaalista tuotetaan editoitu versio. Raakamateriaali jäsennellään, äänet ja valoisuudet säädetään kuntoon. Jälkituotannossa pystytään ehostamaan kuvattuja materiaaleja, mutta esituotannon ja tuotannon aikana tehtyjä virheitä tai tekemättömiä asioita ei saada enää korjattua.

Videoiden toteuttamiseen liittyen on hyvä varautua myös haasteisiin. Yritykset toimivat dynaamisilla markkinoilla, ja sovittujen toimenpiteiden aikatauluista oli välillä haastavaa pitää kiinni. Videotuotantoon liittyvissä projekteissa onkin hyvä sopia yhteinen malli siihen, kuinka muutoksien edessä toimitaan.

HAMKin opetuksen digitalisoituessa Studio C3 siirtyy lukukaudella 2018–2019 palvelemaan ja kehittämään HAMKin opetusta. HAMKissa tullaan jatkossakin toteuttamaan pieniä videoprojekteja yrityksille, mutta Studio C3:n tyylistä videostudiotoimintaa ei nykyisessä tilanteessa enää jatketa.