Video osana osaamisen arviointia


Osaamisen näkyväksi tekeminen kuuluu toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittamiseen kiinteästi. Yhä vähenevät resurssit ovat saaneet pohtimaan muun muassa videokuvauksen hyötyjä tutkintotilaisuuksien arviointiaineiston kokoamisessa. On todettu, että videointi tuottaa henkilön kyvyistä laajempaa tietoa kuin kirjalliset tai suulliset tuotokset.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä siirrytään koko ammatillisella toisella asteella yhteiseen näyttöperusteiseen järjestelmään. Arviointiosaamiseen on jatkossakin panostettava ja monipuoliset arviointimenetelmät tulevat puolustamaan paikkaansa.

1. Johdanto

Digitalisoitumisen myötä liikkuvan kuvan katsomisesta ja tuottamisesta on tullut edullisempaa ja vaivattomampaa. Opettajat ja opiskelijat pystyvät entistä helpommin tuottamaan, editoimaan ja jakamaan liikkuvaa kuvaa, kuten myös kommentoimaan ja analysoimaan videoita internetpohjaisilla alustoilla yhteisöllisesti. (Hakkarainen & Kumpulainen 2011, 7.) Videon käyttö opetuksessa on lisääntynyt muutamassa vuodessa, ja vuonna 2008 YouTubesta tuli internetin toiseksi suosituin hakukone Googlen jälkeen (Kalliala & Toikkanen 2012, 43). Videokamera välineenä mahdollistaa todellisuuden havainnoinnin, uudelleen esittämisen, tiedon välittämisen, vaikuttamisen ja itsen ilmaisemisen monipuolisesti. (Nevala & Kiesiläinen 2011, 28.)

Osaamisen näkyväksi tekeminen kuuluu toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittamiseen kiinteästi. 22-vuotias näyttötutkintojärjestelmä liitetään osaksi aikuiskoulutusta, ja järjestelmän tärkeimpänä kulmakivenä on, ettei osaamisen hankkimisen tavalla ole merkitystä, vaan ratkaisee. Osaamista osoitetaan pääasiallisesti työpaikoilla, ja muun muassa näyttötutkintoperusteisessa järjestelmässä tärkeä osaamisen arvioija onkin työpaikan edustaja oppilaitoksen sijasta. (Opetushallitus 2016.) Yhä vähenevät resurssit ovat saaneet pohtimaan muun muassa videokuvauksen hyötyjä tutkintotilaisuuksien arviointiaineiston kokoamisessa. On todettu, että videointi tuottaa henkilön kyvyistä laajempaa tietoa kuin kirjalliset tai suulliset tuotokset. Hollantilaisessa opettajia käsitelleessä tapaustutkimuksessa todettiin videoinnin mahdollistavan validin tiedon tuottamisen lisäksi yksityiskohtaisempaa tietoa sekä toimintaympäristöstä että työskentelytavoista. (Admiraal & Berry 2016, 24.) Videoinnin on todettu edistävän oppimista yhdistämällä teoria ja käytäntö kaikilla aloilla (Commander, Ward & Zabrucky 2012) ja opiskelijat itse kokevat videoinnin käytön oppimisprosesseissa hyödyllisenä (Hung, Keppel & Jong 2016). Tutkintotilaisuudessakin tutkinnonsuorittaja oppii, ja videotallenne toimii hänelle myös oppimisen ja itsearvioinnin välineenä jatkossa, vaikka tulisikin jo osoitettua. on puolueeton todistaja, kunhan kuvakulma on kunnossa eli kaikki tarvittava näkyy. näyttötutkinnosta käy dokumentiksi myöhemmin, jos tutkinnonsuorittaja tekee esimerkiksi oikaisuvaatimuksen saamastaan arvosanasta tai vaatii lisäperusteluja arvioinnille.

Tässä artikkelissa etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin. Voidaanko videointia hyödyntää näyttötutkintotilaisuuksien arvioinnissa? Mitä asioita videokuvauksessa täytyy huomioida, kun osaamista tallennetaan videolle tutkintotilaisuudessa? Tutkimusaineisto on kerätty Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutusryhmässä, jossa opiskelijat opiskelivat näyttötutkintomestareiksi. Opiskelijat ovat kuvanneet eri alojen tutkintotilaisuuksia ja arvioineet videoinnin sopivuutta niihin.

2. Videot oppimisessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä

Videot toimivat niin oppimisen edistäjinä kuin osaamisen näkyväksi tekemisessä. Opetuksen, oppimisen ja liikkuvan kuvan yhtälössä on pohjimmiltaan kysymys aktiivisesta, analysoivasta, reflektoivasta, kyseenalaistavasta ja enenevässä määrin myös tuottavasta suhteesta liikkuvaan kuvaan. Katsomalla ja tuottamalla liikkuvaa kuvaa on mahdollista edistää oppimista, kun sitä tuetaan ja se pohjustetaan pedagogisesti perustellulla tehtävänannolla. (Hakkarainen & Kumpulainen 2011, 10.) Vaikka tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti osaamisen näkyväksi tekemistä videon avulla, on syytä ajatella videoiden toimivan myös tutkinnonsuorittajan oppimistarkoituksessa. Se on myös hyvä menetelmä itsearvioinnin pohjaksi reflektointiin (Muir 2010). Monimutkaisia ammatillisia työtehtäviä voidaan arvioida videotallenteen kautta, kun jaetaan työtehtävä pienempiin kokonaisuuksiin ja suunnitellaan jokainen kompetenssi työtehtäviin kiinnittyneenä. Tähän voidaan käyttää erilaisia matriiseja, esimerkiksi jakaen työtehtävät prosessiin: taustatietojen hyväksyminen, suunnittelu, implementointi ja loppuun saattaminen (Howe & Staden 2015). Nykyisissä tutkintojen perusteissa tällainen prosessimainen ote työtehtäviin on jo valmiiksi määriteltynä. Tarkemman suunnitelman osaamisen osoittamisesta tekee tutkinnonsuorittaja omassa henkilökohtaistamisasiakirjassaan, jossa hän suunnittelee työtehtäviinsä kytkeytyvän osaamisen osoittamisen koko tutkinnon osalta vaiheittain.

2.1. Käsikirjoitus

Videoita voi käyttää opiskeltavaan aiheeseen liittyvän toiminnan havainnollistamiseen. Asioiden selittäminen pelkkien kuvien ja tekstin avulla voi olla työlästä tilanteissa, joissa esimerkiksi kuvaillaan kädentaitoja tai havainnollistetaan jokin idea tai prosessi. (Kalliala & Toikkanen 2012, 45.) Ennen kuvaamista on kuitenkin tarpeen tehdä kuvaussuunnitelma tai käsikirjoitus. Kuvaussuunnitelma on suppeampi dokumentti, jossa etukäteen ajatellaan, mitä kuvauspaikalla mahdollisesti on, mitä täytyy saada kuvattua ja mikä olisi hyvä saada kuvattua. (Leponiemi 2010, 56.) Tarkemmassa käsikirjoituksessa kirjoitetaan vaiheittain (kuvittain) etenevä kuvaussuunnitelma, jotta videokuvassa näkyy olennainen ja elokuva etenee joustavasti. Etukäteen tulee miettiä kuvat ja kuvakulmat, siirtymät tapahtumista toiseen ja mahdollisesti tarvittava äänen taltiointi (Hakanurmi 2014). Lisäksi on hyvä miettiä, tarvitaanko videon muokkaamista (editointi) ja annotointia jälkikäteen. Annotoinnilla tarkoitetaan videoon jälkikäteen tehtyjä merkintöjä selventämään videolla tapahtuvaa. Sitä voidaan tehdä yhteisössä esimerkiksi jättämällä eri menetelmin merkintöjä ja kysymyksiä videoon. Olennainen käyttökohde annotoinnille on reflektointi ja itsearviointi. Nämä lienevät tulevaisuudessa merkittävä etäoppimisen ja -työskentelyn menetelmä videoiden hyödyntämisessä. Annotoinnin on todettu vähentävän kognitiivista kuormaa, jolloin energiaa voidaan siirtää muistamisesta toimintaan (Mu 2010). Toisinaan on tarkoituksenmukaista myös jälkikäteen selostaa kuvattuja tapahtumia videon katsojalle, ja tämä tehdään annotoimalla.

Tutkintotilaisuuksia kuvattaessa pohjana voidaan pitää tutkinnonsuorittamissuunnitelmaa. Se on aina kirjallinen, ja siihen voi hyvin lisätä tarkempia kuvaussuunnitelmia, mikäli tutkintotilaisuus ollaan aikeissa videokuvata.

2.2. Videokuvaamisen tekniset laitteet, tekninen toteutus ja soveltuvia ohjelmia

Vaikka kuvaaminen tapahtuu tällaisissa tutkintotilaisuuksissa pääosin mobiililaitteilla toteutettuna, ilman varsinaista kuvauskalustoa, kannattaa muutamaan perustekniikkaan kiinnittää huomiota videon laadun onnistumisen takaamiseksi. Kuvausasennon löytäminen on edellytys onnistuneelle kuvaamiselle. Tärkeää on saada tukeva kuvausote (käsien ei tule olla suorana, kyynärpäät voi tukea kylkiin). Tällä tavalla kameran näyttö on lähempänä ja kädet vakaammat. (Pylkkö 2015, 27.) Jalustan käyttö on suositeltavaa, ja jalustoja onkin saatavissa sekä kameroille että mobiililaitteille. Liikkuvaa kuvaa kuvattaessa kannattaa välttää zoomaamista, sillä se tekee videon katsomisesta raskaampaa. Zoomaaminen kannattaa toteuttaa ensisijaisesti menemällä itse lähemmäs kuvattavaa kohdetta. Yleisin virhe mobiilikuvaamisessa on kameran asento: pystykuvattu video ei toimi yhtä hyvin kuin vaakakuvattu, sillä televisiot ja monitorit ovat vaakasuuntaisia. (Pylkkö 2015, 28.)

Kuvakulman suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, jotta olennaiset havainnot saadaan tallennettua. Normaalia kuvakulmaa käytettäessä kameran linssi on ihmisen silmän korkeudella.  Kuvattaessa kahden ihmisen välistä keskustelua kamera on silmien tasolla edellyttäen, että ihmiset ovat samalla korkeudella. Tästä poikkeuksena ovat hyvin eri pituiset henkilöt. Kokokuvassa, jossa on esimerkiksi aikuinen ja lapsi tai muu ilmeinen kokoero, objektiivin korkeus on aikuisen ja lapsen silmien välissä. Liikkeiden suunnat määritellään suhteessa kameraan. Esimerkiksi henkilö kävelee kameraa kohti tai poistuu suoraan eteenpäin (oikealle, vasemmalle). Sommittelulla määritellään ihmisten ja asioiden sijainti. Jos sommittelu on merkityksellistä, kirjataan tarvittavat merkinnät käsikirjoitukseen. (Leponiemi 2010, 68–69.)

Videoita ei kannata säilyttää niiden suuren koon vuoksi oman blogin tai sivuston palvelimella. Videot kannattaakin lähettää johonkin videopalveluun, josta ne voidaan liittää upotuskoodin avulla minne tahansa html-sivulle. Videoita voidaan säilyttää ja jakaa esimerkiksi seuraavien palveluiden kautta: YouTube, Vimeo,  TeacherTube (opetusvideoita) ja Daily motion. Mobiileja multimediapalveluja ovat esimerkiksi Bambuser (videoiden jako) ja Quik (videoiden jako). (Kalliala & Toikkanen 2012, 44–46.) Lisäksi organisaatioiden on mahdollista ostaa palveluita videoiden säilyttämistä ja jakamista varten, joista esimerkkinä mainittakoon Kaltura Video Plattform (http://corp.kaltura.com/). Palveluun voidaan antaa käyttäjätunnukset organisaation henkilökunnalle ja opiskelijoille. Videot voi määritellä avoimiksi tai suljetuiksi. Tällaisen palvelun hyvä puoli on arkistoinnin jatkumon takaaminen ja tietoturvaseikoista huolehtiminen automaattisesti oppilaitoksen toimesta, joita ei em. ilmaisilla ja avoimilla palveluilla välttämättä taata. Huono puoli tämän kaltaisen ympäristön käytössä on usein se, että tutkinnonsuorittajan valmistuttua käyttäjätunnukset poistuvat, eikä hän enää voi käyttää videoita omiin tarpeisiinsa (paitsi katselemalla, jos videot ovat julkisia).

Videokuvaus on nykyään helppoa esimerkiksi älypuhelimien hyvien kameraominaisuuksien avulla. Videoita on mahdollista muokata helposti esimerkiksi seuraavilla videotuotantoon sopivilla sovelluksilla:

  • 8mm-ohjelma imitoi vanhoja kaitafilmejä.
  • Horizon tallentaa videon aina sivuttaissuunnassa.
  • Vintage 8mm on Video camera on android-alustalle sopiva ohjelma.
  • iMovie on iOS-laitteille suunnattu videoprojektiohjelma.
  • Cinamatic-ohjelmassa on mahdollista lisätä videoon erilaisia filttereitä.
  • Movie Makerin avulla pystyy lisäämään videoihin filttereitä ja leikkaamaan ja jakamaan niitä sosiaaliseen mediaan. (Pylkkö 2015, 29.)

Aloittelija pääsee hyvin alkuun editoinnissa Windows live -elokuvatyökalulla tai iMoviella. Edistyneempi voi kokeilla esimerkiksi tietokoneella toimivaa Adobe Premier Elements -ohjelmaa tai tablet-laitteella Pinnacle Studio -sovellusta. (Hakanurmi 2014.)

2.3. Tekijänoikeudet ja tietoturva verkkoon tallennetuissa videoissa

Internetissä toimittaessa on tärkeää huomioida tekijänoikeus, tietosuoja, tietoturva, netiketti ja saavutettavuuden näkökulmat (Kalliala & Toikkanen 2012, 97–107), vaikka aina videoista ei olekaan tarkoitus tulla taideteoksia. Suomen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan mikä tahansa teoskynnyksen ylittävä videoteos on elokuva. Teoskynnys ylittyy, mikäli videon sisältöä on ohjattu, ja näin ollen lähes kaikki videot ovat elokuvia. Videokuvaamiseen on hyvä kysyä lupa videossa näkyviltä henkilöiltä, vaikkakin kuvaaminen julkisella paikalla on sallittua tietyin edellytyksin. (Toikkanen 2016.)

Kun verkkoon ladataan arviointiaineistoja, on syytä pohtia henkilötietosuojaa ja kuvattavaa ympäristöä. Onko kuvaaminen sallittua työtehtävissä esimerkiksi organisaation tietosuojan perusteella? Saako kuvissa näkyä työpaikan muita työntekijöitä? Liitetäänkö aineistoon arviointia? Vai onko osaamisen osoittaminen esimerkiksi kovin arkipäiväinen tapahtuma, jonka voisi kuka tahansa nähdä meitä ympäröivässä maailmassa? Mutta pitääkö arviointitieto tallentaa tietosuojattuun paikkaan? (Toikkanen 2016.) Yksiselitteistä vastausta ei edellä oleviin kysymyksiin voi antaa, vaan kukin kuvaustilanne on pohdittava erikseen. Kuvattavan henkilön kanssa pitää sopia työskentelyn säännöt tarkkaan, jottei arkaluontoista materiaalia pääse julkisuuteen. Lisäksi tutkinnon järjestäjän tulee varmistaa, että arviointitieto säilyy tallessa sähköisissä järjestelmissä ohjeistuksen mukaisen ajan.

3. Osaamisen arviointia videoiden kautta

Videointia on useimmiten käytetty tutkimuksissa havainnoinnin apuvälineenä. Videohavainnointia voidaan pitää pääosin osallistuvana havainnointina, siksi että videokameraa on vaikea piilottaa. Kuvaajan täytyy myös useimmiten liikkua tilanteen mukaan, valikoida ja tarkentaa kuvauskohteita. Kokonaisobservoinnissa voidaan hyödyntää paikallaan seisovaa, laajaa näkymää kuvaavaa kameraa, kuin läsnäolon ja poissaolon välimuotona. Videolla on havainnoijan rooli, kun havainnoija ei ole läsnä. Erityisen hyvin videointi sopiikin juuri kokonaisobservointiin. Havainnoija havainnoi tilanteessa omin silmin kulloinkin vain sen, mihin fokusoi. Kamera puolestaan ottaa koko näkymän. Samaa näkymää uudelleen katsottaessa havainnoijan on mahdollista nähdä sellaisiakin asioita, joita hän ei paikan päällä havainnut. Videota uudelleen katsottaessa tilanne näyttäytyy enemmän informaatiota sisältävänä kuin tapahtumapaikalla, sekä samanlaisena että jollakin tavalla uudenlaisena. (Vienola 2004, 74–75.) Nämä ominaisuudet sopivat erinomaisesti monipuolisen näyttötutkinnon arvioinnin varmistamiseksi, mitä Opetushallitus (2016, 36) edellyttää. Se ohjeistaa edelleen, että vain yhden menetelmän käyttö arvioinnissa ei välttämättä tuota luotettavaa tulosta arvioinnista. Tämä tukee videoinnin käyttöä yhtenä arviointimenetelmänä.

Arvioivassa palautteessa ja erityisesti arvosanojen antamisessa tavoitteiden ja arviointikriteereiden tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä. ”Hyvä palaute on aina perusteltua, läpinäkyvää ja vastuullista.” (Kupias & Koski 2012, 175.) Liikkuvan kuvan avulla on mahdollista nähdä asioita, joita muuten olisi vaikeaa tai mahdotonta nähdä. Videon käyttämisen tavoitteena voi olla kohteen tutuksi tuleminen, ja oppimisen arviointi kohdistuu tunnistamiseen. Toisaalta liikkuvan kuvan avulla on mahdollista erottaa jo tutusta kohteesta jotakin uutta, jonka erottaminen paljaalla silmällä on vaikeaa tai mahdotonta. Tällaisessa tapauksessa oppimisen arviointi kohdistuu huomaamiseen – esimerkiksi liikkuvan kuvan avulla on mahdollista huomata urheilusuoritusten yksityiskohtia. (Hakkarainen & Kumpulainen 2011, 12.) Arvioitaessa näyttötutkintotilaisuutta tällaisiin pieniin tapahtumiin tutkintosuorituksen aikana on mahdollista palata videotallenteen avulla usean kerran.

4. Videoinnin soveltuvuus tutkintotilaisuuksien arviointiaineistoksi

Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää näyttötutkintomestarikoulutusta Opetushallituksen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman (25 op) mukaisesti. Koulutukseen osallistuu oppilaitosten edustajia, mm. opettajia ja muuta henkilökuntaa, jotka työskentelevät näyttötutkintojen parissa, sekä työelämässä arvioijina toimivia henkilöitä.  Vuonna 2016 digitaalisuus haluttiin ottaa mukaan koulutuksen toteutukseen sisältöjen opettamisen lisäksi, ja ensimmäinen ns. NTM some -ryhmä valmistui. Yhtenä tehtävänä ryhmällä oli tutkintotilaisuuksien videoinnin kokeilu ja videointimenetelmän sopivuuden arviointi. Voidaan siis sanoa, että alan ammattilaiset ovat tämän tutkimuksen aineiston tuottajia.

4.1. Aineiston keruu

Aineistoa tätä tutkimusta varten kerättiin näyttötutkintomestariopiskelijoiden videoaineistoista ja heille laaditusta kyselystä. Videoita tarkasteltiin näytteinä tutkintotilaisuuksista, ja kyselyllä selvitettiin kuvaajan arvioita siitä, onko videointi hyvä tapa kerätä arviointiaineistoa tutkintotilaisuuksista. Videoita tallennettiin pääasiassa Youtubeen ja jaettiin opiskelijaryhmälle Moodleen perustetun mediakirjaston kautta (Moodlen keskustelualue). Videoita kerättiin touko-elokuussa 2016.

Strukturoitu kysely lähetettiin ryhmälle syyskuussa 2016, liittyen kunkin omiin videotallenteisiin. Ryhmässä opiskeli 23 henkilöä, ja vastauksia saatiin 15:ltä. Kuvatut tutkintotilaisuudet olivat seuraaviin tutkintoihin liittyviä: tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto (pt), hiusalan pt, kokin pt, sosiaali- ja terveysalan pt, laitoshuoltajan ammattitutkinto (at), tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin at, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at sekä matkaoppaan at. Neljässä kuvatuista tutkintotilaisuuksista tutkinnonsuorittaja suoritti yhtä tutkinnon osaa ja neljässä kahta tai useampaa.

Näiden kahden tiedonkeruun lisäksi kerättiin pienryhmähaastattelun avulla lisää tietoa marraskuussa 2016, kun alustavia tutkimustuloksia esiteltiin kohteena olevalle opiskelijaryhmälle.

4.2. Näyttötutkintomestariopiskelijoiden arvioita videoinnin hyödyntämismahdollisuuksista tutkintotilaisuuksissa

Tutkimuksen aineisto ja päähavainnot on kerätty seuraavaan kuvioon. Alakohtaisuus on osoittanut näyttötutkintojen toteuttamisessa keskeiseksi kriteeriksi, jonka vuoksi samankaltaiset havainnot on kirjattu tutkintokohtaisesti auki alla olevassa tekstissä.

 

Videointi osana osaamisen arviointia, kysely NTM-opiskelijoille

Kuvio 1. Videointi osana osaamisen arviointia, kysely NTM-opiskelijoille. Klikkaa kuvaa, niin se avautuu uudella sivulla.

Arvioinnit koulutusaloittain

  • Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala arvioitu 7 tutkintoa, joista 5 arviota soveltuvuudesta perustutkintoon ja 1 erityisammattitutkintoon.
  • Matkailu-, ravitsemus- ja liikunta-ala arvioitu 5 tutkintoa, joista 2 arviota soveltuvuudesta perustutkintoon ja 3 ammattitutkintoon.
  • Tekniikka- ja liikenneala arvioitu 3 tutkintoa, joissa 2 arviota soveltuvuudesta perustutkintoon ja 1 ammattitutkintoon.
  • Luonnonvara- ja ympäristöala arvioitu 3 tutkintoa, joista 1 arvio soveltuvuudesta perustutkintoon ja 2 ammattitutkintoon.
  • Humanistinen ja kasvatusala arvioitu 3 tutkintoa, joissa 1 arvio soveltuvuudesta perustutkintoon ja 2 ammattitutkintoon.
  • Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala arvioitu 1 tutkintoa, joista 1 arvio soveltuvuudesta perustutkintoon.

Arvioita perustutkintojen tutkintotilaisuuksista tai niiden osista suhteessa videointiin arviointimenetelmänä saatiin yhteensä 12. Ammattitutkintojen osalta saatiin yhteensä kahdeksan ja erityisammattitutkinnon osalta yksi vastaus.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta oli videoitu vammaistyön osaamisalaa. Lisäksi oli videoitu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnosta kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen.

Molemmat vastaajat arvioivat, että tutkinnon suorittajan osaaminen suhteessa arvioinnin kriteereihin näkyi videossa. Tutkintojen arvioinnin kriteerit ovat molemmissa tapauksissa laajoja, joten näin lyhyillä videoilla on mahdollisuus saada esille vain joitakin kohtia tutkinnon suorittajan osaamisesta. Molemmat vastaajat arvioivat, että osaamisen osoittamiseen ei kyseisissä videoissa tarvittu arvioijan tarkentavia kysymyksiä, vaan osaaminen näkyi muutenkin.

Vastaajien arviot videoinnin soveltuvuudesta osaamisen osoittamiseen sosiaali- ja terveysalalla ovat myönteisiä. Vastaajat arvioivat, että potilasturvallisuus, salassapitovelvollisuus sekä kuvausluvat huomioiden on videoinnin avulla mahdollisuus saada tietoa tutkinnon suorittajan osaamisesta soveltuvin osin. Kokonaisia tutkinnon osia ei pelkän videon avulla pystytä arvioimaan, koska tutkinnon osat ovat laajoja, tutkintotilaisuudet kestävät viisi työpäivää ja arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen osaamiseen asiakkaan kanssa työskennellessä. Joidenkin työtilanteiden videoinnista voisi kuitenkin olla hyötyä arviointikokouksessa opetusalan edustajalle, joka harvoin on seuraamassa itse tutkintotilaisuutta.

Sosiaali- ja terveysalalla tehtävästä videoinnista saatiin esimerkki, jossa potilaan kanssa oli keskusteltu etukäteen kuvauksesta ja yhdessä potilaan kanssa käyty läpi muiden muassa kuvakulmat, joista video kuvattiin, etteivät potilaan kasvot näkyneet. Lopuksi video oli katsottu läpi yhdessä potilaan kanssa, jotta varmistuttiin videon sopivuudesta myös potilaalle.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvioijien näkemykset videoinnin soveltuvuudesta näyttöjen arviointiin.

Tutkinto Tutkinnon osa Arvioita videoinnin soveltuvuudesta (osaaminen suhteessa arvioinnin kriteereihin) Muita huomioita
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 

(ala: vammaistyö)

  • soveltuu
  • ei tarvittu arvioijan tarkentavia kysymyksiä
  • huomioitava potilasturvallisuus, yksilön suoja, salassapitovelvollisuus ja kuvausluvat
  • kokonaisia tutkinnon osia ei pystytä arvioimaan pelkän videon avulla, koska tutkintotilaisuudet kestävät viisi työpäivää ja arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen osaamiseen asiakkaan kanssa työskennellessä
  • hyötyä arviointikokouksessa opetusalan edustajalle
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen
  • soveltuu
  • ei tarvittu arvioijan tarkentavia kysymyksiä
  • yksilönsuoja, salassapitovelvollisuus, kuvausluvat huomioitava
  • ei sovi koko tutkinnon suorittamiseen
Lapsi- ja perhetyön perustutkinto
  • ei sovellu kasvatusalan tutkintojen arvioinnin välineeksi
  • soveltumista estävät lasten kuvaamista säätelevä tiukka lainsäädäntö sekä lasten yksityisyyden suoja
  • kuvien julkaisuun tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten ollessa kyseessä
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
  • soveltuu arviointiin, jos kuvausluvat huolehdittu
  • lasten kanssa työskennellessä videointilaitteisiin tutustuminen on tärkeää
  • kunnolliset kuvausvälineet, osaava kuvaaja ja editoija tarvitaan
Puhevammaisen tulkin erikoisammattitutkinto tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen
  • soveltuu hyvin: videolta voidaan tarkistaa, että kaikki oleellinen on selitetty asiakkaalle
Laitoshuoltajan ammattitutkinto työalueeseen opastaminen
  • soveltuu hyvin
  • lisäksi tarvitaan arvioijan tarkentavia kysymyksiä
  • videoinnissa kiinnitettävä huomio äänenlaatuun – puhe olennainen osa osaamisen osoittamista
Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto lounasruokien valmistus ja annosruokien valmistus
  • soveltuu, mikäli videon pituus on riittävä
  • kokin tutkinnossa videokuvaaminen on mahdollista
Matkaoppaan ammattitutkinto
  • soveltuu jopa kolmen tutkinnon osan yhtäaikaiseen arviointiin (vastaa koko tutkintoa)
  • tutkinnon perusteet edellyttävät kirjallisen aineiston koontia tutkintotilaisuutta varten, joten täysin videoidun aineiston perusteella tätä tutkintoa ei voi arvioida kokonaan
Floristin ammattitutkinto juhlakoristelun suunnittelu ja toteuttaminen, näytön täydentäminen
  • ei ole hyötyä
  • valokuva aiemmasta toteutuksesta oli riittävä dokumentointi
Myynnin ammattitutkinto
  • soveltuu soveltuvilta osin
  • lisäksi tarvitaan arvioijan tarkentavia kysymyksiä
  • asiakkaiden läsnäolo: jos ei saa kuvata, tilanne ei ole autenttinen
Hiusalan perustutkinto
  • yksittäisen tutkinnon suorittajan suoritus oli epäselvä
  • voi soveltua: videolta näkee hyvin erilaisia asiakaspalvelutilanteita ja tutkinnon suorittajan ergonomisen työskentelytavan tarkastelun
  • jos tutkintotilaisuudessa on useita tutkinnon suorittajia samanaikaisesti, se hankaloittaa kuvaamista
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto tekstiili- ja vaatetusalan perustehtävissä toiminen ja vaateompelun perustehtävissä toiminen
  • soveltuu
  • etuna mahdollisuus palata videoinnin aineistoihin varsinaista arviointia tehdessä ja tutkinnonsuorittajalle annettavan palautteen yhteydessä
  • kaikkien osapuolten oikeusturva taattu videodokumentoinnin avulla
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla
  • soveltuu osittain
  • lisäksi tarvitaan arvioijan tarkentavia kysymyksiä ja kirjallista aineistoa
  • soveltuvuus tutkintotilaisuuskohtainen, sillä osaaminen voidaan osoittaa moninaisissa ympäristöissä ja asiakasryhmissä
Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto maidontuotanto
  • soveltuu hyvin
  • lisäksi tarvitaan arvioijan tarkentavia kysymyksiä
  • videoarviointia puoltavat mm. pitkät välimatkat tutkintotilaisuuden suorittamispaikan ja arvioijien välillä
Logistiikan alan perustutkinto kaukoliikenteen kuljettajan tehtävät
  • soveltuu
  • täydennettävä haastattelulla
Ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto
  • soveltuu
  • mahdollista havaita työturvallisuuden toteutuminen ja työsuorituksen oikeellisuus
  • eri kuvakulmia hyödyntämällä voidaan keskittyä yhden kuvakulman tarkasteluun kerralla
  • parantaa tutkinnon suorittajan oikeusturvaa
  • toimii opetuksellisena tallenteena tutkintotilaisuuden jälkeen

Taulukko 1. Videoinnin soveltuvuus eri tutkintojen näyttöjen arviointiin.

Edellä mainittujen havaintojen lisäksi ryhmähaastattelulla saatiin vielä yleisiä kommentteja opiskelijaryhmän ajatuksista tutkintotilaisuuksien videoinnin sopivuudesta osaamisen osoittamiseen. Tärkeänä pidettiin yleisten ohjeistusten laatimista kuhunkin tutkinnon osaan, jotta alakohtaisuus on mahdollista huomioida esimerkiksi työturvallisuusseikoissa. Lisäksi todettiin, ettei videointi saa häiritä arvioitavaa tilannetta, työskentelyä, tutkinnonsuorittajaa tai asiakaspalvelutilannetta. Myös asiakkaiden tietoturva ja yksityisyys nousivat esille asiakastöiden videotaltiointien osalta. Kommentteja saatiin myös siitä, että videointi voi vaikuttaa tutkinnonsuorittajan suoritukseen haitallisesti ja hän voi jännittää videointia. Lisäksi ajatus pienten virheiden korostumisesta videoinnissa tuli esiin. Näyttävätkö pikku mokat pahemmilta videolta katsottaessa?

Vastaajat toivat esille videoinnin hyödyistä eriävän mielipiteen perustelemisen videon avulla. Toisaalta video on puolueeton todistaja, myös opiskelijan kannalta. Yksi vastaajista toi esiin ajatuksen siitä, että videoimalla tutkintotilaisuuksia on myös mahdollista arvioida tutkintotilaisuutta itseään, sen järjestämistä ja analysoida siinä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja tutkintotilaisuuden etenemistä. Videointi on auttanut vastaajaa myös arvioinnin täsmentämisessä sekä yleisesti auttanut palaamaan tilanteeseen.

Ryhmää puhutti videoiden muokkaaminen (editointi). Jos videota joutuu editoimaan paljon, se voi menettää luotettavuuttaan. Editointi myös vie työaikaa ja tuo sitä kautta lisää kustannuksia. Editoinnin tavat ovat moninaisia ja niissä joku tapa voi olla johonkin tutkinnon osaan parempi kuin toinen; esimerkiksi annotointi ja tekstitys voivat olla toisinaan hyvä lisä osaamisen näkyväksi tekemiseen. Opiskelija voi itse annotoida kuvatun videon ja esimerkiksi kommentoida virheitä kertoen, mitä olisi kannattanut tehdä toisin.

5. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Tutkintotilaisuuksien videokuvaaminen on herättänyt tutkimuksen kohderyhmässä pääasiassa positiivisia mielikuvia ja kokemuksia käytännön kokeilemisen kautta. Jokaisen tehtävänä oli videoida mahdollisuuksien mukaan tutkintotilaisuuden kulkua ja arvioida videoinnin sopivuutta tutkintotilaisuuden taltioimiseen. Näyttötutkintotilaisuuksien videointi sopii moneen tutkintoon erinomaisesti, mutta edellyttää tietyistä asioista huolehtimista. Tärkeimpiä asioita on koottu alla olevaan sanapilveen.

Tutkintotilaisuuksien videokuvaamisessa huomioitavia seikkoja

Kuvio 2. Tutkintotilaisuuksien videokuvaamisessa huomioitavia seikkoja.

Näyttötutkintotilaisuuksien videointi on syytä kytkeä tarkasti tutkinnon arviointikriteereihin. Näyttötutkintojärjestelmässä henkilökohtaistamisen asiakirjaan kirjattu suunnitelma tutkinnon suorittamisesta voi toimia käsikirjoituksena. Siihen on hyvä lisätä videokuvaukseen liittyviä erityispiirteitä, kuten kuvakulma, kuvaajat, taustalla näkyvät henkilöt ja heidän roolinsa. Kun kyseessä on osaamisen osoittaminen, on käsikirjoitukseen syytä merkitä mahdollisimman tarkkaan se, miten osaaminen saadaan näkyväksi. Tämä tehdään mieluiten niin hyvin, ettei lisäkysymyksiä tarvita tutkintosuorituksen aikana.

Turvallisuus, tietosuoja ja yksilönsuoja koettiin merkittäviksi tekijöiksi videotaltioinneissa. Luvan kysyminen kuvassa näkyviltä henkilöiltä on hyvän tavan mukaista. Tähän liittyy myös julkaisuluvan kysyminen; kannattaa miettiä siis etukäteen, missä videotaltioinnin julkaisee ja ilmoittaa siitä kuvauslupaa pyydettäessä. Videon tallennus- ja jakopalveluita on avoimesti saatavilla, mutta organisaatioiden kannattanee pohtia luotettavaa tallennuspaikkaa myös omien järjestelmien sisälle.

Videotallenne toimii hyvin itsearvioinnin pohjana. Tutkinnon suorittajan on mahdollista palata tutkintotilaisuuteensa uudelleen ja arvioida osaamistaan rauhassa jälkikäteen tutkinnon arviointikriteereihin perustuen. Näin tapahtuu myös oppimista.

Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan arvioida videoiden sopivan hyvin yhdeksi tutkintotilaisuuksien arviointimenetelmäksi. Se voi olla osa monipuolista arviointia laajemmin, muttei välttämättä ainoa arviointimenetelmä. Jatkotutkimukselle on tilaisuus vuonna 2017 toisen näyttötutkintomestarikoulutuksen puitteissa (some-toteutus). Tavoitteena on tehdä syvällisempää analyysiä videoiden hyödyntämisestä näyttötutkintoihin liittyvässä osaamisen arvioinnissa. Lähtökohtana ovat tässä tutkimuksessa saadut tulokset, joiden perusteella ennen videointia tapahtuvaan valmistautumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tällaisia asioita ovat mm. käsikirjoitus, kuvauskulmat, editointitarpeet, kuvausluvat ja videoiden julkaisupaikka. Tavoitteena on myös tutkia tarkemmin tutkintokohtaisesti, mitä osaamista voisi videokuvalla osoittaa. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä siirrytään koko ammatillisella toisella asteella yhteiseen näyttöperusteiseen järjestelmään, jossa osaamista arvioidaan todennäköisesti osittain samalla tavoin kuin näyttötutkintoja tällä hetkellä eli työpaikoilla, jolloin arvioijina toimivat oppilaitoksen ja työpaikan edustajat. Arviointiosaamiseen on panostettava jatkossakin, ja monipuoliset arviointimenetelmät tulevat puolustamaan paikkaansa.

Lähteet:

Admiraal, W. & Berry, A. (2016). Video narratives to assess student teachers’ competence as new teachers. Teachers and Teaching. Theory and Practice 22(1), 21–34. Haettu 2.10.2016 osoitteesta http://dx.doi.org/10.1080/13540602.2015.1023026

Commander, N., Ward, T. & Zabrucky, K. (2012). Theory and Practice: How Filming “Learning in the Real World” Helps Students Make the Connection. International Journal of Teaching and Learning in Higher Education 24(3), 395–402. Haettu 2.10.2016 osoitteesta http://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1000691.pdf

Haanpää, T. & Oravala, J. (2011). Montaasipedagogia ja arjen dokumenttielokuvaaminen opetuksessa. Teoksessa P. Hakkarainen & K. Kumpulainen Kari (toim.) Liikkuva kuva – muuttuva opetus ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 98–117. Haettu 2.10.2016 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26957/978-951-39-4270-0.pdf

Hakanurmi, S. (2015). Tarina herää eloon digitaalisena. Luento HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla 27.3.2014.

Hakkarainen, P. & Kumpulainen K. (toim.) (2011). Liikkuva kuva – muuttuva opetus ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Haettu 2.10.2016 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26957/978-951-39-4270-0.pdf

Howe, F. & Stadem, C. (2015). Workspace Oriented and Multimedia-Based Learning in Vocational Education and Training. Teoksessa M. Kessler & M. Freud (toim.) Crossing Boundaries in Vocational Education and Training: Innovative Concepts for the 21st Century. Bremen: University of Bremen, 25–33.

Hung, H., Keppel, M. & Jong, S. (2016). Learners as producers: Using project based learning to enhance meaningful learning through digital video production. Teoksessa R. Atkinson, C. McBeath, D. Jonas-Dwyer, & R. Phillips (toim.) Beyond the comfort zone: Proceedings of the 21st ASCILITE Conference (Vol. 1, pp. 428-436). Perth, W.A.: ASCILITE. Haettu 28.11.2016 osoitteesta http://repository.lib.ied.edu.hk/jspui/handle/2260.2/520

Nevala, T. & Kiesiläinen, I. Kamerakynän pedagogiikka. (2011). Teoksessa P. Hakkarainen & K. Kumpulainen (toim.). Liikkuva kuva – muuttuva opetus ja oppiminen. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius: Kokkola.

Kalliala, E. & Toikkanen T. (2012). Sosiaalinen media opetuksessa, 2. uudistettu painos. Helsinki: Finn Lectura.

Kupias, P. & Koski, M. (2012). Hyvä kouluttaja. Helsinki: Sanoma Pro.

Lehtonen, P. H. (2011). Voimauttava video ohjaustyössä. Teoksessa P. Hakkarainen & K. Kumpulainen (toim.) Liikkuva kuva – muuttuva opetus ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 152–168. Haettu 2.10.2016 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26957/978-951-39-4270-0.pdf

Leponiemi, K. (2010). Videokuvaus: taitoa ja tekniikkaa. Jyväskylä: Docendo.

Mu, X. (2010). Towards effective video annotation: An approach to automatically link notes with video content. Computers and Education 55(4), 1752–1763.

Muir, T. (2010). Using Video-Stimulated Recall as a Tool for Reflecting on the Teaching of Mathematics. Haettu 17.10.2016 osoitteesta http://eric.ed.gov/?id=ED520951

Opetushallitus (2016). Näyttötutkinto-opas 2016. Oppaat ja käsikirjat 2016:3. Helsinki: Opetushallitus. Haettu 20.12.2016 osoitteesta http://www.oph.fi/download/177568_nayttotutkinto_opas_2016.pdf

Pylkkö, M. (2015). Kuvaa kännykällä ja tabletilla. Jyväskylä: Docendo.

Toikkanen, T. (2016). Opettajan tekijänoikeus 2016. Haettu 25.10.2016 osoitteesta http://www.opettajantekijanoikeus.fi/

Vienola, V. (2004). Videoiden käyttö tutkimuksen apuvälineenä. Teoksessa J. Enkenberg, E. Savolainen & P. Väisänen (toim.) Tutkiva opettajankoulutus – taitava opettaja. Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Haettu 2.10.2016 osoitteesta http://joypub.joensuu.fi/publications/other_publications/sokl_opettajankoulutus/

Kirjoittajat

Milla HelminenMilla Helminen, YTM, KK, työskentelee mediakasvattajana Hyvinkään kaupungilla. Sähköposti millahelminen@hotmail.com.

Mia PeltonenMia Peltonen, KM, työskentelee erityisopettajana Kiipulan ammattiopistossa sosiaali- ja terveysalalla. Sähköposti mia.peltonen@kiipula.fi.

niina_myyraNiina Myyrä, AMK, on sairaanhoitaja (munuaispotilaan hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja) sekä erä- ja luonto-opas. Hän työskentelee Munuais- ja maksaliitto ry:ssä sekä Luonto ja polku oy:ssä. Sähköposti niina.myyra@muma.fi.

Sanna KirjonenSanna Kirjonen on viittomakielen tulkki AMK ja työskentelee Omnia ammattiopistossa sosiaali- ja terveysalan lehtorina. Sähköposti sanna.kirjonen@omnia.fi.

Anne-Maria KorhonenAnne-Maria Korhonen, KTM, työskentelee HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lehtorina. Sähköposti anne-maria.korhonen@hamk.fi.

Viittausohje:
Helminen, M., Peltonen, M., Myyrä, N., Kirjonen, S. & Korhonen, A-M. (2016). Video osana osaamisen arviointia. HAMK Unlimited: Journal 21.12.2016. Haettu x.x.2016 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/video-osana-osaamisen-arviointia/

Creative Commons -lisenssi

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Opetusalan täydennyskoulutusta»

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  näyttötutkintomestari osaaminen video




Previous Post
HAMK and VIA libraries started planning co-operation
Next Post
Poistotekstiilien hyödyntämistä kehitetään Kanta-Hämeessä




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
HAMK and VIA libraries started planning co-operation
Co-operation is a very good way to develop one’s modus operandi. In Finland, the libraries of the universities of applied...