VIKKE-valmennuksissa tarinallisuus yrityksen kehittämisen ytimenä

Kuva: Kanta-Hämeen kuvapankki


Uusi valmennuskokonaisuus hyödyntää tarinallisuutta yrityskehityksen laajemmassa palvelumuotoiluprosessissa. Kehittämisprosessissa yrityksen tarina on mukana koko ajan tuotteistuksessa, hinnoittelussa, markkinoinnissa ja myynnissä. Lisäksi tarina tuodaan digitaalisiin kanaviin näkyväksi.

VIKKE – Virtuaalinen kulttuurimatkailu Kanta-Hämeessä -hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuuri- ja matkailukohteiden näkyvyyttä digitaalisuuden ja tarinoiden avulla. Näkyvyyden lisääminen ja kehittäminen vaatii toimijoiden aktiivista osallistumista kehittämiseen, sillä ydinosaaminen sisällöstä on kohteilla itsellään. Tavoitteen saavuttamiseksi oli hankkeessa tarkoitus järjestää toimijoille valmennusta ja näin saada heidät aktiivisesti mukaan sekä hankkeen että ennen kaikkea oman toimintansa kehittämiseen.

HAMK Smart -tutkimusyksikössä on useissa hankkeissa järjestetty valmennusta matkailutoimijoille. Let’s go Tavastia! -hankkeessa on ollut kansainvälistymisen valmennuksia, kun taas DigiCoach– ja DigiReWork-hankkeissa on keskitytty yritysten digitaalisuuden kehittämiseen. Monet yritykset ovat nostaneet digikuntoaan merkittävästi ottamalla uusia digitaalisia palveluita käyttöön liiketoiminnan tueksi. Valmennuksista kerätyn palautteen perusteella todettiin, että toimijat kokivat tarvetta sisällön tuottamiseen. Matkailuliiketoiminnassa tarina, joka kumpuaa historiasta, merkkihenkilöistä, yrittäjistä tai sijainnista, luo lisäarvoa ja sisältöä tuotteille ja palveluille.

VIKKE-hankkeessa aiemmin havaittu tarve ja aikaisemmista valmennuskokonaisuuksista hankittu osaaminen yhdistettiin valmennuskokonaisuutta suunniteltaessa. Selvää oli, että kaiken tulee lähteä yrityksen olemassa olon ytimestä ja yrityksen tarinasta. Kanta-Hämeen maakunta on täynnä erilaisia vanhoja ja uudempia tarinoita, joita on selvästi hyödynnetty liian vähän matkailukohteiden tuotteistamisessa ja viestinnässä yleensä.

Tarpeista yrityskehittämisen valmennuskokonaisuudeksi

Digivalmennusten aikaisemmasta kokemuksesta ja tarinoiden hyödyntämisestä syntyi valmennuskokonaisuus, jossa tarina oli keskiössä yrityksen kehittämisessä. Valmennukset suunniteltiin siten, että ensin terävöitetään tarinaa ja sen hyödyntämistä tuotteessa ja palvelussa sekä markkinoinnissa. Ydintarinan ja tuotteen määrittelemisen jälkeen on myös syytä pohtia tarinan tuoma lisäarvo hintaan ja miten tarinaa voi hyödyntää tuotteistamisessa. Matkailu- ja kulttuurikohteille tarinan hyödyntäminen on merkittävä erottautumistekijä. Tarinan tulisi näkyä asiakkaille myös yrityksen toimitiloissa ja palvelussa – kaikessa, mitä asiakas kokee ennen käyntiä, palvelun aikana ja asioinnin jälkeen.

Markkinoinnissa tarinaa tulee kuljettaa mukana kaikessa sisällössä verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja visuaalisessa materiaalissa. Valokuvien, videoiden ja yrityksen visuaalisen ilmeen on tuettava tarinaa ja näin tarina tukee myös markkinointia ja on markkinoinnin punainen lanka. Tarinaan on lisäksi hyvä liittää matkailualueen, kaupungin, kunnan tai maakunnan matkailun kärjet ja tarinat. Näin tarina kytkeytyy osaksi isompaa kokonaisuutta ja hyödyttää kaikkia toimijoita markkinoinnissa etenkin digitaalisen näkyvyyden kannalta.

Digitaaliset näkyvyys- ja myyntikanavat ovat tärkeitä kaikille matkailu- ja kulttuurikohteille. Näissä kanavissa tulee näkyä myös kohteen palvelun tai tuotteen tarina. Digitaalisissa kanavissa erottautuminen on tärkeää, ja tarinallisella kuvauksella tuote tai palvelu tehdään helposti ostettavaksi. Hyvät kuvat, videot ja visuaaliset elementit herättävät kiinnostuksen, mutta tuotekuvaus, faktat ja tarina ovat kuitenkin ne, joita tarvitaan ostopäätöksen tekemiseksi. Tarinalla herätetään digitaalisissa kanavissa huomio ja erotutaan massasta luoden tuotteesta tai palvelusta muita markkinoilla olevia kiinnostavampi. Tarina auttaa usein myös kertomaan tuotteesta tarkemmin. Toimijat ovat monesti liian lähellä toimintaansa ja heidän on vaikea kuvailla riittävällä tavalla kohdetta tai palvelua, jotta esimerkiksi kansainvälinen asiakas ymmärtäisi kokonaisuuden.

Tarina on myös oleellinen osa oman tuotteen tai palvelun hissipuheen tai USP:n (Unique Selling Point) määrittämistä. Tarinan avulla voi näiden määritteleminen olla helpompaa. Hissipuhetta yritykset tarvitsevat myyntitilaisuuksissa. Kohdatessaan uusia tuttavuuksia on toisen mielenkiinnon herättämiseksi osattava 60 sekunnin aikana kertoa houkuttelevasti kohteesta tai tuotteesta. Myös matkanjärjestäjävierailuilla tarina on usein hyvä väline herättämään kiinnostus kohteeseen ja tuotteeseen. Tarinan avulla sinut sekä tuotteesi tai palvelusi muistetaan paremmin.

Tarina valmennuskokonaisuuden punaisena lankana

Yhdistämällä tarina teemoihin, joita valmennuksiin oli ajateltu toimijoiden liiketoiminnan kehittämiseksi, saatiin erittäin hyvä kokonaisuus, jossa tarina kulki osana valmennuspolkua alusta loppuun saakka. Tarina ja tarinallistaminen on nostettu näin keskiöön yritysten liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämisessä (Tarinakone, 2015). Valmennuskokonaisuudessa tarina on mukana koko prosessin ajan tarinan luomisesta, tuotteisiin, viestintään, myyntiin ja markkinointiin. Tarina ja sen tuoma elämys on tärkeä osa jokaista yritystä ja kuuluu liiketoiminnan kaikkiin osa-alueisiin.

VIKKE-hankkeessa syntyi uusi tarinallistamisen valmennuskokonaisuus, jota toivottavasti monet muutkin matkailualueet ja toimijat pääsevät hyödyntämään. Valmennuksen toteutuksesta vastaa Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:n Kirsi Mikkola yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Kaikki valmentajat ovat perehtyneet erityisesti matkailun toimialaan Visit Finlandin akatemiakouluttajina.

Artikkeli on kirjoitettu VIKKE-hankkeessa, joka on EAKR -rahoitteinen hanke.

Lähde

Tarinakone (2015). Hä? Tarinankerrontaa ja tarinallistamista. Mitä eroa? [Blogikirjoitus 8.3.2015] Haettu 10.12.2019 osoitteesta https://www.tarinakone.fi/blogi/ha-tarinankerrontaa-ja-tarinallistamista-mita-eroa

Kirjoittajat

Outi Mertamo, tuotantotalouden insinööri, työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikössä Western Lakeland Kanta-Häme -hankkeen Hämeenlinnan seutukoordinaattorina. VIKKE-hankkeessa Mertamo toimi projektipäällikkönä toukokuuhun 2019 saakka.

Heidi Kerkola, liiketalouden tradenomi, työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart tutkimusyksikössä VIKKE-hankkeen projektipäällikkönä.

Viittausohje:
Mertamo, O. & Kerkola, H. (2019). VIKKE-valmennuksissa tarinallisuus yrityksen kehittämisen ytimenä. HAMK Unlimited Professional 16.12.2019.  Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/tarinallisuus-yrityksen-kehittamisessa

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

VIKKE – Virtuaalinen kulttuurimatkailu Kanta-Hämeessä »

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  kulttuuri matkailu tarina tarinallistaminen valmennuskokonaisuus yrittäjyys




Previous Post
Lähde säkin vaihtoon!
Next Post
Kiertotalouden oppimisympäristöjen kehittäminen  




You might also like






More Story
Lähde säkin vaihtoon!
Tänä syksynä yritin kannustaa kollegaa lähtemään henkilöstövaihtoon. Vastauksena hän letkautti: ”lähden mielelläni...