Korona edisti korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä

Kansainvälisyys on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) strategiassa yksi pääteema. Tietojenkäsittelyn koulutuksessa on rakennettu tavoitteellisesti kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkkimme on opiskelijoiden keskinäisestä vertaisoppimisesta kansainvälisessä työympäristössä. Artikkelissa kuvattu yhteistyö tapahtui jo entuudestaan tutun saksalaisen Hochschule Niederrhein ‑korkeakoulun kanssa, josta projektissa Saksasta oli mukana kaksi opettajaa, André Schekelmann ja Daniel Retkowitz, sekä 20 opiskelijaa. Suomesta oli niin ikään kaksi opettajaa, Mirlinda Kosova-Alija ja Lasse Seppänen, sekä 44 opiskelijaa.

Tässä artikkelissa kuvataan HAMKin tietojenkäsittelykoulutuksen Liiketoiminta, suunnittelu ja testaus -moduuliin kuuluvan keskeisen sisällön, vaatimusmäärittelyn, oppimista ja opetuksen toteutusta syksyllä 2020. Artikkelin pääaineisto tulee opiskelijoiden palautteista, jotka ovat tulleet projektitöiden tuloksina sekä moduulipalautteina. Kuvassa 1 ovat projektin vaiheet.

Kansainvälinen kokemus on tärkeä osa opiskelua

Kansainvälinen kokemus on kaikilla aloilla tärkeää. Erityisesti IT-alalla maiden rajat ovat teknologian kehityksen myötä poistuneet kokonaan. Alan ohjeet ja dokumentaatiot löytyvät suurimmaksi osaksi englanninkielisinä, joten kielitaito on tärkeää alan toimijalle. Työmarkkinana on koko maailma. Opiskelijoille onkin hyödyllistä päästä harjoittelemaan työskentelyä aidosti kansainvälisessä ympäristössä.

Syksyn yhteistyö toteutettiin Liiketoiminta, suunnittelu ja testaus -moduulissa. Sovelluksen suunnittelu -osiossa opiskellaan muun muassa projektimenetelmiä, vaatimusmäärittelytyötä, suunnitteluun liittyviä menetelmiä, työkaluja ja diagrammeja. Saksalaiset opiskelijat tulivat mukaan moduuliosion loppuvaiheessa ja heidän vastuullaan oli opettaa vertaisoppimisen keinoin HAMKin opiskelijoille seuraavia aiheita: Business Context Diagram, Business Events, Product Context Diagram ja Product Use Cases. Tätä ennen olimme sopineet opettajina yhteisistä tavoitteista, sisällöistä, ohjausmenetelmistä sekä toimintatavoista.

Aiemmin toteutuneessa moduulissa tietojenkäsittelyn opiskelijatiimit innovoivat kehitysprojekteja. Projektit olivat pohjana saksalaisten kanssa toteutettavassa moduuliosiossa. Jokaiselle tiimille valittiin kaksi konsulttia Niederrheinista. Yhteistyö ajoitettiin niin, että saksalaiset opiskelijat olivat ensin ehtineet itse opiskella aiheet, joista he opettivat ja konsultoivat HAMKin opiskelijoita.

Projekti käynnistettiin yhteisellä verkkoseminaarilla, jossa molempien korkeakoulujen opettajat kertoivat yhteistyön tavoitteista ja odotuksista lopputulosten suhteen. Opiskelijoille annettiin vapaat kädet valita yhteistyöhönsä sopivat alustat ja tietojärjestelmät. Tiimien ja konsulttien järjestäytymistä varten luotiin yhteinen Excel-tiedosto, ja siitä tulikin varsin tärkeä yhteistyön suunnittelun väline.

Opiskelijoiden kansainvälinen yhteistyö oli suunnitelmallista ja säännöllistä

Projektin käynnistämisen jälkeen opiskelijat aloittivat työn tutustumalla toisiinsa, ja HAMKin opiskelijat esittivät innovaatioideansa saksalaisille kollegoilleen. Tämän jälkeen saksalaiset opiskelijat pitivät HAMKin opiskelijoille ohjaussessioita aiheesta, miten ideasta luodaan projektissa vaaditut tulokset. Tämän vaiheen työskentelyssä opiskelijat käyttivät mm. seuraavia palveluita: Zoom, Microsoft Teams ja OneDrive, WhatsApp, Discord ja sähköposti. Aikatauluista pidettiin hyvin huolta ja työskentely oli säännöllistä. Työskentelyn aikana järjestettiin kahdesta kolmeen verkkopalaveria muun verkkotyöskentelyn lisäksi (esim. sähköpostikeskustelut, tiedostojen kommentointi tai keskustelukanavat). Opiskelijat raportoivat, että yhteisissä istunnoissa oli paitsi pysytty substanssiaiheissa myös vaihdettu kokemuksia opiskelusta, terveyspalveluista ja pandemian vaikutuksista Suomessa ja Saksassa.

Loppuseminaari järjestettiin samaan tapaan kuin aloitusseminaari. Tiimien esitysvuorot oli sovittu etukäteen. Tiimeille oli tehtävänannon myötä annettu ohjeistus siitä, mitä esityksen tulee sisältää ja miten esitys hoidetaan. Esityksiä oli monta, mutta aiheet ja tulokset tekivät tilaisuudesta niin mielenkiintoisen, että kaikki olivat mukana tilaisuuden päättymisen asti!

Esityksien välissä keskusteltiin ja jaettiin tiimien ja konsulttien kokemuksia. Molempien korkeakoulujen opiskelijat toivat esille tällaisten toteutusten hyvät puolet. He kokivat, että tämä oli sopiva ympäristö harjoitella tulevia kansainvälisiä yhteistyökuvioita ja että aiheeseen liittyvä osaamisen taso kasvoi projektin ansiosta. Saksalaiset ”konsultit” raportoivat oppineensa HAMKin opiskelijoiden innovaatioista uusia asioita, ja ne olivat herättäneet myös ideoita mahdollisista implementoinnista Saksassa. Lisäksi molemmat osapuolet kokivat, että tämä oli hyvä piristys koronatilanteeseen.

Sopiva projekti kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavaksi

Prosessi eteni sekä opettajien näkökulmasta että opiskelijapalautteen perusteella hyvin. Tämäntyyppinen kompakti ja rajattu projekti oli juuri sopiva kansainväliseen yhteistyöhön. Laajempi ja vaativampi projekti olisi mahdollisesti vaikeuttanut ja monimutkaistanut opiskelijoiden yhteistyötä. Hyväksi ratkaisuksi osoittautui myös löyhä ohjeistus yhteistyön välineistä ja tavoista, sillä opiskelijat raportoivat monen eri työkalun hyödyntämisestä ja teknisistä haasteista selviytymisestä.

Opiskelijapalautteessa kiitettiin selkeästä organisoinnista, minkä uskon olevan olennaista projektin onnistumisen kannalta. On myös tärkeää viestiä selkeästi, säännöllisesti ja ajoissa opiskelijoille, mitä tapahtuu seuraavaksi, missä ja milloin tavataan, mitä tuloksia seuraavaksi odotetaan jne.

Työskentelyn aikana opiskelijat eivät tarvinneet kovin paljon ohjausta opettajilta. HAMKin opiskelijat kokivat saavansa hyvää konsultointia saksalaisilta kollegoiltaan, ja saksalaiset opiskelijat kokivat vahvistaneensa opitun osaamista konkreettisten tapausten kautta. Kaikki opiskelijat toimivat hyvin oma-aloitteisesti.

Oli prosessissa kuoppiakin. Esimerkiksi toimeksiannon kohdalla tapahtui pieniä väärinymmärryksiä, jotka olisi voitu välttää tarkemmalla ohjeistuksella. Samalla kuitenkin todettiin, että vastaavaa voi tapahtua myös työelämässä ja varsinkin kansainvälisissä työympäristöissä, joten kokemus oli siinä mielessä hyödyllinen.

Opiskelijat kokivat, että tämän kokemuksen myötä heidän osaamisensa kasvoi aihealueen lisäksi myös kansainvälisessä yhteistyössä, tiimityöskentelyssä, monikansallisen pienen projektin organisoinnissa sekä englannin käytössä työkielenä. Samoin he raportoivat oppineensa käyttämään uusia työkaluja verkkotyöskentelyyn.

Myös pandemiatilanne vaikutti projektin onnistumiseen. Koronan vuoksi opiskelijoilla oli enemmän aikaa viettää opintojen parissa kuin aiempien toteutusten aikana. Saksassa ihmisten liikkumista oli rajoitettu, mikä vaikutti olennaisesti myös projektissa mukana olleiden henkilöiden toimintaan. 

Kaiken kaikkiaan syksyn projekti oli hyvä jatkumo jo aloitetulle kansainväliselle yhteistyölle. Sitä päätettiinkin jatkaa myös tulevaisuudessa – oli korona tai ei.

Lue myös artikkeli aiemmasta yhteistyöstä: HAMKin tietojenkäsittelyn toisen vuosikurssin kansainvälisyys