Liikkumisen data yhdeksi kokonaisuudeksi – Häme Mobility Intelligence

Datan kerääminen ja sen hyödyntäminen ovat nykypäivänä tärkeässä roolissa lähes jokaisella toimialalla. Tutkimusyksikkö HAMK Smartin Liikenne 4.0 -hankkeessa on toteutettu lukuisia pilotointeja, joista saadun datan integroimisella on voitu analysoida Hämeen alueen kokonaisvaltaista liikkumista.

Liikenne 4.0 -hankkeen aikana suoritetuissa pilotoinneissa on tutkittu liikenteen mittaamista sekä siihen soveltuvia teknologisia ratkaisuja. Taustalla on toiminut idea datan tehokkaasta keräämisestä sekä hyödyntämisestä. Dataa on kerätty eri mittalaiteteknologioita hyödyntäen muun muassa mittaamalla liikkujamääriä sekä tutkimalla liikenneväylien kuntoa. Eri lähteistä saatu data on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi visuaaliseen interaktiiviseen muotoon Häme Mobility Intelligence -alustalle, joka on koostettu Microsoft Power BI -yritysanalytiikkapalveluun. Power BI on yhdistelmä eri sovelluksia ja ohjelmistopalveluja, jotka yhdistävät toisistaan irrallisen eri lähteistä saadun datan koherenteiksi ja visuaalisiksi sovituksiksi (Microsoft, 2021). Datalähteiden yhdistäminen mahdollistaa kattavan kokonaiskuvan saamisen Hämeen alueen liikkumisesta, minkä lisäksi voidaan tunnistaa liikkumisen muutoksien vaikutuksia toisiinsa.

Liikenteen ja infrastruktuurin suunnittelussa on tärkeää, että tehtävien ratkaisujen tueksi on kattavasti tietoa ja dataa suotuisien päätösten varmistamiseksi. Tähän tiedolla johtamisen prosessiin kuuluu olennaisena osana luotettavan datan kerääminen mitattavista lähteistä ja sen analysoiminen (Miller, 2019). Avoimen datan rooli on myös korostunut nykypäivänä, ja sitä on saatavilla laajasti eri lähteistä. 

Häme Mobility Intelligence -alustalle on koottu tietoa pyöräilystä ja säästä, kävijä- ja liikennemittauksista, väylien kunnosta, joukkoliikenteestä, henkilöliikennetutkimuksesta ja digitaalisista pyöräilyreiteistä Hämeenlinnassa. Power BI -raportti (kuva 1) lisää tietoisuutta muun muassa vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan liikenteen mahdollisuuksien parantamisesta, kuten pyöräilystä Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä. Pyöräilyllä on erinomaiset mahdollisuudet Hämeen alueella, mutta pyöräilyä edistävän ja sen mahdollisuuksia parantavan päätöksenteon tueksi ei välttämättä ole riittävästi tietoa. Alusta toimii erinomaisena analysointi- ja tarkastelutyökaluna esimerkiksi eri teiden käyttöasteen ja kunnon sekä ihmisten liikkumiskäyttäytymisen tutkimiseen. Näiden lisäksi voidaan havaita, kuinka sääolosuhteet vaikuttavat eri liikkumismuotojen valintaan.

Liikenteen ja liikkumisen mittaaminen 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuonna 2016 toteuttamaan Henkilöliikennetutkimukseen (Traficom, 2018) pohjautuen tutkittiin suomalaisten liikkumista eri kulkumuodoilla. Tämän perusteella alustalle voitiin luoda graafiset visualisoinnit matkasuoritteista Suomessa alueittain. Suomalaisten liikkumisen havainnollistamisessa otettiin huomioon myös vuonna 2012 tehty henkilöliikennetutkimus, jota verrattiin liikkumisen muutoksiin alueittain.

HAMK Smart -tutkimusyksikön jo päättyneestä PYÖRÄ – kaupunki- ja yhteiskäyttöpyörä – hankkeesta sekä Liikenne 4.0 -hankkeen Hämeenlinnan kaupunkipyöräpilotoinnista saatua dataa hyödynnettiin visualisoinnissa. Muun muassa PYÖRÄ- sekä Liikenne 4.0- hankkeiden aikana kerättyä kaupunkipyörädataa pyörien vuokrauksista, integroitiin Ilmatieteen laitoksen säädatan kanssa.

Hämeenlinnan keskustassa Turuntiellä ja Viipurintiellä suoritettiin liikennelaskentaa kävelyn ja pyöräilyn mittalaiteratkaisuihin erikoistuneen ranskalaisen Eco-Counterin sensoriteknologian avulla, jossa kerättyyn dataan on kohdennettuna jalankulkijat ja polkupyöräilijät omina liikkumismuotoinaan. Häme Mobility Intelligencen esittämä diagrammi havainnollistaa laskennasta saadun datan lisäksi sääolosuhteiden vaikutukset liikkumiseen. Alusta tarjoaa siis mahdollisuuden havainnoida liikkumista kyseisillä vilkkaasti liikennöidyillä alueilla sekä tarkastella säähän liittyviä liikkumisen muutoksia.

Sensoriteknologiaa pilotoitiin kävijälaskureilla Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa HAMKin tiloissa syksyllä 2020 sekä PARKKI Business Parkin sisätiloissa keväällä 2021. Latvialaisen älyratkaisuja tuottavan SensMaxin kävijälaskureiden avulla toteutetussa pilotoinnissa mitattiin jalankulkijoiden lukumäärää hyödyntämällä laitteiden suunnantunnistus-ominaisuutta. Datan perusteella voitiin suorittaa vertailua sisäänkäyntien käyttöasteista sekä todentaa laitteiden käyttömahdollisuuksia eri olosuhteissa. Pilotoinnilla oli tarkoitus selvittää, kuinka kyseistä mittausteknologiaa voisi hyödyntää esimerkiksi tapahtumissa, joissa sisäänkäynnit ja poistumisreitit ovat rajattuja. Pilotoinnin havainnot kerättiin Hämeenlinnan PARKKI Business Parkissa, jossa havaintoja tehtiin rakennuksen sisäänkäynneillä. Kerätty data siirrettiin suoraan laitteiston pilvipalvelusta Häme Mobility Intelligence -alustalle.

Joukkoliikenteen käyttöaste koki merkittäviä muutoksia suuressa osassa maata keväällä 2020 alkaneen koronapandemian vuoksi. Hämeenlinnan alueella pandemian vaikutukset laskivat linja-autoliikenteen käyttöastetta jopa 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Power BI -alustalla on mahdollista tarkastella Hämeenlinnan alueen linja-autoliikenteen käyttöasteen määrällistä muutosta sekä kehitystä pysäkki- ja linjakohtaisesti. Tiedot perustuvat vuosina 2017–2021 kerättyyn dataan, joiden pohjana toimi Waltti-matkakorttien data sekä Hämeenlinnan kaupungin keräämä tilastotieto. Karttakohtainen näkymä havainnollistaa pysäkkikohtaisten kyytiin nousseiden matkustajien määrät Hämeenlinnan alueella sekä antaa informaatiota liikkumisen vuosittaisista muutoksista.

Liikenne 4.0 -hankkeessa keskityttiin myös konenäköteknologian pilotointiin, joka toteutettiin yhdessä tekoälypohjaisia konenäköpalveluja tuottavan MarshallAI:n kanssa Hämeenlinnan kauppatorilla. 4K-laatuista videokuvaa tuottavan kameran ja tekoälyn avulla päästiin tutkimaan torialueella liikkumista, liikkujien määriä, kulkumuotoja sekä liikkujien käyttäytymistä reaaliajassa. Pilotoinnista saatu data havainnollistettiin graafisesti Häme Mobility Intelligence -alustalle sekä Hämeenlinnan kaupungille ja Kaupunkikeskustayhdistykselle, jotka olivat pilotoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa mukana. Konenäön toiminnasta lisää Unlimited-artikkelissa Konenäkö osana liikennettä ja sen laskemista.

Väylien kunto

Liikkumisen määrällisen analysoinnin lisäksi alustalla on mahdollista tarkastella tuloksia Liikenne 4.0 -hankkeessa suoritetusta pyöräväylien kuntokartoituksesta sekä siihen liittyvästä datasta. Häme Mobility Intelligence -raporttiin sisältyy dataa tärinämittauksen avulla tehdyistä mittauksista TerrainSensen kehittämien menetelmien avulla. Helsinkiläinen TerrainSense on erikoistunut reittien mittaukseen ja analysointiin. Mittaukset kohdentuivat pääosin Kanta-Hämeen pyöräväylille. Pyörään kiinnitettävän sensorin avulla pystyttiin todentamaan reittien haastavuutta sekä luomaan kokonaiskuvaa pyöräinfrastruktuurin kunnosta ja toimivuudesta. Datan perusteella luotiin kartta, jossa reitistä piirretyt pisteet visualisoituivat vaikeusasteen mukaan eri värein kartalle. Käyttäjän on mahdollisuus valita karttanäkymään haluamansa parametrit, jonka jälkeen raportti esittää kuljetun reitin pisteet kartalla, korkeuserot sekä valitun reitin pituuden.

Tilastollisten tutkimusten ja kerätyn datan lisäksi Häme Mobility Intelligence sisältää linkin Hämeenlinnan pyöräilyreittejä esittelevään interaktiiviseen karttaan, joka on luotu Visit Hämeen, Hämeen liiton ja HAMK Smart -tutkimusyksikön yhteistyönä. Sivusto antaa informaatiota reittien sisällöstä, pituudesta sekä sen sisältämistä nähtävyyksistä. Kartta sisältää 360-kuvia eri pisteistä, jotka esittelevät reittien nähtävyyksiä ja maisemia.

Pilotoinnin lopputulokset

Pilotoinnissa hyödynnettiin eri datalähteitä, joiden avulla koottiin yksi tietopankki, josta kerättyä dataa voi visuaalisesti havainnoida. Power BI -alustan muokattavuuden johdosta lopputuloksena syntynyt Häme Mobility Intelligence (kuva 1) antaa käyttäjälle mahdollisuuden tutkia kaikkia pilotointeja yhdellä alustalla, jolloin kerättyä dataa voidaan havainnoida käyttäjän mielenkiinnon mukaan. Näin datasta saadaan mahdollisimman paljon hyötyjä irti.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin HAMK Smart -tutkimusyksikön blogissa 30.6.2021. Alkuperäiseen artikkeliin pääset tästä: Liikkumisen data yhdeksi kokonaisuudeksi – Häme Mobility Intelligence

Tämä artikkeli ja julkaisusarja, jonka osa se on, on tuotettu Liikenne 4.0 -hankkeessa, jonka rahoittajana toimivat Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajana toimi Hämeenlinnan kaupunki.