Kylien elinvoimaa rakentamassa


Kyliltä kasvukäytävälle -hankkeessa lähestyttiin älykkään liikkumisen ja kuljetusten palveluiden kehittämistä palvelumuotoilun keinoin. Palvelumuotoilun käyttö tarkoitti käytännössä asiakkaan, tässä tapauksessa haja-asutusalueilla asuvien ihmisten, asettamista ongelmanratkaisun keskiöön. Kyläläisten liikkumisen ja kuljetusten tarpeita kartoitettiin ideointityöpajoissa, joissa kyläläiset saivat yhdessä keskustellen ja luovasti visioiden löytää erilaisia ratkaisuja arjen tarpeisiin ja käytännön haasteisiin.

Kyliltä kasvukäytävälle -hankkeen ytimessä olivat kokeilut. Niiden avulla tarkasteltiin, miten liikkumisen ja kuljetusten palveluita voitaisiin ketterästi ja kustannustehokkaasti toteuttaa haja-asutusalueilla. Kyläläisten tarpeita selvitettiin yhteisissä työpajoissa, joissa myös ideoitiin arjen haasteisiin sopivia ratkaisuja. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten kokeiluja toteutettiin Uudellamaalla, Espoon Kalajärven kylässä, ja Kanta-Hämeessä Tammelan kolmessatoista kylässä.

Vaikka hankkeen rahoitussuunnitelmassa oli alustavasti mietitty kolme erilaista teemaa kokeiluille, lähdettiin ideointityöpajoihin “puhtaalta pöydältä” ja avoimin mielin. Erilaisiin ideoihin avoimesti suhtautuminen perustuu ajatukseen, että kaikilla ihmisillä on kyky ajatella luovasti, sillä luovuus on osa ihmisyyttä (Cross, 2011). Hankkeessa lähestyttiin haja-asutusalueiden ihmisten arjen liikkumisen tarpeita abduktiivisen prosessin kautta, mikä tarkoittaa, että työpajoissa tehtyjen havaintojen ja kerätyn tiedon perusteella muodostettiin järkeenkäypiä väittämiä (Kolko, 2010). Teoreettisen ajattelun näkökulmasta abduktiivinen prosessi tarkoittaa synteesiä, jossa yhdistetään kaksi tai useampia jo olemassa olevia asioita uuden asian muodostamiseksi, toisin sanoen epäselvä asia saa järjellisen muodon (sense-making) (Kolko, 2010). Roger Martin (2009) kutsuu abduktiota uskon hypyksi (leap of faith), jossa tehdyistä havainnoista ja kerätystä tiedosta muodostetaan kokemuksen perusteella järkeenkäypä väittämä (Kolko, 2010). Abduktiivinen malli haasteiden selättämiseksi ei ole kovin suosittua varsinkaan liike-elämässä, sillä se koetaan riskiksi. Riski liittyy ennustamisen vaikeuteen, sillä työn alkaessa ei vielä tiedetä, miten käsillä oleva haaste ratkaistaan.

Kokeiluilla hankittiin lisää tietoa ja ymmärrystä. Kokeilujen tavoitteena ei ollut vakuuttaa ehdotettujen ratkaisujen olevan oikeita tai täydellisiä, vaan ennemminkin tuottaa näyttöä siitä, että kehitettävä idea on oikealla raiteella (Hassi, Paju & Maila, 2015, s. 102).

Kalajärven kokeiluna Palvelupakki

Kalajärven ideointityöpajojen tuloksena syntyi idea kyläläisten omista “keltaisista sivuista”, sillä vaikka Kalajärvellä on paljon erilaisia palveluiden tarjoajia ja yrityksiä, eivät kyläläiset olleet niistä tietoisia. Kyläläiset haluavat kannattaa ja käyttää oman kylän palveluita, joten työpajoissa käytyjen keskusteluiden pohjalta oli selvää, että ratkaisu, jossa kyläläiset ja palveluja tarjoavat yritykset kohtaisivat, oli kokeilun arvoista. Kokeiluun varatut resurssit ja aika olivat hyvin rajalliset, joten sopiva ratkaisu saatiin HAMKissa muuhun yhteyteen kehitetystä teknisestä toteutuksesta yritysten ja palveluiden esittelyyn. Kyläläisten “keltaiset sivut” saivat nimen Palvelupakki. Palvelupakki.fi-sivusto toteutettiin WordPress-sisällönhallintaohjelmiston avulla. Palveluiden tarjoajat pääsivät itse lisäämään Palvelupakin lomakkeen avulla tietoja oman yrityksensä tarjoamista palveluista. Kyläläisille tiedotettiin Palvelupakki-sivuston olemassaolosta ilmoitustaulujen, Facebookin, puskaradion ja kalajärveläisten yhteisen Kalajärviseuran kautta.

Palvelupakkiin rekisteröityi viiden kokeiluviikon aikana yhdeksän yritystä, ja sivustolla kävi kokeilun aikana 20–30 käyttäjää viikossa. Kokeilusta saatu palaute oli positiivista, sillä sivusto koettiin helpoksi käyttää niin alueen asukkaiden kuin yrittäjienkin näkökulmasta. Yrittäjiä oli hankala houkutella lähtemään kokeiluun mukaan, sillä moni pelkäsi, että ilmaista kokeilua seuraisi pakollinen maksullinen ajanjakso, ja he sitoutuisivat johonkin, josta ei pääse myöhemmin eroon. Kokeilun lopussa ei löytynyt tahoa, jolla olisi ollut kiinnostusta lähteä viemään Palvelupakki-sivuston kehitystä ja ylläpitoa eteenpäin.

Tammelan kylien kokeilujen apuna Nappi Naapuri

Tammelan ideointityöpajoista jatkokehitykseen valikoituivat ideakonseptit naapuriapu ja kylien oma nettipalvelu liikkumiselle ja kuljetuksille. Naapuriavun ideana oli perinteisen naapurien välisen avun, kuten lumitöiden, lastenhoidon ja autokyytien, tarjoaminen ja saaminen älykkäiden teknologisten ratkaisujen avulla. Hankkeella ei ollut resursseja kylien oman nettipalvelun kehittämiselle, sillä kokeilun toteuttaminen olisi vaatinut vahvan tunnistautumisen. Kokeilujen toteutukseen löydettiin vastikkeeton Nappi Naapuri -palvelu, joka on naapurustojen sosiaalinen media. Nappi Naapurin avulla kyläläiset voivat kertoa omasta avun tarpeestaan tai vastaavasti tarjota omaa osaamistaan tai aikaansa muille kyläläisille ja kesäasukkaille. Nappi Naapuriin perustettiin myös oma Tammelan kylät -sivusto, jonka avulla tammelalaiset yritykset ja yhdistykset voivat tarjota omia palveluitaan kyläläisille ja kesäasukkaille. Nappi Naapuri -palvelun toimivuus vaatii useita käyttäjiä, joten Tammelan kyläyhdistyksen vahva tuki ja panostus käyttöönotossa ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä kokeilujen kannalta.

Palvelun käyttöönotto aloitettiin maaliskuussa, jolloin Nappi Naapurissa oli Tammelan kylien alueella alle viisi käyttäjää. Kahdeksan viikkoa myöhemmin palvelussa oli 77 käyttäjää, joista 39 rekisteröityi huhtikuun aikana. Käyttäjämäärien odotetaan kasvavan kesän aikana, sillä Tammelan kyläyhdistys jatkaa palvelun markkinointia erilaisissa kesätapahtumissa ja omissa tiedotuskanavissaan. Nappi Naapuri -palvelun käytön jatkamisesta sovittiin jo maaliskuun aikana, kun todettiin, että käyttöönotto vaatii aikaa ja resursseja. Tammelan kunta tukee Tammelan kylät -sivuston ylläpitoa Nappi Naapurissa ainakin vuoden 2019 loppuun saakka.

Miten tästä eteenpäin?

Yhteiskehittäminen aikaansaa subjektiivista hyvinvointia (Tamminen, 2016). Hanke antoi kyläläisille mahdollisuuden vaikuttaa omien arjen haasteiden kehittämiseen konkreettisella tavalla. Vaikka Kalajärvellä kokeilussa olleella Palvelupakilla ei vielä hankkeen loppuessa olekaan jatkajaa, on se mahdollista ottaa uudelleen käyttöön vuoden sisällä. Sen sijaan Nappi Naapuri -palvelu auttaa kyläläisiä arjen haasteiden taklaamisessa pitkäjänteisellä tavalla, sillä kyläläiset ovat itse aktiivisia toimijoita Nappi Naapurissa.

Laurea ammattikorkeakoulu ja HAMK ovat toteuttaneet Kyliltä kasvukäytävälle -hankkeen yhteistyössä, ja hyvin toimivaa yhteistyötä on tarkoitus jatkaa seuraavissa hankkeissa. Jatkoa voi seurata myöhemmin tänä vuonna, sillä hankkeen toimijat osallistuvat Business Finlandin Smart Mobility -ideahakuun. Business Finland käynnistää toukokuussa ideatyöpajat ideahaussa mukana oleville tahoille, joissa Laurea ja HAMK ovat myös mukana.

Kyliltä kasvukäytävälle -hanke sai rahoituksensa Uudenmaan liiton koordinoimasta Suomen kasvukäytävän ja valtion kasvusopimuksen AIKO-rahoituksesta.

Lähteet

Cross, N. (2011). Design Thinking. London: Bloomsbury Academic.

Hassi, L., Paju, S. & Maila, R. (2015). Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja. Helsinki: Talentum Pro.

Kolko, J. (2010). Abductive Thinking and Sensemaking: The Drivers of Design Synthesis. Design Issues 26(1).

Martin, R. (2009). The Design of Business, Why Design Thinking is the Next Competitive Advantage. Boston: Harvard Business Press.

Tamminen, P. (2016). Possibility-Driven Design in Design-Oriented Communities. Väitöskirja. Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 235/2016. Haettu 23.5.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7126-8

Kirjoittajat

Pia Tamminen toimii tutkijayliopettajana HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Pia on erikoistunut palvelumuotoiluun.

Marjo Vaalgamaa toimii projektipäällikkönä HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Marjon erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat kokeileva kehittäminen ja monialaisuus.

Viittausohje:
Tamminen, P. & Vaalgamaa, M. (2019). Kylien elinvoimaa rakentamassa. HAMK Unlimited Professional 24.5.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/teknologia-ja-liikenne/kylien-elinvoimaa-rakentamassa

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Kyliltä kasvukäytävälle »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  älykäs liikenne digitaalisuus ​haja-asutusalue kokeilu palvelumuotoilu

Bookmark and Share




Previous Post
Toisen asteen koulutuksen läpäisy nousuun – pakolla vai tuella?
Next Post
Development needs in technology education




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Toisen asteen koulutuksen läpäisy nousuun – pakolla vai tuella?
Koulutusjärjestelmämme on kokenut merkittäviä uudistuksia lyhyessä ajassa. Koulutuksen toimintaympäristössä on otettu...