Aloitin talous- ja hallintojohtajana Hämeen ammattikorkeakoulussa 1. heinäkuuta 1995. Vastuullani ovat olleet myös kiinteistöasiat. Nyt, kun olen siirtynyt viettämään eläkepäiviä, on hyvä hetki luoda katsaus kampusten kehittymiseen. Käsittelen tässä tekstissä Hämeenlinnan ja Hattulan kampusten vaiheita.
Ammattikorkeakoulun alkuvaiheessa Hämeenlinnan toiminnot olivat käytännössä neljässä toimipisteessä. Ammattikorkeakoulun hallinto toimi Myllymäessä silloisen tekniikan yksikössä, kunnes vuonna 1999 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä ja Hämeenlinnan kaupunki käynnistivät Hattelmalan sairaalan eli nykyisen Visamäen alueen suunnittelun. Jälkeenpäin katsottuna se oli viisas ja kauaskantoinen ratkaisu.
Ammattikorkeakoulun hallinto muutti vuonna 1999 Visamäen A-taloon, yhteen vanhoista sairaalarakennuksista. Kaupunki saneerasi toisen vanhoista rakennuksista, B-talon, johon tekniikan koulutus muutti Myllymäestä vuonna 2001.
Ensimmäinen uusi rakennus, C-talo, valmistui Visamäkeen vuonna 2006 samaan aikaan Innopark Oy:n kahden uuden rakennuksen kanssa. Rakennukset suunniteltiin tiivistä yhteistyötä silmällä pitäen kylki kylkeen. Liiketalous ja tietojenkäsittely muuttivat Myllymäestä uuteen rakennukseen, jossa on myös kolmiosainen, 500-paikkainen auditorio. Entinen teknillisen oppilaitoksen rakennus siirtyi tässä yhteydessä Koulutuskeskus Tavastialle. Viimeisenä Visamäkeen muutti muotoilun koulutus Wetterhoffilta, kantakaupungilta. Uuteen D-rakennukseen sijoittui myös kampuksen opiskelijaravintola, Helmi.
2010-luvun taitteessa alkoi ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen ensin puheissa, sitten lainsäädännössä ja lopulta rahoituksessa. Uudet haasteet ja hupenevat resurssit pakottivat etsimään uusia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Niinpä vuonna 2012 käynnistettiin Visamäen alueen toimitilastrategia eli korkeakoulukeskuskokonaisuuden laadinta yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja Linnan kehitys oy:n kanssa. Tavoitteena oli tilojen käytön kokonaisvaltaisempi suunnittelu ja kiinteistöjen käyttöasteen nostaminen. Ammattikorkeakoulun osalta päätettiin, että siirretään Lahdensivun kampuksella olevat toiminnot ja ohutlevykeskus Moreenista Visamäen kampukselle ja muodostetaan näin liki 5000 henkilön yhteisö yhdessä Linnan kehitys oy:n kanssa. Tässä yhteydessä sovittiin, että alueesta käytetään nimeä Korkeakoulukeskus.
Ammatillinen opettajakorkeakoulu muutti Korkeakoulukeskukseen kesällä 2015 ja ohjaustoiminnan koulutus saman vuoden lopulla. Lahdensivun kampuksella vapautui kolme taloa, jotka ovat jo Hämeenlinnan kaupungilla Kaurialan koulun käytössä. Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala pääsee Lahdensivun kampukselta Korkeakoulukeskukseen osin uusiin ja osin yhteisiin tiloihin vuoden 2017 syksyllä.
Ohutlevykeskuksen rakennus valmistui aikataulussa kesän 2015 alussa. Rakennus itsessään on huippuinnovaatio sekä vahva osoitus ammattikorkeakoulun ja SSAB:n pitkästä yhteistyöstä. Rakennuksessa on tilat ohutlevykeskukselle, rakennustekniikan laboratoriolle ja Ruukki Constructionille, sekä kaikille kolmelle yhteisiä tiloja.
Visamäen kehittyvä kampusalue
Visamäen alueen uusi kaava mahdollistaa kampuksen mittavan kehittämisen. Tänä kesänä on aloitettu uusien opiskelija-asuntojen ja ammattikorkeakoulun lisäosien rakentaminen. Samoin alueelle tulevan kauppa-kahvila-huoltoaseman rakentaminen käynnistyy piakkoin. Tämä edellyttänee kuitenkin uuden liikenneympyrän rakentamista.
Opiskelijoille tiivis kampus merkitsee aiempaa parempia palveluja, monipuolisempia opiskelumahdollisuuksia ja todellista kampuselämää. Yrityksille kampus tarjoaa tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja tutkimuksen parissa.
Korkeakoulukeskuskampus on laaja projekti ja tulee jatkumaan vielä vuosia eteenpäin nyt rakenteilla olevien tilojen valmistumisen jälkeenkin. Seuraava kehittämiskohde on bioalan tutkimusyksikön rakentaminen kampukselle. Tämä hanke on vielä ideointivaiheessa, mutta vauhti kiihtyy tulevan syksyn aikana. Valmista pitäisi olla vuoteen 2019 mennessä.
Hämeenlinnan kaupunki on vahvasti sitoutunut ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten kehittämiseen koko sen olemassaolon ajan. Kaupunki on ollut investoinneissa mukana perussopimuksen mukaisesti ja sijoittanut ammattikorkeakouluun peruspääomana 18 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan omistajakunnat sijoittivat puolet kunkin kunnan alueella oleviin uudishankkeisiin tai vastaaviin, ja kuntayhtymä toisen puolen. Osakeyhtiöön siirryttäessä kunnat saivat vastaavan määrän Hämeen ammattikorkeakoulu oy:n osakkeita.
Biotaloutta Evolla ja Lepaalla
Hämeenlinnaan kuuluu edellisten lisäksi myös Evon kampus Lammin kunnan liityttyä vuonna 2009 Hämeenlinnaan. Evo oli ennen ammattikorkeakoulua valtion ylläpitämä metsäoppilaitos. Evoa on kehitetty erityisen voimakkaasti kuntayhtymän aikana. Kampukselle rakennettiin Evokeskus, uusi oppimiskeskus, uusia asuntoja opiskelijoille, hakelämpökeskus sekä uusi sauna opiskelijoille. Vanhoja asuntoja peruskorjattiin ja monilla muilla pienemmillä investointeilla saatiin parannuksia opiskelijaviihtyvyyteen.
Tässä yhteydessä on todettava, että pieni Lammin kunta hoiti ryhdikkäästi kuntayhtymän investointivelvoitteensa. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan omistajakunnat sijoittivat oman kuntansa alueella oleviin uudishankkeisiin puolet ja kuntayhtymä toisen puolen. Peruskorjaukset olivat kokonaan kuntayhtymän vastuulla.
Hämeenlinnan seudulla, Hattulassa, on yksi ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin kampuksista, Lepaa. Siellä voi opiskella puutarha- ja viheralaa. Carl Packalén testamenttasi Lepaan kartanon valtiolle, toivoen, että sinne perustettaisiin puutarha tai maanviljelyskoulu. Lepaan puutarhaopisto aloitti vuonna 1910. Valtio siirsi Lepaan kuntayhtymälle ammattikorkeakoulun perustamisvaiheessa.
Lepaan rakennukset olivat siirtymävaiheessa suhteellisen hyvässä toimintakunnossa. Toki sinnekin on tehty perusparannuksia ja vuosikorjauksia. Suurimmat investoinnit Lepaalle ovat olleet hakelämpövoimalan ja nykyaikaisen kasvihuoneen rakentaminen. Lepaan viinitila, golfkenttä ja kartano houkuttelevat alueelle runsaasti matkailijoita, varsinkin kesäaikaan. Lepaa on erityisen tärkeä Hattulan kunnalle, joka on myös yksi ammattikorkeakoulun omistajista.
Lausun lämpimät kiitokset Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hyvästä yhteistyöstä. Kiinteistöistä huolehtii jatkossa kiinteistöjohtaja Tuomas Salonen, joka on toiminut aiemmin HAMKin kiinteistöpäällikkönä.
Artikkeli on muokattu Hämeen Sanomissa 27.8.2016 julkaistusta vieraskynätekstistä. Muita HAMKin kampuksia on käsitelty otsikoilla Valkeakoski vahvasti HAMKin rakentajana, Riihimäki HAMKin tukijana ja Lounais-Hämeen elinvoimaiset kampukset.
[accordion title=”Kirjoittaja” close=”0″]
Mirja Pöhö on HAMKista syyskuussa 2016 eläkkeelle siirtynyt talous- ja hallintojohtaja. [/accordion]
Viittausohje:
Pöhö, M. (2016). HAMKin kampukset Hämeenlinnassa ja Hattulassa. HAMK Unlimited Magazine 14.9.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/hamkin-kampukset-hameenlinnassa-ja-hattulassa/
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111991946
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
[button href=”http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/kampukset-ja-kartat/Sivut/hameenlinna.aspx” target=”_blank” bg_color=”#FF0066″ text_color=”#ffffff”]tutustu hämeenlinnan kampukseen »[/button]
