Magazine / Muut / 14/09/2016

Riihimäki HAMKin tukijana


Aloitin talous- ja hallintojohtajana Hämeen ammattikorkeakoulussa 1. heinäkuuta 1995. Vastuullani ovat olleet myös kiinteistöasiat. Nyt, kun olen siirtynyt viettämään eläkepäiviä, on hyvä hetki luoda katsaus kampusten kehittymiseen. Käsittelen tässä tekstissä Riihimäen kampuksen vaiheita.

Riihimäen kaupunki sijoitti vuonna 1995 teknillisen oppilaitoksen kiinteistön peruspääomana Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymään. Vuosina 1998 ja 1999 tehtiin yksikköön laajennus ja peruskorjaus. Tähän saatiin vielä valtion investointirahoitusta, sillä kaupunki oli vuosia aikaisemmin saanut investoinnin opetusministeriön listoille.

Seuraavat suuremmat toimenpiteet tehtiin vuonna 2011, jolloin rakennettiin kahden vanhimman siiven väliin laajennusosa, johon tuli kampuksen ravintola, kirjasto ja joitakin opetustiloja. Tämän investoinnin jälkeen Riihimäen kaupungin peruspääoma kuntayhtymässä oli 8 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan omistajakunnat sijoittivat oman kuntansa alueella oleviin uudishankkeisiin puolet ja kuntayhtymä toisen puolen. Peruskorjaukset olivat kokonaan kuntayhtymän vastuulla. Osakeyhtiöön siirryttäessä kunnat saivat vastaavan määrän Hämeen ammattikorkeakoulu oy:n osakkeita.

Riihimäellä annettiin aluksi sekä tekniikan että liiketalouden koulutusta. Myöhemmin liiketalous siirtyi Hämeenlinnaan ja tilalle tuli lisää tekniikan alan koulutusta, kun liikennealan insinöörikoulutus aloitettiin. Vuoden 2016 alussa myös liikennealan opettajakoulutus siirrettiin Hämeenlinnasta Riihimäelle. Yhdessä Hyrian liikennealan koulutuksen kanssa niistä muodostuu vahva aihekokonaisuus.

Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikkö on aina ollut erittäin yhteisöllinen. Viimeksi tehty laajennusosa suunniteltiin ilmentämään yhteisöllisyyden henkeä. Tässä onnistuttiin yli odotusten. Kampuksen tilat toimivat erinomaisesti myös ulkopuolisten organisaatioiden kokous- ja seminaaripaikkana, jota vahvistaa kampuksen monipuolinen ja palvelualtis ravintola. Kiinteistön ulkoalue näyttää kovasti kiinnostavan myös nuoria skeittailijoita, joiden toivon siirtyvän aikanaan seinien sisäpuolelle opiskelemaan tekniikkaa.

Seuraava kehittämisen kohde on tekniikan laboratorioiden uudistaminen. Tämän kartoitus ja suunnittelu on käynnistetty. Mahdollinen investointi on suunniteltu vuoteen 2020 mennessä.

Kaupungin ja ammattikorkeakoulun yhteistyö on ollut pitkäjänteistä ja aluetta kehittävää. Uskon, että näin on myös jatkossa. Lausun lämpimät kiitokset luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hyvästä yhteistyöstä. Kiinteistöistä huolehtii jatkossa kiinteistöjohtaja Tuomas Salonen, joka on toiminut aiemmin HAMKin kiinteistöpäällikkönä.

Artikkeli on muokattu Aamupostissa 29.8.2016 julkaistusta vieraskynätekstistä. Muita HAMKin kampuksia on käsitelty otsikoilla Valkeakoski vahvasti HAMKin rakentajanaLounais-Hämeen elinvoimaiset kampukset ja HAMKin kampukset Hämeenlinnassa ja Hattulassa.

 

 

Kirjoittaja

Mirja Pöhö  Mirja Pöhö on HAMKista syyskuussa 2016 eläkkeelle siirtynyt talous- ja hallintojohtaja. 

Viittausohje:
Pöhö, M. (2016). Riihimäki HAMKin tukijana. HAMK Unlimited Magazine 14.9.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/riihimaki-hamkin-tukijana/

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

tutustu riihimäen kampukseen »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  kiinteistöt talous

Bookmark and Share




Previous Post
Lounais-Hämeen elinvoimaiset kampukset
Next Post
Valkeakoski vahvasti HAMKin rakentajana




You might also like






More Story
Lounais-Hämeen elinvoimaiset kampukset
Aloitin talous- ja hallintojohtajana Hämeen ammattikorkeakoulussa 1. heinäkuuta 1995. Vastuullani ovat olleet myös kiinteistöasiat....