Hämäläisen ruokajärjestelmän nykytila ja siihen vaikuttavat muutosvoimat

Tämän artikkelin tavoitteena on tuoda esiin hämäläisen ruokajärjestelmän nykytilaa ja siihen vaikuttavia muutosvoimia, joilla on vaikutusta alan tulevaan kehittämistyöhön ja tulevaisuuden ennakointiin. Artikkeli perustuu PoliRural – Future Oriented Collaborative Policy Development for Rural Areas and People -hankkeessa vuosien 2020 ja 2022 välillä tehtyihin tutkimuksiin, työpajoihin ja keskusteluihin.

Tuloksia on hyödynnetty Hämeen uuden ruokastrategian valmistelutyössä, jota veti MTK Häme ja sen toteuttama hanke Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaviesti. MTK Häme toimi ruokasektorin näkökulmien rakentajana uuteen alueelliseen Hämeen maaseutusuunnitelmaan 2023–2027, jota koordinoi Hämeen ELY-keskuksen maaseutuyksikkö.

Tässä kansainvälisessä ja monitieteisessä Horisontti2020-rahoitusta saaneessa tutkimushankkeessa pyrittiin löytämään ja kokeilemaan ennakoivia ja osallistavia uusia innovatiivisia tapoja maaseutupolitiikan kehittämiseksi. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet toimivat hankkeessa yhtenä kahdestatoista pilottialueesta.

Alueelliseen keskusteluihin ja päätelmiin osallistuneet tahot

Tutkimukseen osallistuivat PoliRural-hankkeen sidosryhmä, joka koostui Kanta- ja Päijät-Hämeen asukkaista, kehittäjistä, yrityksistä, rahoittajista ja päättäjistä, sekä biotalouden liiketoiminnan kehittämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Hämeen ammattikorkeakoulusta. Artikkelin sisältö perustuu nostoihin keskusteluiden, työpajojen sekä yhteenvetojen tuotoksista, ellei muuta lähdettä mainita.

Hämeen maaseudun yrittäjyyteen vaikuttavia muutosvoimia pohdittiin sidosryhmän työpajassa 27.8.2020, johon osallistui 23 henkilöä. Sidosryhmä pohti Hämeessä vaikuttavia muutostekijöitä maaseudun yrittäjyyden kannalta, ja erityisesti koskien kiertotalouden, hyvinvoinnin ja elämysten uus- ja kasvuyrittäjyyttä. Teema oli valittu sidosryhmän kanssa PoliRural-hankkeen Hämeen pilottialueen alueellisen tutkimustyön lähtökohdaksi. Teemat ovat myös Kanta- ja Päijät-Hämeen alueiden kehittämisen painopistealueita niin maakuntaohjelmissa kuin muissa alueen strategioissa.

Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä, miten kestävää ruokajärjestelmää ja sen yrittäjyyttä voidaan edistää Hämeessä huomioiden nykytilanne ja muutosvoimat. Opiskelijat pohtivat näitä osana Työelämän murros ja tulevaisuuden ennakointi -opintomoduulia syksyn 2020 aikana.

Työskentelyiden pohjana oli PoliRural-hankkeessa luotu ohjeistus ja listaus muutosvoimista, Inventory of Drivers of Change (PoliRural, n.d.). Työssä käytettiin STEEPV-menetelmää, joka pohjautui PESTE (STEEP) -analyysiin, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknistä ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta (Laakso & Lehtinen, 2014). Lisäksi pohdittiin ihmisten, kuluttajien arvoja (values). Sidosryhmän ja opiskelijoiden tuotokset muutosvoimista on koottu taulukkoon 1, ja niitä on selitetty enemmän seuraavissa kappaleissa.

Hämäläisen ruokajärjestelmän nykytilanne

Kanta- ja Päijät-Hämeen maa- ja elintarviketuotanto on monipuolista eri tuotantosuuntineen ja erikokoisine yrityksineen. Vuonna 2021 Kanta- ja Päijät-Hämeessä oli 3 401 maatalous- ja puutarhayritystä. Vuosikymmenessä tilojen määrä on vähentynyt viidenneksellä, mikä vastaa yleistä tilamäärän vähentymiskehitystä. (Luonnonvarakeskus, n.d.). Jalostavia elintarvikeyrityksiä oli Kanta-Hämeessä 84 kappaletta ja Päijät-Hämeessä 82 kappaletta vuoden 2020 Aitoja makuja -yritystilastojen mukaan. Jalostavilla yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, jotka jalostavat itse lopputuotteensa ja joiden liikevaihto ylittää 10 000 e vuodessa. (Aitojamakuja.fi, 2020)

Maataloudella, elintarviketeollisuudella, elintarvikkeiden kaupalla ja ravitsemistoiminnalla on iso merkitys Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työllisyyteen ja aluetalouteen. Kantahämäläisistä 6 307 henkilöä eli 16 prosenttia työllistyi ruokaketjussa ja päijäthämäläisistä 6 123 henkilöä eli 13 prosenttia. Ruokaketjun liikevaihto oli Kanta-Hämeessä 1,4 miljardia ja Päijät-Hämeessä 1,5 miljardia. Luvut perustuvat vuonna 2018 valmistuneeseen Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaviesti -hankkeessa tehtyyn uusimpaan aluetalousselvitykseen, jossa pohjatietoina käytettiin vuoden 2015 Tilastokeskuksen lukuja. (MTK Häme, 2018)

Aluetalousselvityksen mukaan Kanta-Hämeessä ruokaketjun suurin liikevaihto syntyi elintarviketeollisuudessa. Yli puolet Kanta-Hämeen ruokaketjun rahavirroista tuli maidon- ja lihanjalostuksesta. Erikoiskasvien viljelyssä Kanta-Häme on myös tunnettu, esimerkiksi kumina on merkittävä vientituote. Päijät-Hämeessä ruokaketjun suurin liikevaihto syntyi elintarvikkeiden vähittäiskaupasta. Päijät-Hämeen elintarviketeollisuudesta eniten liikevaihtoa syntyi juomateollisuudessa sekä mylly- ja leipomoteollisuudessa. Alueella on isoja toimijoita, kuten Fazer Group, joka on myös panostanut uusiin innovaatioihin kuten Fazer Myllyn sivutuotejakeen, kauran kuorien, hyödyntämiseen ksylitolin valmistuksessa (Fazer Group, 2022).

Hämäläiseen ruokasektoriin vaikuttavia muutosvoimia

Yleiset megatrendit, eli globaali talous, digitalisaatio, teknologiaosaaminen, kaupungistuminen, ikääntyminen, ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys ja kestävä käyttö sekä työelämän muutos organisaatio- ja yksilötasolla, ovat Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokasektorinkin muutosvoimien taustalla.

Ikääntyminen ja koronapandemia sosiaalisten muutosvoimien taustalla

Sosiaaliset muutosvoimat näkyvät väestörakenteessa. Ikääntyminen ja väestömäärän väheneminen ovat isoja ongelma, ja ratkaisuja tulevaisuuteen etsitään kuumeisesti. Miten saada innostettua nuoria maatalouden töihin ja ruoka-alan yrittäjiksi? Jo nyt näkyvillä on, että maatalouden kausityöntekijät tulevat toisesta maasta tekemään työtä sesongin ajaksi, koska työvoimaa ei muutoin ole saatavilla. Esimerkiksi Irlannissa Monaghanissa yhtenä maaseudun elinvoimaa lisäävänä tavoitteena on saada ei-perinteisiä ja uusia maalla-asujia ja nuoria viljelijöitä muuttamaan tai pysymään alueella (PoliRural, 2022). Väestön ikääntyessä ja maaseutuväestön vähetessä aihe on ajankohtainen myös Hämeessä. Voisimmeko saada jopa ei-maatilataustaisia ja maahanmuuttajia innostumaan ruoantuottajiksi?

Kaupungistuminen ja maaseudun muuttotappio aiheuttaa kehän, joka näkyy palveluiden ja työpaikkojen vähenemisenä maaseudulla. Perinteinen ruoantuotanto maaseutualueilla on vaarassa, jos alan tekijöitä ei löydy. Toisaalta kestävän elämäntavan ja työelämän muutokset voivat olla toivottuja muutoksia, jotka voivat saada ihmisiä ja yrityksiä muuttamaan maaseudulle.

COVID-19-pandemialla oli valtava vaikutus elämisen ja työskentelyn tapoihin, erityisesti ruokasektorilla. Ruokapalveluissa, ravintoloissa ja julkisissa ruokapaikoissa syöminen väheni, kotona ja etätöissä syöminen lisääntyi, aterioita noudettiin ja tilattiin kotiin verkkokaupan kautta. Valmiiden ruoka-annosten valikoimat kaupoissa ovat lisääntyneet ja jääneet kauppojen valikoimiin pandemian jälkeenkin.

Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat jo osa ruoantuotantoa

Teknologian avulla voidaan lisätä maatilojen tehokkuutta, esimerkiksi maitotiloilla jo nyt käytettävät lypsyrobotit vähentävät työn määrää. Esineiden internet mahdollistaa erilaisten koneiden yhdistämisen toisiin laitteisiin tai tietokoneisiin, jolloin ne voivat keskustella suoraan keskenään ja tehdä päätöksiä ilman, että työntekijän tarvitsee käyttää runsaasti aikaa eri tietojen yhdistelemiseen. Tekoälyratkaisuin varustetut järjestelmät oppivat keräämästään tiedosta, ja ne voidaan kouluttaa toimimaan juuri halutulla tavalla.

Poikkitieteellisyys ja eri alojen osaamisen yhdistäminen tulee mullistamaan ruoantuotantoa tulevaisuudessa. Esimerkiksi teollinen biotekniikka, jossa solujen tai niiden osia hyödynnetään teollisissa prosesseissa, tuovat uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden valmistukseen. Solumaatalouden mahdollisuudet voivat olla merkittäviä muun muassa alueilla, missä ei enää voi viljellä tai kasvattaa eläimiä.

Ruoantuotantoa muuttuvassa ilmastossa 

Ilmastonmuutos ja muut ekologiset haasteet vaativat jo nyt niihin sopeutumista, ja monia niistä selätetään juuri teknologisten ratkaisujen avulla. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt pitkinä sateettomina jaksoina, lumettomina talvina, sateisina syksyinä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouden edellytyksiin ja kulutukseen sekä kerrannaisvaikutukset ruokaketjuun kasvavat. Tärkeäksi on noussut myös ympäristön monimuotoisuuden, biodiversiteetin, huomioiminen. Koronakriisi on osoittanut, että arvaamattomiin tilanteisiin varautuminen ja kyky reagoida niihin on tärkeää. Monimuotoisen ja monipuolisen ruokatuotannon ylläpitäminen lisää alueiden kykyä tulla toimeen kriisien keskellä.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös ruoantuotantoon, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden ja tulvien lisääntyessä. Viljeltävien kasvilajikkeiden on jatkossa kestettävä yhtä haastavampia kasvuoloja, mutta myös kuluttajat vaativat tuottajilta tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Osa kuluttajista vaatii ostamaltaan tuotteelta laatua, kuten luomua, lähiruokaa ja/tai kasvisruokaa. Ympäristön kuormitusta ruoan tuotannossa voidaan vähentää esimerkiksi pelloille asennetuilla sensoreilla, jotka kertovat juuri ne alueet, jotka vaativat lannoitusta tai kastelua. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi yksi keino on eläinkasvatuksen vähentäminen ja uusien kasviproteiinituotteiden kehittäminen.

Ruoan tuotanto vaatii energiaa, siksi samaan aikaan tähdätään energiaomavaraisuuteen uusiutuvien energiamuotojen avulla. Biodiesel korvaavana polttoaineena mahdollistaa uusiutuvan energian käytön maatiloilla ja lannan jalostaminen biokaasuksi luo eläintiloille mahdollisuuksia lämmön tai sähkön talteenottoon tai kaasun myyntiin (Motiva, 2013). Ilmastonmuutoksesta on tullut ilmastokriisi ja toimenpiteitä tarvitaan.

Maaseudun mahdollisuudet asumiseen ja työhön

Taloudelliset muutostekijät vaikuttavat asumiseemme ja työntekoon. Jo nyt monet viljelijät hankkivat ansionsa osittain tilan ulkopuolisen palkkatyön kautta. Maaseudun palveluiden saavutettavuutta on parannettu muun muassa lisäämällä kauppoihin postin ja logistiikan palveluja. Automatisoidut kyläkaupat taas takaavat palveluiden pysymisen maaseudun pienemmissäkin taajamissa.

Maaseudulle asumaan haluavalle, mahdolliselle uudelle työvoimalle, markkinoidaan omaa kuntaa ja sen palveluita, kuten tietoliikenneyhteyksiä ja puhdasta luontoa. Yrittäjyys lisääntyy ja monipuolistuu, koska lähimatkailu tuo uusia asiakkaita. Yrittäjät pohtivat, millä tavoin voisivat monipuolistaa yritystoimintaansa välttääkseen riskejä. Hyvänä esimerkkinä on aktiivinen kylätoiminta, jossa yritysten toiminta tukee alueen kiinnostavuutta kuten Varsinais-Suomessa Teijossa sijaitseva Mathildedalin kylä, josta löytyy majoitus-, panimo-, leipomo-, satama- ja luontopalveluita sekä erilaisia tapahtumia.

Poliittiset muutosvoimat yritysten kasvun taustalla

Poliittiset muutosvoimat ohjaavat vahvasti yritysten kasvu- ja kehittämistoimia. Poliittisia linjauksia tehdään niin alueellisesti, kansallisesti kuin EU:n tasollakin. Tulevaisuuden maataloustukipolitiikka vaatii laajempaa kiertotaloutta ja todeksi näytettyjä toimenpiteitä ympäristön turvaamiseen. Energiapoliittiset ratkaisut ovat jo tulleet osalle yrityksiin sekä maatiloihin – biokaasulaitosten, tuulimyllyjen sekä aurinkopaneelien muodossa.

Aluepolitiikan merkitys on iso, ja se ohjaa myös toivottuun suuntaan, esimerkiksi energia- ja ympäristötoimiin yrityksissä. Haasteena maaseudun resursseista lähtevälle ruokajärjestelmälle on kaupunki- tai väestökeskeinen politiikan ohjaus. Erilaisten ohjelmien tavoitteiden, ohjauskeinojen ja resurssien yhteensovittamista tarvitaan. Maaseudun vahvuudet yritystoiminnassa pitäisi hyödyntää vahvistamaan koko alueen elinvoimaa.

Arvot kuluttajien päätösten taustalla 

Ihmisten arvomaailmaan vaikuttavat monet tekijät, kuten ruoan alkuperä, ekologisuus sekä ruokaturvallisuus ovat kuluttajille enenevässä määrin tärkeitä ostokriteereitä. Huoli planeetasta, ympäristöstä ja ilmastosta näkyvät ihmisten arvoajattelussa. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Suuntaus on myös kohti OneHealth-ajattelua, jossa hyvinvointia katsotaan ihmisen, luonnon ja eläinten kokonaisuutena.

Toisaalta glokalisaatio, prosessi, jossa globaalit ongelmat linkittyvät, tulevat osaksi paikallista elämää ja arkea. Toivottu muutos on, että välinpitämättömyyden tai apatian sijaan ratkaisuihin tartutaan jo ennakoivasti ja niihin vaikutetaan paikallisesti. Maaseutumaisella yhteisöllisyydellä on tässä myös merkitystä.

Johtopäätöksiä tulevaisuuden muutosvoimista ruokasektorin kehittämisessä

Nuoremmat sukupolvet tuovat vahvasti esille ympäristöasiat ja muun arvokeskustelun luonnonvarojen kestävää käyttöä silmällä pitäen (taulukko 1). Kiinnostuksen ympäristöasioihin voi kääntää positiiviseksi asiaksi, mikä voi lisätä kiinnostusta ruoantuotantoon ja myös alan yrittäjyyteen. Osaamisen lisäämistä ja aktivointia yrittäjyyteen tarvitaan.

STEEPV	Maaseutuyrittäjyys	Ruokasektori
Sosiaaliset	Maaseudun vinoutunut ikäjakauma – väestön vanheneminen​, muuttoliike	Väestörakenne, ikääntyminen myös yrittäjien keskuudessa, työllisten vähentyminen, kaupungistuminen, palveluiden väheneminen​
	Maaseutuyhteiskunta 5.0 (Älykäs Maaseutu)​	Nuorten yrittäjien rekrytointi ja koulutus​, työn murros​, osa-aikaviljely
	Tarve kestävään elämäntapaan (ilmastonmuutos, ympäristö)​	Kiinnostus puutarhanhoitoon ja lähiruokaan​
	Yhteisöllisyyden tarpeen   lisääntyminen	Maaseudun eriarvoistuminen, verkostojen merkitys​ erityisesti yrittäjyydessä
Teknologiset	Laajakaistan saatavuus edellytys digitaaliselle muutokselle
	Digitaalinen muutos etenee väistämättömästi, haaste on sen hyödyntäminen oikealla tavalla maaseudun kehittämiseen ja yritystoiminnan edistämiseen​	Bioteknologia (datateknologia), logistiikka, tuotekehitys​, tekoäly, alustatalous,​robotiikka, automatisaatio, verkkokauppa
	Ilmastonmuutos​ (mm. poikkeuksellisista sääoloista johtuvat satomenetykset, helleaallot, veden niukkuus)​	Ilmastonmuutos,​ maaperän köyhtyminen, luomutuotanto. Monimuotoisuuden lisääminen, vesistöjen suojelu
	Keikahduspisteet (harvinaisen ilmiön nopea leviäminen, jolla peruuttamattomat muutokset)​	​Taudit, kasvien jalostus kestävämmäksi
		Sivujakeiden hyödyntäminen
Taloudelliset​	Yrittäjyys ja uuden liiketoiminnan kehittäminen​	Yritysverotus, kannattavuus, globaali talous ja sen vaihtelu, vientimarkkinat​
	Maaseudun taloudellisen toiminnan monipuolistuminen,  digitaalinen maatalous​	​Maaseudun muuttotappio, maaseudun tuet, lähimatkailun lisääntyminen​
	Julkiset sijoitukset (esim. infraan ja tietoliikenneyhteyksiin), saavutettavuus ja liikkuvuus​	​Uudet markkinat​
Poliittiset​	Aluepolitiikka, mm. maaseutupolitiikka ja maakuntaohjelmat​	Alue- ja tukipolitiikka​
		EU, lainsäädäntö​
		Kaupungistuminen​
Arvot​	Huoli planeetasta, ympäristöstä ja ilmastosta​	Kuluttajien arvojen muutokset, lähiruoka​, ruoan alkuperä, yksilölliset ruokavaliot, lihajäljitelmät​, eläinten ja maaperän hyvinvointi​
	Glokalisaatio (paikallisten ja globaalien asioiden yhteensovittaminen ja ongelmien huomioiminen)​	​Huoltovarmuus, ruoan riittävyys

Covid-19-pandemian vaikutuksia yhteiskuntaan ja sosiaaliseen elämään on vaikea arvioida, mutta yhteisöllisyys nähdään ehkä vielä tärkeämpänä kuin ennen. Yhteisöllisyys on myös ehdottoman tärkeää yrittäjyyden vaativien verkostojen rakentamisessa sekä uusien ideoiden syntymisessä.

Digitaalisten ratkaisujen tulee hyödyntää yksilöitä, yrittäjiä, yhteisöjä ja alueita sekä edistää kestävää kehitystä. Sen haasteena on kuitenkin kannattavuus ja teknologian käyttöönotto. Tarvitsemme edelläkävijäyrityksiä, kokemuksia ja tutkitun tiedon jakamista. Teknologian avulla kerätystä tiedosta täytyy tulla etua tilojen kannattavuuteen. Taloudellisen toiminnan monipuolistuminen maaseudulla mahdollistaa uuden liiketoiminnan kehittymisen tulevaisuudessa. Ehdoton edellytys teknologian lisääntymiselle ruokaketjussa ovat haja-asutusalueen nopeat ja häiriöittä toimivat internetyhteydet.

Teknologian kehittyminen ja sen jalkauttaminen yrityksiin on avainasemassa myös ekologisten haasteiden ratkaisemisessa. Kasvinjalostuksella, uusilla teknologioilla sekä tuotekehityksellä vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin, jotta ruokaa voidaan ylipäätään tuottaa.

Aluepolitiikan roolia tulisi vahvistaa. Tavoitteiden ja keinojen tulee olla yhteneväisiä ja eri politiikkatasojen tulee tehdä aitoa ja oikeaa yhteistyötä. Vastuullinen, alueen painopisteitä tukeva hallinto pitäisi olla kaiken toiminnan lähtökohtana.

Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen ruokasektorin kehittäminen on nähty Kanta- ja Päijät-Hämeessä tärkeänä, ja sitä tuetaan eri kehittämishankkeiden kautta. PoliRural-hankkeessa aloitettuja osallistavia toimintatapoja, tietoon perustuvia työkaluja sekä tulevaisuuden ennakointia tarvitaan ruokasektorin ja koko alueen kehittämisessä jatkossakin.