Sari Mäki
Kun puhutaan seksuaaliterveydestä, nostetaan usein tärkeäksi lähtökohdaksi seksitautien ehkäisy. Kondomin käyttö on paras tapa seksitautien ehkäisyyn seksistä pidättäytymisen lisäksi. Ehkäisyn puheeksiottaminen voidaan edelleen kokea vaikeaksi, ja siksi tulisikin kannustaa ihmisiä avoimeen keskusteluun ehkäisystä seksisuhteen aloittamisen yhteydessä.
Tässä artikkelissa nostetaan esiin nuorten kondomin käyttöön liittyviä asioita sekä annetaan vinkkejä, kuinka ottaa aihe puheeksi seksuaalikasvatuksessa ja saada nuoret kiinnostumaan opetuksesta.
Kondomia kannattaa käyttää
Vuonna 2019 todettiin klamydiatartuntoja 16 168. Tartuntojen määrä on suurin koskaan ilmoitettu. Eniten tartuntoja oli 20–24-vuotiailla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020a). Tartuntojen määrän nousu voi osin liittyä siihen, että kotiin on ostettavissa testejä, joilla seksitautien testaaminen on helppoa ja näin myös tartuntoja saadaan tietoon helpommin. Tartuntojen määrän nousuun voi mahdollisesti vaikuttaa sekin, että esimerkiksi HIV-lääkityksen paranemisen myötä ehkä tautien ehkäisyä ei enää pidetä niin tärkeänä.
Seksitaudin saanut henkilö saa ilmaisen hoidon kunnallisessa hoitopaikassa. Tämä koskee kuppaa, tippuria, klamydiaa ja HIV-infektiota. Ellei kyseistä lääkitystä saa hoitavasta paikasta, voi lääkäri kirjoittaa reseptin, jolla se saadaan ilmaiseksi. Genitaaliherpeksen ja kondylooman hoidon maksaa asiakas itse, ja hoidon hintaan vaikuttaa se, mihin henkilö on hakeutunut hoitoon. (Duodecim. 2018.)
Tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. Hedelmällisyyttä voivat heikentää mm. munanjohdinvauriot, joihin altistavat mm. seksitaudeista klamydia ja tippuri, ja sisäsynnytintulehdukset (Räsänen, 2020, 352). Seksitaudit ovat uhka lisääntymisterveydelle, ja siksi kondomin käyttöä tulisikin suosia kaikissa uusissa seksisuhteissa. Uuden suhteen alkaessa olisi hyvä, jos kumpikin osapuoli huolehtisi seksitautien testauksesta.
Yhteiskunnallisesti seksitautien hoito, tai niiden aiheuttaman lapsettomuuden hoito, on kallista. Kondomin käytöllä voidaan siis myös säästää rahaa. Siksi olisikin toivottavaa, että yhteiskunnallisesti panostettaisiin kondomien ilmaiseen jakamiseen erityisesti nuorille.
Nuorilla ei ole rahaa ehkäisyyn
Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut usean vuoden ajan maksutonta ehkäisyä nuorille. Tilanne vaihtelee paikkakunnittain. Ikä on asetettu yhdeksi kriteeriksi paikkakunnilla, mutta selkeitä yhteneviä ohjeita ei ole asetettu ilmaisen ehkäisyn tarjoamiseen. Jotkut paikkakunnat tarjoavat myös maksutonta ehkäisyä sosiaalisin perustein. (Gyllenberg & Heikinheimo, 2019.) Ilmaiseksi annettavaa hormonaalista ehkäisyä on perusteltu sillä, että nuori saa varman ja pitkäaikaisen ehkäisyn, ja näin vältytään ei-toivotulta raskaudelta.
Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret tarvitsevat ilmaisia kondomeja. Tätä toivoi kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista noin 23 prosenttia, lukion ensimmäisen ja toisen luokan opiskelijoista samoin noin 23 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista lähes 22 prosenttia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020b.) Nuorten rahat eivät riitä ehkäisyn maksamiseen, ja omilta vanhemmilta rahan pyytäminen voidaan kokea haastavana. Kondomeja tulisikin olla mahdollisimman helposti ja ilmaiseksi nuorten saatavilla.
Kondomin käyttöä tulee harjoitella
Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä nousee esiin, että kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä lähes 15 prosenttia ja pojista lähes 20 prosenttia ei käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 2020b). Vaikka seksuaalikasvatuksessa puhutaankin ehkäisyn käytön tarpeellisuudesta, niin silti ehkäisy jää usein käyttämättä. Yksi syy voi olla se, että ehkäisyn puheeksiottaminen koetaan vaikeana erityisesti uudessa suhteessa. Kondomin luotettavuutta ehkäisyvälineenä voidaan parantaa hyvällä kondomin käytön opettamisella.
Nuorille on hyvä kertoa seksitautien tarttumistavoista ja siitä, miten esimerkiksi myös suuseksissä suojaudutaan. Kondomin käytön opettelua tulee harjoitella tunneilla. Tämä on hyvä toteuttaa niin, että ensin opettaja näyttää, miten kondomia käytetään, ja sitten jakaa oppilaat pienempiin ryhmiin. Opettajan kannattaa näyttää myös, miten kondomista tehdään suuseksisuoja. Ryhmissä tulee olla kirjalliset ja kuvalliset ohjeet kondomin käyttöön sekä suuseksisuojan valmistamiseen, väline johon kondomi laitetaan ja jolla havainnollistetaan penistä (esim. banaani, pieni kurkku, tekopenis tms.) sekä paljon erilaisia kondomeja. Pienryhmien on hyvä tutustua erilaisiin kondomeihin sekä harjoitella yhdessä kondomin käyttöä ja suuseksisuojan valmistamista. Tämän jälkeen jokainen voi kokeille sitä itsenäisesti. Harjoittelua olisi hyvä voida jatkaa myös terveydenhoitajan vastaanotolla. Kondomin käytön opastuksesta kannattaa tehdä myös hauskaa, jossa voidaan antaa vapaus leikkiä kondomeilla, jolloin itse harjoitustilanne ei tunnu enää niin jännittävältä.
Seksuaalikasvatuksen tulee olla mielekästä nuorelle
Seksuaalikasvatuksen tulee antaa tietoa, ja tähän tietoon kuuluu myös kertoa seksin nautinnosta ja positiivisista vaikutuksista ihmiseen. Usein seksuaalikasvatus on varoittelua ei-toivotusta raskaudesta ja seksitaudeista. Vaikka näistä teemoista puhutaankin, voi sen tehdä myös kannustavaan sävyyn. Seksuaalikasvatuksessa onkin syytä miettiä, miten asioita ilmaisee nuorille. Seksuaaliterveydestä voi kertoa esimerkiksi seuraavasti:
- Seksi on hieno ja nautinnollinen asia sitten, kun kokee itse olevansa siihen valmis.
- Seksisuhde on yksi läheisin ihmissuhde, joka voi olla ihmisten välillä. Silloin sitoutuu huolehtimaan niin itsestä kuin toisestakin ihmisestä. Tähän vastuuseen kuuluu ottaa puheeksi ehkäisy.
- Vastuunkanto kertoo siitä, että välittää seksikumppanistaan ja mahdollisesta yhteisestä parisuhteesta.
- Kondomia ehdottava henkilö toimii vastuullisesti. Kondomi on sinun ja toisen osapuolen paras mahdollinen seksuaaliterveyden väline, jolla suojataan kummankin terveyttä.
- Kondomi on luotettava ehkäisyväline, kunhan sen käyttöä harjoittelee.
- Kondomin käyttöä voi harjoitella esim. itsetyydytyksen aikana, jolloin sen käyttö on luontevaa sitten tositilanteessa.
- Erilaisia kondomeja on hyvin saatavilla. Kokoja löytyy kaikille, ja jokaiselle löytyy eri tavoin muotoiltuja.
Nuorille voi miettiä seksuaalikasvatukseen tehtäviä, joiden avulla saadaan heidät kiinnostumaan aiheesta. Kannattaa myös pohtia, voidaanko tehtäviä toteuttaa yhdessä muiden aineenopettajien kanssa esimerkiksi kuvaamataidon tai tietotekniikan oppiaineissa. Tunneille voidaan esimerkiksi yhdessä suunnitella julistekampanjoita, lautapelejä ja videoita, joilla pyritään tekemään opetuksesta mielekästä, ja kannustamaan nuoria kondomin käyttöön. Kannattaa myös miettiä, onko opetuksessa mahdollista pyytää kokemusasiantuntijoita (esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia) tai seksuaalineuvojia ja seksuaalikasvattajia osallistumaan nuorten seksuaalikasvatukseen.
Lopuksi
Seksuaalikasvatuksen tehtävänä on lisätä nuorten tietoja, taitoja, osaamista ja mahdollisuuksia oppia tekemään valintoja, joilla suojataan jokaisen seksuaaliterveyttä koko loppuelämäksi. Tässä tulee huomioida ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi eli myös seksuaalinen nautinto. Seksuaalikasvatus sisältää siis paljon muutakin kuin vain raskauden ja seksitautien ehkäisystä kertomisen.
Koulun olisi tärkeää panostaa seksuaalikasvatukseen. Jokaisessa koulussa olisi hyvä olla henkilö, jolla on seksuaalikasvattajan tai seksuaalineuvojan koulutus. Hänen tulisi vastata koulun seksuaalikasvatussuunnitelman laatimisesta. Koulujen on myös hyvä tehdä yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa, jotta seksuaalikasvatuksesta saataisiin mahdollisimman laadukasta. Kaikessa seksuaalikasvatuksessa pitää aina huomioida eri kulttuuritaustat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, jotta kasvatus olisi inklusiivista ja siten nuoret kokisivat sen koskevan itseään. Laadukkaalla seksuaalikasvatuksella turvaamme nuorille hyvän seksuaaliterveyden.
Kirjoittaja
Sari Mäki on terveydenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (YAMK), ammatillinen opettaja ja erityistason seksuaaliterapeutti (NACS). Hän toimii terveyden edistämisen koordinaattorina HAMKissa. Tämän lisäksi hän vastaa HAMKissa seksuaalineuvoja- ja seksuaalikasvattajakoulutuksen kehittämisestä sekä toimii niissä vastuukouluttajana.
Lähteet
Duodecim. (2018). Käypä hoito. Seksitaudit. Haettu 22.6.2020 osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/hoi50087#readmore
Gyllenberg, F. & Heikinheimo, O. (2019). Maksuton raskauden ehkäisy – kenelle tarjoamme? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 135(15), 1325–6. Haettu 25.6.2020 osoitteesta https://www.duodecimlehti.fi/duo15044
Räsänen, M. (2020). Tahaton lapsettomuus ja seksuaalisuus. Teoksessa P. Brusila., K. Kero, J. Piha. & M. Räsänen (toim.), Seksuaalilääketiede (ss. 351–360). Helsinki: Duodecim.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2020a). Klamydian esiintyvyys Suomessa. Haettu 17.6.2020 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/klamydia/klamydian-esiintyvyys-suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2020b). Kouluterveyskyselyn tulokset. Haettu 22.6.2020 osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset