Kehitysmaa ylemmän ammattikorkeakoulun oppimisympäristönä 


Luonnonmullistukset ja katastrofit ovat kuvia ja uutisia, jotka näemme usein vain median välityksellä. University of South Walesin (USW) ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteisestä MSc Disaster Healthcare -maisteritason koulutuksesta valmistuneet toimivat kansainvälistä katastrofityötä tekevien organisaatioiden johto- ja kehittämistehtävissä ympäri maailman.

Ensimmäiset neuvottelut koulutuksesta käytiin vuonna 1995. Tuolloin Suomessa oli lähimuistissa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuodelta 1986. Walesissa oli tapahtunut suuri hiilikaivosonnettomuus Aberfanin kylässä vuonna 1966. Kansainvälisen MSc Disaster Healthcare -koulutuksen ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa vuonna 1999. (Education for Disaster Healthcare n.d.)

Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka ovat suorittaneet bachelor-tasoisen tutkinnon. Kolmevuotinen koulutus toteutuu pääosin verkko-opintoina. Vuosittain opiskelijat ja opettajat tapaavat kahden viikon kesäkoulussa, vuorovuosin Hämeenlinnassa ja Walesissa. Opetus toteutetaan laajasti eri asiantuntijoiden voimin. Kesäkoulu rakentuu sekä simulaatioharjoituksesta että luokkahuoneopetuksesta (ks. Miettinen, Ruusunen & Oommen 2015; Miettinen & Oommen 2015).

Vuonna 2017 kurssin johtaja Jeff Evans (USW) toteutti opetus- ja kehittämisprojektin Ugandassa. Matkan aikana heräsi ajatus myös kesäkoulun toteuttamisesta Ugandassa. Vuonna 2018 uudenlaisen toteutuksen myötä ensimmäisen vuoden opiskelijat saapuivat kesäkouluun Hämeenlinnaan elokuussa, kun toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat lähtivät jo huhtikuussa Ugandaan.

Hämeen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen, kriisityön ylempi AMK -opiskelijaryhmät ovat osallistuneet Hämeenlinnassa järjestettyyn kesäkouluun. He ovat esimerkiksi osallistuneet kenttäsairaalaharjoituksiin tai mukautuneet pakolaisen rooliin.

Kesäkoulussa Ugandassa

Keväällä 2018 Ugandaan matkanneen HAMKin opettajan Hanna Oommenin mukaan matkaan lähti YAMK-opiskelija Noora Kannisto suorittamaan tutkintoonsa kuuluvia vapaasti valittavia opintoja.

Huhtikuun sadekausi Ugandassa oli alkamassa ja lämpötilat olivat +20‒30 astetta. Kuusitoista jännittynyttä opiskelijaa ja kolme opettajaa tapasivat Entebben kansainvälisellä lentokentällä. Opiskelijoita oli Libyasta, Thaimaasta, Kanadasta, Iso-Britanniasta, Walesista, Suomesta, Norjasta ja Italiasta.

Opiskelijoiden tavoitteena Ugandassa oli oppia tutkimustiedon keruuta ja analysointia, ongelmien ja tarpeiden kartoittamista havainnoimalla ja haastattelemalla, yhteisöviestinnän suunnittelua ja koulutuksen järjestämistä yhteisön jäsenille. Opiskelijat tutustuivat myös organisaatioihin, jotka tekevät työtä haavoittuvimpien ryhmien parissa tai ovat mukana katastrofeja ennaltaehkäisevässä työssä.

Kahden viikon matkalla opiskelijat näkivät, millaista elämä on pienissä kylissä Kenian rajalla sekä pääkaupungissa Kampalassa. Välimatkat liikuttiin minibusseilla. Teiden kunto oli vaihtelevaa, ja lyhyenkin etäisyyden taittamiseen saattoi kulua aikaa. Yhtenä päivänä käveltiin talosta taloon vuoristoteillä (artikkelin pääkuva) sekä haastateltiin asukkaita, toisena päivänä koulutettiin Punaisen Ristin vapaaehtoisia tai haastateltiin HIV-tartunnan saaneita. Matkaan mahtui myös juhla paikallisten kanssa.

Nooralla ei ollut matkaan ennakko-odotuksia. Kehitysmaassa elämisen ympäristö oli erilainen kuin mihin länsimaalainen ihminen on tottunut. Haasteita aiheutti hygienian heikkous, liikkumisen hitaus paikoitellen hyvinkin kehnoilla teillä ja se, että asiat eivät tapahdu kellon tarkkuudella päivien venyessä pitkiksi. Piti sopeutua siihen, että suunnitelmat voivat yllättäen muuttua. Osallistuminen kesäkouluun oli oppimista avartava kokemus.  Avoimuus, luottamus ja ryhmähenki muiden kanssa oli erittäin tärkeää.

Kokeilun arviointi

Kaikkiaan Noora oli erittäin tyytyväinen matkaansa. Vaikka kyseessä oli kehitysmaa, olo ei ollut turvaton. Paikan päällä näyttäytyi merkittävänä myös ennakkoon muodostettujen kontaktien merkitys. Olemassa olevat paikalliset kontaktit mahdollistivat tutustumisen paikkoihin, joihin ei olisi muuten ollut mahdollista päästä. Kansainvälisessä ryhmässä työskentely oli rikastuttava kokemus ja paikallisten ihmisten tapaaminen ja vuorovaikutus heidän kanssaan oli matkan parasta antia. Tavoitteet täyttyivät myös YAMK-koulutuksen osalta.

Mukana olleen HAMKin sivutoimisen tuntiopettajan, Hanna Oommenin näkökulmasta jakso mahdollistaa erinomaisesti opettamisen ja oppimisen aidossa toimintaympäristössä, antaen opiskelijalle huomattavasti enemmän kuin simuloitu skenaario tai luokkaopetus. Simuloidut tilanteet eivät vastaa todellisuutta kriisi- ja katastrofityön maailmassa. Todellisuudessa voi olla paljon paikallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat työn tekemiseen. Haastavaa opetuksen kannalta oli epävarmuus sovittujen tapaamisten toteutumisesta sekä ulkoisten tekijöiden, kuten ilmojen, liikenneruuhkien tai osallistujien mahdollisen sairastumisen vaikutus suunnitelmiin. Päivät venyivät helposti pitkiksi matkojen takia. Tiivis yhteistyö opiskelijoiden kanssa sekä antoisat ja analyyttiset keskustelut olivat tärkeä osa kesäkoulua.

Jeff Evansin (USW) mukaan Ugandan kesäkoulu oli onnistunut kokemus. Maahan on melko helppo viedä opiskelijoita – paikalliset ihmiset ovat positiivisia ja vastaanotto on hyvä. Evansilla on alueelle hyvät kontaktit. Paitsi osallistuvilta korkeakouluilta, kesäkoululle ja yhteistyölle oli vahva tuki myös paikalliselta Punaiselta Ristiltä sekä Ugandan hallinnolta (kuva 1).

Kuva 1. Ugandan opiskelijaryhmä, henkilökunta ja paikallisen punaisen ristin edustajia (kuva Hanna Oommen).

Tutkimusaineiston kerääminen kohteessa edellyttää opiskelijoilta riittävää teoriapohjaa aiheesta ja usein myös ympäristöstä jossa aineisto kerätään. Ugandassa opiskelijat menivät eri alueille ja keräsivät tutkimustietoa käyttäen WHO:n (World Health Organization) kaavaketta. WHO kerää tietoa esimerkiksi elämänlaadusta, hygieniasta ja turvallisuudesta. Kerättyä aineistoa voidaan käyttää esimerkiksi maisteriopintojen opinnäytetöissä. Paikallinen Punainen Risti voi hyödyntää kerättyä tutkimusaineistoa paikallisesti. USW:n eettiseltä lautakunnalta saamat luvat ovat olleet maassa riittävät ja muita erillisiä lupia ei tarvitse hakea.

Tulevaisuudessa on mahdollisuus kehittää tutkimusyhteistyötä HAMKin ja USW:n välillä Ugandan toimintaympäristössä. Ugandan kaltainen yhteistyöympäristö mahdollistaisi esimerkiksi pitkittäistutkimuksen, jossa aineistoa kerättäisiin pitkältä aikajaksolta.

Pohdintaa

Ennen kesäkoulun toteutumista käytiin keskustelut HAMKin ja USW:n välillä siitä, mitä kokeilu käytännössä tarkoittaa opiskelijoille, opettajille ja korkeakoulujen väliselle koulutuskumppanuudelle. HAMKissa pohdittiin esimerkiksi, sopiiko kesäkoulu opiskelijoiden oppimistavoitteisiin ja millaisia turvallisuuteen liittyviä asioita tulee selvittää.

Matkustaminen ulkomaille vaatii hyvää suunnittelua ja valmistautumista sekä avoimuutta ja positiivista mieltä. Rokotuksista ja viisumista on huolehdittava tarkasti, kuten myös virallisista papereista, rahasta ja hygieniasta. Lisäksi ympäristö, mm. sään muutokset, sähkökatkot, lämpimän veden puutokset ja hyönteiset, aiheuttaa omat haasteensa.

HAMKin ylemmän AMK:n opintojen näkökulmasta tärkeää on henkilökohtainen opintojen suunnittelu ja joustavuus opintojen suorittamiseen. Opiskelijan saama kokemus laajentaa osaamista katastrofityössä myös kansainvälisille kentille.

Organisaation näkökulmasta osallistuminen edellyttää partnerikorkeakoulujen neuvottelujen lisäksi huolellista suunnittelua ja luottamusta. Ugandan kesäkoulun toteutuminen oli mahdollista, koska USW:ssa oli tehty riittävä taustatyö. HAMKista löytyi innovatiivisuutta ja rohkeutta ottaa askel täysin uudenlaiseen suuntaan. Erityisen tärkeäksi elementiksi muodostui luottamus kumppaniorganisaatioiden välillä. Tämä kokeilu tulee jatkossa avaamaan mahdollisuuksia niin koulutuksen kuin tutkimuksen suhteen sellaiseen maailmaan, johon muuten voisi olla haasteellista päästä kiinni.

Artikkelin pääkuva: Ugandan maaseutua (kuva Hanna Oommen).

Lähteet

Education for Disaster Healthcare (n.d.). Education for Disaster Healthcare: A Story of humanitarian endeavour. 10-vuotisjuhlajulkaisu. University of Glamorgan, University of Ulster, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Miettinen, S., Ruusunen, M. & Oommen, H. (2015). Paikkatietoon perustuva sovellus ja virtuaalitiimit kansainvälisessä katastrofityön simulaatiossa. Teoksessa J. Levonen (toim.) Virtuaalitiimien johtaminen – Oppivat tiimit ja osaamisen rakentaminen. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 16‒30. Haettu 20.9.2018 osoitteesta http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103830/HAMK_virtuaalitiimien_johtaminen_2015.pdf

Miettinen, S. & Oommen, H. (2015). Paikkatietoon pohjautuva sovellus simulaatio-opetuksen työvälineenä – Case: Kansainvälinen katastrofityön koulutus. Teoksessa J. Levonen (toim.) Virtuaalitiimien johtaminen – Oppivat tiimit ja osaamisen rakentaminen. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 31‒42. Haettu 20.9.2018 osoitteesta http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103830/HAMK_virtuaalitiimien_johtaminen_2015.pdf

Kirjoittajat

Sari Miettinen  toimi HAMKissa tutkijayliopettajana.

Kirsi Liimatainen työskentelee kansainvälisyyskoordinaattorina HAMKin Hyvinvointiosaamisen yksikössä.

Hanna Oommen, kriisi- ja katastrofityön asiantuntija, työskentelee tuntiopettajana HAMKissa.

Noora Kannisto on YAMK-opiskelija Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, kriisityö  -koulutuksessa.

Viittausohje:
Miettinen, S., Liimatainen, K., Oommen, H. & Kannisto, N. (2018). Kehitysmaa ylemmän ammattikorkeakoulun oppimisympäristönä . HAMK Unlimited Professional 5.11.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/hyvinvointi-ja-sote-ala/kehitysmaa-yamk-oppimisymparistona

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, kriisityö, ylempi AMK »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  kriisi- ja poikkeusolot sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen ylempi AMK

Bookmark and Share




Previous Post
Professional experience informing facilitative, cognitive and social guidance on ePortfolios
Next Post
ePortfolio as a tool for competence-based learning, assessment and evaluation in language teacher education






More Story
Professional experience informing facilitative, cognitive and social guidance on ePortfolios
To continue the cycle of learning about ePortfolios, an important action that practitioners can take is sharing lessons...