”Vähän hermostunut tunnetila, mutta samalla hevonen houkuttelee ja herättää ihmetystä”.
”Tekee mieli koskea turpaan.”
”Aina pieni ilahdus, kun näkee hevosia jossain, vähän kuin näkisi taidetta”.
”Iso, hieno, kunnioitusta herättävä eläin”.
Vastaukset ovat otteita HAMKin hevostalouden opiskelijaryhmän tekemästä alan imagokyselystä. Kyselyn tuloksista selvisi, että hevosiin suhtaudutaan hyvin myönteisesti, mutta hevosharrastuksen aloittaminen ei ihmisiä kiinnosta. Hevosalalla on siis tunnistamattomia mahdollisuuksia ohjata myönteiset mielikuvat ostopäätökseen saakka.
Hevosiin suhtaudutaan myönteisesti, harrastukseen ei
Vastausten analyysi osoittaa, että hevoseen liitetään erittäin myönteisiä mielikuvia. Lapsuusajan rekiajelujen ja maatilan töiden lisäksi muistoissa ovat erilaiset positiiviset sattumukset tai hevosten viisaus. Ratsastusta harrastavan tytön äiti muistelee: ”Olin aikuisiällä talkootöissä hevosportilla ja yhdeltä ratsukolta tippui loimi. Nostin sen maasta ja mietin, että miten ihmeessä uskallan laittaa sen takaisin hevosen selkään”. Toinen kertoo: ”Kerran olin kaverin kanssa kävelyttämässä hevosta jäisillä metsäpoluilla. Kaaduin ja hevonen jäi odottamaan, että selvisin pystyyn. Lopun matkaa hevonen tarkkaili koko ajan missä olen ja että kaikki on kunnossa.”
Nämä muistot ja mielikuvat osoittavat, että hevosiin suhtaudutaan myönteisesti. Tämä on hyvä uutinen hevosalan yrittäjien ja kehittäjien näkökulmasta. Ristiriitaista on, että valtaosa vastaajista totesi, ettei harrastuksen aloittaminen kiinnosta tai että he olivat vähintäänkin epäilevällä kannalla. Kysyttäessä esteitä harrastuksen aloittamiseen nousivat suurimpina syinä raha, terveyssyyt, ajanpuute ja pelko.
Hevostalous muuttuu yhteiskunnan mukana
Suomessa on 74 600 hevosta. Arvioidaan, että hevonen vaikuttaa lähes 500 000 suomalaisen elämään elinkeinotoiminnan, harrastuksen ja hevosenomistuksen kautta. Hevostalouden merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta on toimialan laajuuteen nähden kuitenkin tutkittu melko vähän.
Hevosala elää muutosta koko yhteiskunnan muutosten kanssa. Koko Euroopassa hevosalalla kasvavia toimintamuotoja ovat hevosmatkailu ja hevosen käyttö sosiaali- ja terveysalan palveluissa. On nähtävissä, että hevosharrastuksesta halutaan enemmän hauskuutta ja elämyksiä, ei pelkästään suoritusta ja urheilua. Voidaan puhua ”uudesta hevostaloudesta”, new equine economy. (Saastamoinen 2013).
Ranskassa, jossa hevosmäärä on yli kymmenkertainen Suomeen verrattuna, on arvioitu hevostalouden tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksen mukaan vaihtoehtoisissa skenaarioissa toistuvat samat aiheet: hevosen ja ihmisen välinen suhde, hevostalouden taloudellinen vaikuttavuus, ympäristökysymykset, hevosrotujen säilyttäminen, maankäytön paineet ja eläinten hyvinvointi. (Jez et al. 2015).
Keskustelunaiheet ovat samoja myös Suomessa. Trendinä meillä on aikuisratsastajien kasvava määrä, mikä tuo hevosyrittäjille ja tallinpitäjille tarpeen huomioida yhä enemmän sijaintia, ympäristön viihtyisyyttä ja palveluiden laatua. Toiseksi isoksi teemaksi voidaan nostaa ympäristönsuojelu: se tuo yhteiskuntaan positiivista viestiä hevostaloudesta vastuullisena elinkeinona, ja monet ympäristönsuojelutoimet lisäävät turvallisuutta ja hevosen hyvinvointia. (Särkijärvi 2014).
Uusi hevosyrittäjyys vaatii uusia toimia
Hevosalan yrittäjyys on vaiheessa, jossa tarvitaan tukea ja kannustusta uusien suuntauksen havaitsemiseksi ja kaupallistamiseksi. Oman innostuksen äärellä unohtuu helposti samastuminen alan ulkopuolisen henkilön tilanteeseen ja toiveisiin. Tuhannen taalan paikka hevoselinkeinon näkökulmasta on, miten kertoa hevosalan totuuksia eteenpäin ja miten vastata asiakkaiden toiveisiin. Maksava asiakas voi haluta muuta kuin mihin on totuttu: toiveina voivat olla hevosen kanssa läsnäolo, luontokokemus kärryjen kyydissä, opastus ravihevosen ajoon ja ponikerho perheille. Tai luontopolulla hiljentyminen ja eläinten näkeminen laitumella. Siten, ettei tarvitse pelätä ja tallille on matala kynnys tulla.
Ennen kuin löytyy uskallusta palvelujen kehittämiseen, on ymmärrettävää, että yrittäjät kaipaavat uudistumisen pohjaksi faktatietoa. HAMKin, Luonnonvarakeskus Luken ja Hippoliksen toteuttamassa Uudistuva hevostalous-projektissa tavoitteena on kehittää hevostalouden elinkeinoja nostamalla esiin tulevaisuuskeskusteluja ja herätellä yrittäjiä kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Syksyllä 2016 aloitettiin Hevosyrittäjäuutisten verkkolähetykset, ja lisäksi käynnistyy valtakunnallinen kysely, jossa jatketaan opiskelijoiden tekemää pohjatyötä.
Taustatietoa kyselystä
HAMKin hevostalouden opiskelijaryhmä teki puhelinhaastattelut 31 vastaajalle, joilla ei ollut aktiivista kosketusta hevosharrastukseen. Kysely liittyi Hevosyritys palveluliiketoimintana -opintomoduuliin ja tuotti tausta-aineistoa laajemmille kartoituksille. Kyselyn taustalla oli valtakunnallinen Uudistuva hevostalous -projekti, jota HAMK toteuttaa yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken ja Hippolis – hevosalan osaamiskeskus ry:n kanssa.
Lisätiedot: Uudistuva hevostalous – tiedonvälitys- ja yhteistyöhankkeen kotisivut: www.hippolis.fi/uusihevostalous ja YouTube-kanava. Facebookista ja Twitteristä hanke löytyy tunnuksella @uusihevostalous.
Kuva: Leena Jokinen
Lähteet:
Jez, C., Coudurier, B., Cressent, M., Mea, F., Perrier-Cornet, P. and Rossier, E. (2015). The French horse industry in 2030: scenarios to inform decisionmaking. Teoksessa C. Vial & R. Evans (toim.) The new equine economy in the 21st century, EAAP publication No. 130. Haettu 4.10.2016 osoitteesta http://dx.doi.org/10.3920/978-90-8686-824-7
Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. toim. (2014). Hevoset ja kunta – rajapintoja. Hippolis. Haettu 4.10.2016 osoitteesta http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/2014/Hevoset_ja_kunta_e.pdf
Saastamoinen, M. (2013). Artikkeli: Yhteenveto tulevaisuuden menestystekijöistä. Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus – valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon-hankkeen raportti. Haettu 4.10.2016 osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65057/Hevosyrittajyyden-tulevaisuuskatsaus_ekirja.pdf?sequence=3
Suomen Hippos ry, tilastot (2014). Suomen hevoskannan kehitys. Haettu 4.10.2016 osoitteesta http://www.hippos.fi/files/13835/hevoskannan_kehitys_1910-.pdf
Kirjoittaja
Sirpa Pussinen, tradenomi (YAMK), toimii valtakunnallisen Uudistuva hevostalous -hankkeen projektipäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Viittausohje:
Pussinen, S. (2016). Uudistuva hevostalous tuo elämyksiä asiakkaille. HAMK Unlimited Professional 4.10.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/uudistuva-hevostalous-tuo-elamyksia-asiakkaille/
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111991939
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 2.0 Yleinen -lisenssillä.
[button href=”http://www.hamk.fi/hakijalle/biotalous/Sivut/default.aspx” target=”_blank” bg_color=”#FF0066″ text_color=”#ffffff”]Biotalous HAMKissa »[/button]
