Hevosala työllistää yhtä paljon kuin Lapin matkailu


Hevosalan vaikuttavuutta voidaan mitata eri tavoin. Yhdeksi toimialojen vaikuttavuusmittariksi on vakiintunut työllistävyys eli se, kuinka monelle ihmiselle ala antaa työtä, ja vaikuttaa siten yhteiskuntaan, verotulojen kertymään ja kasvun luomiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan hevosalan työllisyysvaikutuksia. Muuta hevosalan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on käsitelty toisessa tämän julkaisusarjan artikkelissa. Sen mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 3000 hevosalan yritystä ja toiminnanharjoittajaa (Saastamoinen 2018).

Miten hevosala työllistää

Hevosalan työllistävyysvaikutusten arviointi ei ole yksiselitteistä. Syitä tähän on monia. Hevosyrityksille ei ole olemassa omaa yritysrekisteriä, ja yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä YTJ:ssä on monia luokitusvaihtoehtoja, mikä vaikeuttaa tilastointia. Hevosalan yritysten luokituksen ja tilastoinnin monitahoisuus todettiin epäkohdaksi myös verohallinnon ulkoilu- ja liikuntaklusteria käsittelevässä raportissa (Verohallitus 2013). Hevosalan yrityksille on lisäksi tyypillistä, että niiden toiminnot koostuvat monista oheis- ja liitännäispalveluista. Alalla on myös paljon osa-aikaisia ja sivutoimisia yrityksiä. Hevosyrittäjyyteen siirrytään usein harrastuksen kautta, jolloin harrastuksen ja yritystoiminnan raja voi olla häilyvä ainakin yrityksen alkutaipaleella.

Hevosyrittäjyys 2017 -kyselyn mukaan suurin osa (68 %) hevosalan yrittäjistä oli yksinyrittäjiä. Noin kolmannes työllisti itsensä lisäksi vähintään yhden palkatun työntekijän. Harjoittelijoita käytti runsas neljäsosa (28 %) yrityksistä. Päätoimisista kaksinkertainen joukko yrityksiä työllisti yrittäjän itsensä lisäksi jonkun muun verrattuna sivutoimisiin. Myös harjoittelijoita oli päätoimisilla huomattavasti useammin kuin sivutoimisilla yrityksillä. Eniten työnantajayrittäjiä (57 %) oli matkailua harjoittavissa yrityksissä, seuraavaksi eniten ratsastuspalvelu- ja hevosten hoitopalveluyrityksissä (46 % ja 44 %, vastaavasti). Vähiten työnantajayrittäjiä oli kasvattajissa ja ravivalmennusyrityksissä (16 % ja 30 %).

Verohallinnon selvityksessä olleista runsaasta 1500 hevosalan esimerkkiyrityksestä yli 80 prosenttia työllisti alle kaksi vuosityöllistä vuonna 2010 (Verohallitus 2013). Myös edellisessä yrittäjätutkimuksessa suurin osa yrityksistä työllisti yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan, ja vain joka neljännellä yritystallilla oli palkattua työvoimaa (Pussinen ym. 2007). Lisäksi yrityksessä voi samanaikaisesti olla työssä sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työntekijöitä. Tosin toiminnan muoto ja laajuus vaihtelevat huomattavasti: hevosyritys voi tarjota erikoistunutta palvelua (esim. hevosavusteinen terapia) muutamalla hevosella, ja yrittäjä voi toimia toiminimellä kengittäjänä tai ratsastuksenopettajana. Suurimmat hevosyritykset sitä vastoin voivat työllistää suoraan jopa kymmenen työntekijää. Useita henkilöitä työllistävien yritysten osuus on kuitenkin hyvin pieni (Verohallitus 2013).

Kokoaikaisuus mittarina

Aiempien selvitysten ja tutkimusten perusteella on selvää, että hevosala luo paljon työpaikkoja sekä omalle toimialalle että monille palvelualoille. Hevosalan työllistämisvaikutus syntyy eri tavoin: a) hevosten kanssa työskentely, kuten hevosten hoito, valmennus, koulutus, kengitys jne., b) hevosten avulla tuotetut palvelut, esimerkiksi ratsastuksen opetus, matkailu, hevosavusteinen terapia, hyvinvointipalvelut, ja c) hevosalalle palveluita ja panoksia tuottavat elinkeinot ja työt, jotka edustavat monia sektoreita (Kuvio 1).

Välilliset työllistämisvaikutukset voivat ulottua hyvin laajalle erilaisiin palveluihin. Niiden arvioiminen on vaikeaa, koska samat henkilöt saattavat tulla lasketuiksi monen alan välillisesti työllistämiksi sen lisäksi, että he työskentelevät päätoimisesti jo jollain alalla. Tässä voi ottaa esimerkiksi apteekin myyjän: kun hän myy hevoselle tarkoitetun lääkkeen, voi hän olla välillisesti hevosalan työllistämä, mutta myydessään ihmisten lääkkeitä tai hygieniatuotteita tai ravintolisiä voidaan hänet samalla laskea kaikkien näiden toimialojen (valmistus, kauppa, maahantuonti) välillisesti työllistämäksi. Sen vuoksi onkin oikeampaa laskea kaikki työllisyysvaikutukset kokoaikaisesti työllistettyinä henkilöinä tai kokoaikaisina työpaikkoina (full-time jobs = full-time equivalents FTE, Suomessa henkilötyövuosi htv), eikä erikseen välittöminä ja välillisinä työpaikkoina.

Kuvio 1. Hevostaloudella on yhteyksiä moniin eri toimialoihin ja ammatteihin.

Työtä 6000–7000 ihmiselle

Aivan kuten yrityksetkin voivat olla päätoimisia tai sivutoimisia, voivat ne työllistää kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Työllisyysvaikutus voi olla joko suora eli välitön tai epäsuora eli välillinen, kuten edellä kuvattiin. Yritysten, yrittäjien ja ammatinharjoittajien määrään (Saastamoinen 2018) perustuen voidaan laskea Suomen hevosalan työllistävän vaikutuksen olevan tällä hetkellä noin 6000–7000 henkilötyövuotta (FTE). Ratsastuskoulujen määrän perusteella arvioitiin niissä työskentelevien opettajien, aputyövoiman ja tallityöntekijöiden määrät. Ravivalmennustallien ja ammattilisenssien määrän perusteella arvioitiin valmentajien ja näiden apuhenkilökunnan määrä. Merkittävien välillisten työllisyysvaikutusten (esim. rehuntuotanto, kaupan ala, kuljetus, rakentaminen jne., ks. kuvio 1) määrä arvioitiin niin ikään kokoaikaisena työllisyysvaikutuksena. Näiden ja Suomen hevosmäärän (74–75 000) ja liitännäisvaikutusten perusteella voidaan päätellä, että hevosyritykset tarjoavat suoraan noin 4500 henkilötyövuoden verran työpaikkoja, ja erilaisten liitännäispalveluiden kautta 1500–2000 henkilötyövuoden verran. Mukana tässä ovat myös palkattomat ja palkalliset harjoittelijat. Hevosta kohden työllisyysvaikutus on 0,09 henkilötyövuotta.

Saatu arvio poikkeaa Suomessa aiemmin käytössä olleesta esitystavasta, joka on yhteensä 15 000 osa- ja kokoaikaisesti työllistettyä henkilöä (Hippolis 2017). Henkilömääränä 15 000 henkilöä voidaan kuitenkin edelleen pitää relevanttina.

Tarkastelu verrattuna muihin maihin

Eri maiden hevostalouden työllistävää vaikutusta on vaikea vertailla, koska hevostaloudet ovat hyvin erilaisia. Monissa suurissa maissa hevoskasvatus on merkittävä osa hevostaloutta, kun se meillä muodostaa varsin pienen osuuden. Eroja on myös hevosurheilun valtalajien (laukka-, ratsastus- ja raviurheilu) osuuksissa eri maissa – merkittävimmissä hevosmaissa ratsastus- ja laukkaurheilu ovat hevosurheilun suurimmat lajit, ja Euroopan maista vain Suomessa raviurheilu muodostaa vielä merkittävän osan hevostaloudesta.

Suurimmissa ja ratsastusvaltaisissa hevosmaissa kuten Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa hevosten työllistävä vaikutus hevosta kohti on pienempi kuin pienemmissä (laukkaurheiluvaltaisissa) maissa (Younge & Vial 2012, Cressent & Jez 2013, Braam 2011, Graham Sugget 1999). Suomi sijoittuu työllistävyysvaikutukseltaan (0,09 FTE/hevonen) mm. edellä mainittujen maiden työllistävyyslukujen (0,03–0,21) keskivälille. Tanska asettuu luvulla 0,14 FTE/hevonen (SEGES 2018) melko lähelle Suomea. Euroopassa hevostalouden työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan kaikkiaan 400 000 henkilötyövuotta (htv/FTE) (0,06 FTE/hevonen; EHN 2017). USA:ssa hevoskohtaiseksi arvioksi on saatu 0,24 (AHC 2018). On huomattava, että edelleenkin puhutaan arvioista.

Merkitystä myös verrattuna muihin toimialoihin

Hevostalouden työllistämisvaikutus on noin kaksinkertainen äskettäin Luken julkaisemaan arvioon metsästyksen ja riistanhoidon vaikutuksesta (3500 htv) (Pellikka ym. 2017). Turkisala puolestaan työllistää PTT:n arvion mukaan suoraan noin 3200 htv, ja lisäksi välillisesti 1700 htv (ProFur 2016). Alan oma arvio on 5500 htv suoraan työllistynyttä (ProFur 2018), mikä myös osoittaa arvioimisen vaikeuden ja erilaisten arviointitapojen tuottaman erilaisen arvion. Liikunta-ala (palvelut, välinevalmistus, kauppa) käsittää noin 5000 yritystä ja työllistää 16 300 henkilöä, mihin lukuihin sisältyy ratsastusharrastus (Verohallitus 2013). Tämä arvio on linjassa ja suhteessa tässä esitettyyn hevosalan työllistämisarvioon (3000 yritystä ja 14 000–15 000 ihmistä). Lapin matkailu työllistää Lapin ELY-keskuksen ja Lapin Liiton arvion mukaan 7000 htv (Ranta 2018), ja metsien koneellinen korjuu 6500 htv (Koneyrittäjät 2018). Peliala työllistää tällä hetkellä Suomessa lähes 3000 ihmistä (htv) (Saranen Consulting 2018).

Artikkelikuva: (c) Minna Tallberg

Lähteet

AHC (2018). The national Economic Impact Study. Horse Industry News, American Horse Council. Haettu 14.5.2018 osoitteesta http://www.horsecouncil.org/horsecouncil-publications

Braam, Å. (2011). Hästskattningarna 2004 och 2010 – en analys utifrån näringens perspektiv. Jordbruk sverket, Häsnäringens Nationella Stiftelse.

Cressent, M. & Jez, C. (2013). The French horse industry at present. Advances in animal biosciences, 4, special issue 2, 55–59.

EHN (2017). Horses in agricultural policy. A briefing by the European Horse Network, May 2017.

Graham Sugget, R.H. (1999). Horses and rural economy in the United Kingdom. Teoksessa P. Harris, D. Goodwin & R. Green (toim.) The role of the horse in Europe. Equine Veterinary Journal, Suppl. 8. 31–37.

Hippolis (2017). Hevostalous lukuina 2016. Hippolis ry. Haettu 12.10.2018 osoitteesta http://www.hippos.fi/files/17847/Hevostalous_lukuina_2016_lopullinen.pdf

Koneyrittäjät (2018). Metsäkoneala. Haettu 15.4.2018 osoitteesta https://www.koneyrittajat.fi/pages/etusivu/koneyrittaejaet/jaesenet/metsaekoneala.php

Pellikka, J., Juutinen, A & Eskelinen, P. (2017). Metsästyksen ja riistanhoidon arvo. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2017. Luonnonvarakeskus, Helsinki.

ProFur (2016). Turkisalan taloudellinen merkitys. Haettu 13.2.2018 osoitteesta https://profur.fi/sites/default/files/ptt_2016.pdf

ProFur (2018). Turkiselinkeinon kiertotalous ja hyödyt yhteiskunnalle. Turkistalous 2/2018, 10–11.

Pussinen, S., Korhonen, J., Pölönen, I., & Varkia, R. (2007). Kasvava hevosala – hevosalan kehitysnäkymiä Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B19. Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää.

Ranta, E. (2018). Lapin matkailuvuosi lähentelee ennätyslukemia. Iltasanomat 10.3.2018, 14.

Saastamoinen, M. (2018). Vaikuttava hevosala. Teoksessa S. Pussinen (toim.) Uudistuva hevostalous. HAMK Unlimited Professional 29.3.2018. Haettu 15.4.2018 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/vaikuttava-hevosala/

Saranen Consulting (2018). Peliala on yhteisö: 5 vinkkiä mukaan haluaville. Vierasblogi, Saranen Consulting. Haettu 15.2.2018 osoitteessa http://www.saranen.fi/vierasblogi/peliala-on-yhteiso-5-vinkkia-mukaan-haluavalle/

SEGES (2018). Landbrugsinfo Heste. Haettu 13.2.2018 osoitteesta https://www.landbrugsinfo.dk/heste/sider/startside.aspx

Verohallitus (2013). Urheilu- ja liikuntaklusteri. Raportti liikuntapalveluiden kysynnästä ja tarjonnasta, yritystoiminnasta ja yritysten taloudellisesta asemasta. Ilmiöselvitys 5/2013. Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö.

Younge, B. & Vial, C. (2012). Socio-economic impact of horse production on rural areas: comparison between Ireland and France. Teoksessa M. Saastamoinen, M.J. Fradinho, A.S. Santos & N. Miraglia (toim.) Forages and grazing in horse nutrition. EAAP Publication 132, Wageningen Academic Publishers, The Netherlands. 453–465.

Kirjoittaja

Markku Saastamoinen (MMT, dosentti) työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa, joka on Uudistuva hevostalous -hankkeen osatoteuttaja.

Viittausohje:
Saastamoinen, M. (2018). Hevosala työllistää yhtä paljon kuin Lapin matkailu. Teoksessa S. Pussinen (toim.) Uudistuva hevostalous. HAMK Unlimited Professional 5.6.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/hevosala-tyollistaa

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Uudistuva hevostalous »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  hevonen työllistäminen vaikuttavuus​ yrittäjyys

Bookmark and Share




Previous Post
Application of STEAM for improving students’ motivation through labs in the classroom
Next Post
Sairaanhoitajan osaamisen dokumentteihin perustuva arviointi




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Application of STEAM for improving students’ motivation through labs in the classroom
Motivating students is one of the major challenges that we teachers deal with every day. Concepts like students’ energy...