Hevosavusteinen toiminta suotuisassa suunnassa


Hevosavusteinen toiminta on laaja käsite, jolla tarkoitetaan hevosen mukana oloa erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa – ei pelkästään kuntoutusmuotona tai terapiana, vaan myös yleisemmin hyvinvoinnin edistäjänä. Vuorovaikutus hevosen kanssa vaikuttaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti vahvistamalla tunnetaitoa, itsetuntoa ja elämänhallintaa. Yrittäjistä on tärkeää, että hyvinvointia korostava hevosavusteinen toiminta on eettistä ja vastuullista. Tehdyn kyselyn mukaan yrityksissä on kehittämishalukkuutta ja valmiutta panostaa asiakkaan hyvinvointiin ja miellyttävään ilmapiiriin, ja yhteistyö yritysten välillä nähdään mahdollisuutena.

Mitä on hevosavusteinen toiminta?

Hevosavusteisuuden määritelmään mahtuu monenlaisia aktiviteetteja: hevosen läsnäolo, hoito ja käsittely, hevosen selässä tai ajaen toimiminen. Hevosavusteisuutta hyödynnetään terapiana, joista tunnetuin on ratsastusterapia. Se voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kuntoutusta tarvitsevan asiakkaan lääkinnällisen kuntouksen osa. Terapian lisäksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta on vakiinnuttanut paikkaansa toimijakentällä niin syrjäytymisen ehkäisyssä kuin päihdehuollon ja lastensuojelun avohuollon tukena. Kokoavana käsitteenä voi ajatella Green Carea, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua (Laitinen 2014, 91–95).

Hevosavusteista toimintaa on mahdollista hyödyntää muun muassa mielenterveyspotilaiden, lastensuojelun ja päihdehuollon apuna. Uudistuva hevostalous -hankkeen seminaarissa esiteltiin esimerkkejä toiminnan monimuotoisuudesta ja hyvistä tuloksista. Espoolaisessa peruskoulussa on hevostoiminnan avulla saatu hyviä kokemuksia maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten vuorovaikutuksen parantamisessa (Mickelsson 2018). Psykoterapiassa hevosen liike aktivoi, tyynnyttää ja auttaa keskittymään, jolloin tallilla tekemisen ohessa myös puhuminen on helpompaa (Purola 2018). Hevoskokemus koskettaa eri aisteja. SOS-lapsikylä onkin hyödyntänyt tätä aistivammojen, käytöshäiriöiden ja tunne-elämän terapiassa (Rajahalme 2018).

Palveluntarjoajien kirjo on suuri. Suomen Ratsastusterapeutit ry:n (n.d.a) jäseniä löytyy toista sataa (133). Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys ry (2015) listaa sivuillaan reilu 100 sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaa, joilla on SPHT®-nimike. Green Care Finlandin (n.d.) palveluhausta löytyy 200 palveluntarjoajan joukosta 92 eläinavusteista toimintaa tarjoavaa yritystä, joista suuri osa hyödyntää hevosta palveluissaan. Suomen Ratsastajainliiton (n.d.) jäsentallien tyyppiluokituksen mukaan kaksikymmentäneljä tallia tarjoaa hevosavusteisia palveluita.

Ongelmana voi olla sopivan palvelun löytäminen. Uudellamaalla vuonna 2010 tehdyssä selvityksessä todettiin, että hevosavusteinen toiminta oli suhteellisen tuntematonta, ja käyttämättömyyden syyksi todettiin tietämättömyys (Laakso 2010, 27–28). Kymmenessä vuodessa toiminnan tunnettuus on kasvanut, mutta yhä kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen puhuttaa.

Nuoria yrityksiä ja investointihalukkuutta

Hevosyrittäjyys 2017 -kyselyssä selvitettiin suomalaisen hevoselinkeinon tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Tässä tarkastellaan kyselyn tuloksia hevosavusteista toimintaa tarjoavien yritysten osalta. Vastaajista (n=432) hevosavusteista toimintaa tarjoavia yrittäjiä tai yrityksiä oli 21 kappaletta (5 %), mikä kuvastaa kohtalaisesti maan yleistä tilannetta hevosavusteista toimintaa tarjoavien yritysten määrästä suhteessa muihin hevosalan yrityksiin.

Näissä yrityksissä hevosavusteinen toiminta oli pääasiallinen toimintamuoto, jonka ohella harjoitettiin aina myös jotakin muuta hevostoimintaa, useimmiten ratsastus- (9 kpl) ja täysihoitopalveluita (8 kpl) tai hevoskasvatusta (7 kpl). Keskimäärin yrityksissä harjoitettiin hevosavusteisen toiminnan lisäksi kahta muuta hevostalouden toimintamuotoa. Yritykset olivat pääosin nuoria: lähes puolelle vastaajista (48 %) hevostaloudella oli ollut merkitystä toimeentuloon viisi vuotta tai vähemmän. Hevosavusteisuus on melko uusi toimintamuoto, ja kasvuhakuisuutta kuvaa, että kolmasosa haluaa kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ja pitkällä tähtäimellä.

Myönteisiä kehitysnäkymiä

Hevosavusteisen toiminnan osalta kehitysnäkymät näyttävät positiivisilta. Viiden seuraavan vuoden aikana lähes kaikki (95 %) vastaajat uskoivat yritystoiminnan laajenevan tai vähintään pysyvän ennallaan. Yritysten nettotulokseen oltiin melko tyytyväisiä ja 66 prosenttia odottaa kannattavuuden olevan viiden vuoden päästä erinomainen tai hyvä. Yrittäjien vahva luottamus tulevaan voi olla seurausta siitä, että hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluiden tuet ovat kasvaneet. KELA:n maksamat etuudet ovat vuosina 2011–2016 nousseet 1,68 miljoonasta eurosta 2,42 miljoonaan euroon (Hippolis ym. 2017). Hevosavusteiseen toimintaan liitetään myönteisiä mielikuvia, mikä tuo yrittäjille rohkeutta olla yritystoiminnassaan tuloshakuisempia. Suurin osa yrityksistä (82 %) työllisti yrittäjän itsensä.

Kilpailu saman alan yritysten välillä koettiin sekä mahdollisuudeksi (38 %) että haasteeksi (24 %) (ks. kuvio 1). Neutraaleja vastauksia oli kolmannes. Erityisesti Etelä- ja Itä-Suomen alueella kilpailutilanne nähtiin haasteellisena. Tosin vastausmäärän ollessa pieni ei yleistystä voida tehdä. Vastauksista voi kuitenkin päätellä, että kilpailua ei aina koeta huonona asiana, vaan se voi saada yritykset kehittämään toimintaansa. Tällöin tilanteesta hyötyvät sekä asiakas että itse yritys.

Kuvio 1. Kokemus kilpailutilanteesta saman alan yritysten välillä.

Laatua ja osaamista

Kun tarkasteltiin yrityksen sijaintia, nähtiin tärkeinä palveluiden saavutettavuus, alueen muut palvelut sekä etäisyydet palveluntuottajan ja kohderyhmien välillä. Hevosavusteinen toiminta vaatii soveltuvia, laadukkaita puitteita ja ympäristöä. Esteettömyys, turvalliset olosuhteet, osaava henkilökunta ja selkeä palvelutarjonta voivat tuoda kilpailuetuja yritykselle. Kilpailuetuina voidaan ajatella myös yrityksen käytössä olevia hevosia ja niiden soveltuvuutta toimintaan: hevoselta vaaditaan rauhallisuutta ja varmuutta kaikissa tilanteissa erilaisten ihmisten parissa.

Hevosavusteinen toiminta edellyttää erikoistunutta osaamista ja koulutustaustaa. Lähes kaikki (95 %) vastaajat kokivat yritystoiminnan olevan erikoistunutta ja kertoivat panostavansa asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja hyvään ilmapiiriin. Yritysten työntekijöiden osaamisen ja asiantuntemuksen koettiin olevan korkeatasoista. Esimerkiksi ratsastusterapeutilta vaaditaan sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulutasoinen tutkinto (Suomen Ratsastusterapeutit ry n.d.b). Myös SPHT®-nimikkeen käyttämiseen on tietyt vaatimukset sosiaalipedagogiikan teoriaopinnoista joko tutkinnossa tai täydennyskoulutuksena (Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys 2015).

Omaa osaamista onkin syytä arvostaa: kaikki kyselyn vastaajat kokivat oman osaamisensa mahdollisuutena tai merkittävänä mahdollisuutena. Kuitenkin yleinen taloustilanne ja huoli muutoksista hevosavusteisen toiminnan korvauksissa nähtiin haasteena hevosavusteisen toiminnan kasvulle. Yrittäjät kokevat työssä jaksamisen hyväksi, tehdäänhän päivittäinen työ todellisen arjen terapeutin, hevosen, kanssa.

Hyvinvointipalveluille tarvetta

Hevosavusteinen toiminta vastaa hyvin nykykuluttajien vaatimuksiin, joissa korostuu oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Ihmiset arvostavat terveyttä ja luontokokemuksia. Nykykäsitys siitä, että ihminen oppii tekemällä, ja että luonnollinen ympäristö helpottaa lähestymistä, tukevat juuri vaihtoehtoisia kuntoutusmuotoja. (Hyvätti 2009, 4.)

Kysyntää laadukkaalle ja osaavalle palvelulle on yhä enemmän. Kyselyn mukaan hevosavusteisia palveluita tarjoavilta yrityksiltä löytyy laajentamis- ja kehittämishalukkuutta, ja yrittäjät arvostavat oikeutetusti omaa työpanostaan. Ravuri Oy:n päivätoiminnan asiakkaan toteamuksessa (Packalen & Lind 2018) kiteytyy hyvin se, että tehty työ koetaan merkitykselliseksi: ”Kun tulee tallille ja ajattelee, ettei jaksaisi tehdä mitään, niin kun näkee hevosen ja koko tallin porukan niin saan hevosen katseesta voimaa toimia ja huolehtia niistä.”

Artikkelin pääkuva © Minna Tallberg.

Lähteet

Green Care Finland (n.d.) Palvelut. Haettu 20.3.2018 osoitteesta http://www.gcfinland.fi/palveluntuottajat/palvelut/

Hippolis, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry & Luke (2017). Hevostalous lukuina 2016. Haettu 20.3.2018 osoitteesta http://www.hippos.fi/files/17847/Hevostalous_lukuina_2016_lopullinen.pdf

Hyvätti, N. (2009). Ohjat omiin käsiin – ratsastusterapia lastensuojelun sosiaalityön tukena. Helsinki: Suomen Ratsastajainliitto.

Laakso, I. (2010). Hevosen osana kuntoutuspalveluja – nykytila ja tulevaisuus Uudellamaalla. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. 33s. Haettu 10.3.2018 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003052759

Laitinen, A. (2014). Hevosavusteinen toiminta. Teoksessa: Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. (toim.) Hevoset ja kunta – rajapintoja. Hippolis, 91–95. Haettu 6.6.2018 osoitteesta http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/2014/Hevoset_ja_kunta_e.pdf

Mickelsson, R. (2018). Hevostoiminta oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Esitys seminaarissa Hevos-, sosiaali- ja terveysala – yhteistyöllä yritystoimintaa, kuntoutusta ja hyvinvointia 8.2.2018. Haettu 22.3.2018 osoitteesta http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/Uusihevostalous/Seminaari080218/Mickelsson%208.2.2018_Jaettavaksi.pdf

Packalen, S. & Lind, A. (2018). Palveluntarjoajan näkökulma – laadullisia arvoja, kohtaamisia ja yritystoimintaa. Esitys seminaarissa Hevos-, sosiaali- ja terveysala – yhteistyöllä yritystoimintaa, kuntoutusta ja hyvinvointia 8.2.2018. Haettu 22.3.2018 http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/Uusihevostalous/Seminaari080218/Ravuri%20OY.pdf

Purola, T. (2018). Psykoterapiaa ratsastusterapian keinoin – esimerkkinä HUS. Esitys seminaarissa Hevos-, sosiaali- ja terveysala – yhteistyöllä yritystoimintaa, kuntoutusta ja hyvinvointia 8.2.2018. Haettu 22.3.2018 osoitteesta http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/Uusihevostalous/Seminaari080218/Purola_Ratsastusterapia.pdf

Rajahalme, M. (2018). Palvelun ostajan näkökulma – miksi, mitä ja miten? Esitys seminaarissa Hevos-, sosiaali- ja terveysala – yhteistyöllä yritystoimintaa, kuntoutusta ja hyvinvointia 8.2.2018. Haettu 22.3.2018 osoitteesta http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/Uusihevostalous/Seminaari080218/Rajahalme%20SOS%20Lapsikyla.pdf

Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys ry (2015). Sosiaalipedagoginen Hevostoimintaohjaaja SPHT® nimike. Haettu 20.3.2018 osoitteesta https://www.hevostoiminta.net/-sosiaalipedagoginen-hevostoimintaohjaaja-spht-nimike

Suomen Ratsastajainliitto (n.d.) Tallihakuri. Haettu 20.3.2018 osoitteesta http://www.ratsastus.fi/ratsastuskoulut_ja_tallit/tallihakuri

Suomen Ratsastusterapeutit ry (n.d. a). Terapeutit. Haettu 20.3.2018 osoitteesta http://www.suomenratsastusterapeutit.fi/terapeutit/

Suomen Ratsastusterapeutit ry (n.d. b). Koulutuksesta lyhyesti. Haettu 20.3.2018 osoitteesta http://www.suomenratsastusterapeutit.fi/rtkoulutus/

Kirjoittajat

Lotta Kovaljeff on HAMKin hevostalouden agrologiopiskelija.

Terhi Thuneberg, lehtori, MMM, vastaa hevostalouden koulutuksesta HAMKin Mustialan yksikössä.

Viittausohje:
Kovaljeff, L. & Thuneberg, T. (2018). Hevosavusteinen toiminta suotuisassa suunnassa. HAMK Unlimited Professional 20.6.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/hevosavusteinen-toiminta

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Uudistuva hevostalous »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  eläinavusteinen terapia hevonen hyvinvointipalvelut sosiaalipedagogiikka yrittäjyys

Bookmark and Share




Previous Post
Digitaaliset työkalut - ratkaisu kieltenopetuksen haasteisiin?
Next Post
TAIKOJA-koordinaatiohanke verkottaa perustaitoalan asiantuntijoita




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Digitaaliset työkalut - ratkaisu kieltenopetuksen haasteisiin?
Tässä artikkelissa pohditaan kieltenopetuksen problematiikkaa sekä ammattikorkeakoulutuksen että ammatillisen toisen...